Kunnanhallitus 23.03.2026       

334/02.02.01/2026  

Kuntalain 113 §:n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.

Kuntalain 114 §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä lisäksi konsernitilinpäätös.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja.

Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Sen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Siinä on annettava myös tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Siihen on sisällytettävä selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Lisäksi siinä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja yleisohjeita kuin kunnan tilinpäätöksessä.

Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuustolle erikseen.

Kunnan toiminnan ja talouden toteutuminen tilikaudella 2025

Tilikausi 2025 päättyi heikommissa näkymissä mitä alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Kunnan tulos asettui -4,3 milj. euroa, ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui sama -4,3 milj. euroa. Kahteen edelliseen tilikauteen verrattuna tilikausi toteutui merkittävästi heikompana, ja tulevat tilikaudet näyttäytyvät alijäämäisinä yhtä poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Kun tuloksesta putsataan ns. kertaerät (myyntivoitot, muut poikkeukselliset kertaluonteiset erät), olisi kunnan tulos ollut -7,5 milj. euroa. Kunnan tilinpäätösennuste heikkeni ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien, kun heikon työllisyyskehityksen seurauksena kunnan tulorahoitusennuste aleni. Tulorahoituksen näkymän heikentyessä parannusta ennusteeseen toi rahoituserien parantunut ennuste tarkentuneen lainannostosuunnitelman ja sitä kautta alempien korkomenojen johdosta. Kolmannen osavuosikatsauksen alijäämäennuste oli hyvin lähellä lopullista toteumaa, ja lopulta isoin yllätystekijä liittyi siihen, kuinka paljon verotulot alittivat vuoden viimeisen ennusteen.

Kunnan palvelutuotannon nettomenoja kuvaava toimintakate oli 121,2 milj. euroa. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 11,8 milj. euroa, joka selittyy pääasiassa kunnan uudella lakisääteisellä tehtävällä, TE-palvelujen järjestämisellä. Tämän lisäksi myös kuissa kuluerissä oli huomattavaa kasvua, joista merkittävimpänä henkilöstömenojen kasvu kunta-alan palkkaratkaisusta johtuen sekä väistötila- ja palvelusetelikustannusten nousu. Tontinmyyntitulot olivat rakentamisen heikosta suhdanteesta huolimatta normaalilla tasolla. Nettomenot toteutuivat 1,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,7 milj. euroa muutettua talousarviota parempina. Nettimenojen parempaa toteutumista selittää mm. purkukustannusten ennakoitua alhaisempi toteuma. Kunnan ulkoiset toimintakulut kasvoivat noin 6,1 % (8,9 milj. euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman TE-palvelujen tuomaa lisäystä ulkoiset toimintamenot kasvoivat 3,2 % (4,6 milj. euroa).

Verotuloja kertyi yhteensä 109,9 milj. euroa. Verotulot pienenivät edellisvuodesta 0,6 milj. euroa, jota selittää heikko työllisyyskehitys ja verovuoden 2024 kunnallisveron negatiivinen oikaisu. Kunnallisverot kasvoivat 0,4 milj. euroa edellisestä vuodesta ja osuus yhteisöveron tuotosta pieneni 1,1 milj. euroa. Kiinteistövero pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionosuuksia kertyi yhteensä 33,1 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 2,5 milj. euroa. Kasvua selittää erityisesti uutena lakisääteisenä tehtävänä tulleen TE-palvelujen rahoitus.

Rahoitustuottojen ja -kulujen netto oli tilinpäätöksessä -0,4 milj. euroa, joka on noin 0,9 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Korkomenot laskivat jopa hieman edellisestä vuodesta, joka on seurausta laskeneista markkinakoroista. Muut rahoitustuotot puolestaan toteutuivat 1,0 milj. euroa edellisvuotta heikompina, johtuen Nurmijärven Sähkön osingon palaamisesta normaalille tasolle.

Poistot asettuivat 25,7 milj. euroon pienentyen edellisvuodesta 1,2 milj. euroa. Poistotaso on kasvanut ennakoitua hitaammin, mutta tulee jatkossa kasvamaan isojen investointien myötä. Arvonalentumisia kirjattiin 1,3 milj. euroa, kun edellisenä vuonna alaskirjauksia tehtiin 1,8 milj. euron edestä. Arvonalentumisiin kirjattiin mm. Lepsämän päiväkodin, Riihipuiston päiväkodin, Maaniitun päiväkodin ja Seitsemän veljeksen koulun (Kuntola) alaskirjaukset.

Kunnan investointitaso nousi edellisvuoden tasosta 6,4 milj. euroa investointien omahankintamenon asettuessa 43,5 milj. euroon. Ison osan kasvusta selittää Rajamäen Uimahalli Oy:n 12,0 milj. euron pääomalainan konvertointi SVOP-rahastoon, joka näkyy investoinneissa. Merkittävin investointi talonrakennushankkeiden osalta oli Rajamäen kampus, joka otettiin käyttöön syksyllä 2025. Kunnallistekniikan puolella merkittävimpiä hankkeita olivat Ilvesvuori pohjoinen ja Vanha-Klaukan alue. Heinoja I alueen viimeistelytyöt jatkuvat tonttirakennuksen edistymisen mukaan. 

Kunnan lainakanta asettui 197,3 milj. euroon. Lainakanta pienentyi 1,4 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden ja on nyt käytännössä samalla tasolla kuin vuoden 2019 tilinpäätöksessä. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 50,0 milj. euroa, lyhennettiin 42,4 milj. euroa ja lyhytaikaisten lainojen nettovähennys oli 9,0 milj. euroa. Kunnan lainakanta on noussut 84,4 miljoonasta eurosta 197,3 milj. euroon aikavälillä 2012-2025. Vuosien 2023-2025 aikana kunnan lainakanta on pysynyt suhteellisen samalla tasolla vuoden 2023 poikkeuserien ja vuodelle 2024 tehdyn kunnallisveron korotuksen myötä, mutta lainakannan trendi on kasvava kunnan kiinteistöjen kunto ja päätetyt uudisrakennuskohteet huomioiden. Kunnan lainakanta tulee kasvamaan huomattavasti 2020-luvulla NUUKA-ohjelman sopeutuksista huolimatta. Kunnan lainakannan ennakoidaan nousevan vuosikymmenen loppuun mennessä noin 370 milj. euroon ja yli 400 milj. euroon 2030-luvulla. Nykyisellä lainakantaennusteella ja markkinakorkoennusteilla kunnan vuosittaiset korkokustannukset näyttäisivät asettuvan yli 5 milj. euron tasolle vuonna 2028, jonka jälkeen korkomenot nousevat jopa yli 9 milj. euroon vuosikymmenen lopussa. 1 %-yksikön kasvu markkinakoroissa kasvattaisi kunnan vuosittaisia korkomenoja 1-2 milj. eurolla riippuen lainakannan kokonaistasosta.

Tilinpäätöslaskelmien tunnuslukujen perusteella kunnan talouden voidaan todeta kehittyneen heikompaan suuntaan. Kunnan talouden vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste heikkeni hieman edellisvuoden 41,4 prosentista 40,4 prosenttiin. Tasapainoisen talouden omavaraisuusaste tulisi olla vähintään 50 prosenttia. Kunnan lainojen ja käytettävissä olevien tulojen välistä suhdetta kuvaava suhteellinen velkaantuneisuus nousi 140,6 prosentista 143,4 prosenttiin. Tunnusluku kertoo, että kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Sote-uudistus kasvatti suhteellista velkaantuneisuutta huomattavasti, kun menoja vastaavat tulot siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta vanhat vastuut säilyivät kunnalla velkojen osalta. Kunnan velkaantuessa lisää tunnusluku heikkenee. Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkokuluihin ja pääoman lyhennyksiin kuvaava laskennallinen lainanhoitokate heikkeni edellisvuodesta asettuen heikolle 0,9 tasolle. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Tunnusluvut tulevat tulevaisuudessa heikkenemään yksittäisiä poikkeusvuosia lukuun ottamatta kunnan velkaantumisen seurauksena, joka osaltaan vahvistaa kunnan taloudellisen aseman olevan haastava.

Kuntakonsernin toiminnan ja talouden toteutuminen tilikaudella 2025

Kuntakonsernin tilikauden tulos oli -1,9 milj. euroa. Tulosta parantaa huomattavasti Nurmijärven Kotien 2,3 milj. euron kirjanpidollinen fuusiovoitto, jota on avattu alempana. Konsernin toiminnan ja investointien negatiivinen rahavirran kertymä viideltä vuodelta oli 0,5 milj. euroa, kun vuonna 2024 negatiivinen rahavirtakertymä oli 1,3 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste laski hieman vuoden 2024 36,1 prosentista 35,7 prosenttiin ja konsernin lainakanta laski 293,0 milj. eurosta (6 506 euroa/asukas) 285,6 milj. euroon (6 296 euroa/asukas). Konsernin lainakannan pienentyminen selittyy pääasiassa Nurmijärven Kotien ja Nurmijärven Sähkön lainakannan pienentymisellä.

Kunnan konsernirakenteessa tapahtuneita muutoksia oli Nurmijärven Liikennepalvelukeskuksen koko osakekannan hankkiminen valtuuston 5.2.2025 päätöksen mukaisesti, jolloin yhtiöstä tuli kunnan 100 % omistama tytäryhteisö. Nurmijärven kunnan omistusosuus Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:ssä laski vuoden aikana alle 20 prosentin, jonka seurauksena yhtiötä ei enää luokitella osakkuusyhtiöksi.

Nurmijärven Kotien osalta merkittävin tapahtuma oli Kotien 100 % tytäryhtiön, As Oy Nurmijärven Lepsämäntie 3-5 sulautuminen osaksi yhtiötä. Sulautumisesta kirjattiin 2,3 milj. euron kirjanpidollinen fuusiovoitto, joka oli myös yhtiön tilikauden tulos. Vuoden 2025 aikana Kodit pyysivät kunnalta ennakkokantaa Klaukkalan Mesiangervontie 1-3 suunnitellusta uudishankkeesta. Hanke sai Varkelta kielteisen rahoituspäätöksen ja hankkeesta luovuttiin.

Rajamäen Uimahallin osalta Kunnanvaltuusto päätti 21.5.2025 kokouksessaan muuttaa uimahallin 12,0 milj. euron pääomalainan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoksi yhtiön hakemuksen mukaisesti. Samalla päätettiin luopua lainaan liittyvästä korkosaamisesta ja myöntää yhtiölle akordi. Akordin piiriin kuuluneiden kertyneiden korkojen määrä oli 6 186 340,74 euroa 30.4.2025. Toimenpide vahvisti yhtiön omaa pääomaa merkittävästi. Valtuusto velvoitti uimahalliyhtiötä edelleen varmistamaan, että markkinaehtoinen toiminta on kirjanpidossa eriytetty kilpailulain 4 a luvun mukaisesti, eikä julkista tukea kohdennu näihin toimintoihin. Yhtiön tulee raportoida kunnalle vuosittain markkinaehtoisen toiminnan kannattavuudesta ja kustannuslaskennan perusteista.

Muita olennaisia konsernia koskevia tapahtumia vuoden 2025 aikana on ollut valmistautuminen maan hallituksen valmistelemaan hankintalain uudistukseen, jonka myötä kunta joutuu arvioimaan omien sidosyksiköidensä kautta hankkimiaan palveluja. Lisäksi kunta on selvittänyt vuoden aikana osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Rajamäen Liikeristeyksen taloudellista tilannetta.

Talouden tunnuslukujen perusteella konsernin taloudellinen asema heikkeni edellisvuodesta. Omavaraisuusaste pysyi edelleen matalana, ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi 169,2 prosentista 172,3 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa, kuinka suuri osuus käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Laskennallinen lainanhoitokate heikkeni 1,1:stä (tyydyttävä) tasolle 0,9, jota pidetään heikkona arvon jäädessä alle yhden. Lainanhoitokykyä arvioidaan parhaiten useamman vuoden kehitystä tarkastelemalla. Konsernin taloudellista asemaa heikentävät emokunnan ja Nurmijärven Kodit Oy:n heikot taseet. Konsernin merkittävää velkataakkaa selittää erityisesti 2010-luvulla toteutetut mittavat investoinnit.

Vuonna 2025 on tehty konserniohjelman muutos ja samalla tarkasteltu edellisen tilikauden konsernitietoja, jonka seurauksena vertailuvuoden 2024 lukuihin on tullut muutoksia. Muutokset on kuvattu konsernitilinpäätöksen laatimista koskevissa liitetiedoissa edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuudessa.

Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman toteutuminen

Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman kesäkuussa 2023 ja loppuosan marraskuussa 2023. Ohjelman täytäntöönpano on edennyt vuonna 2025 ja ohjelman kahdelta ensimmäiseltä vuodelta on arvioitu syntyneen säästöjä noin 4,6 milj. euron edestä.

Vuosi 2025 oli päivitetyn NUUKA-ohjelman toinen vuosi. Osana ohjelmaa päätetyt veronkorotukset ovat parantaneet kunnan tilikauden tulosta noin 4,7-4,8 milj. euroa/vuosi ja paransivat investointien tulorahoitusprosenttia merkittävästi. Vuosien 2024-2025 aikana toimeenpannut säästötoimenpiteet ovat hillinneet menokasvua oleellisesti, ja arvio vuonna 2025 saavutetuista säästöistä on 1,9 milj. euroa. Onnistuneiden säästötoimenpiteiden lisäksi on onnistuttu toteuttamaan toiminnallisesti tärkeitä muutoksia. Arvio ohjelman säästöpotentiaalista vuoden 2025 tilinpäätöksessä on 5,1 milj. euroa. Jo tehdyt päätökset huomioiden alkuperäinen säästöpotentiaali oli 6,0 milj. euroa, eli ohjelman arvioidaan tällä hetkellä toteutuvan noin 85 prosenttisesti, jota voidaan pitää kiitettävänä tasona. Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman tarkempi raportointi löytyy tilinpäätöksen toimintakertomuksesta ja liitteistä.

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Esitys

Valmistelija

talousjohtaja Erno Kontio, erno.kontio(at)nurmijarvi.fi

taloussuunnittelupäällikkö Maiju Paaso, maiju.paaso(at)nurmijarvi.fi

hallintojohtaja Katja Vuorinen, katja.vuorinen(at)nurmijarvi.fi

sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, tiina.hirvonen(at)nurmijarvi.fi

tekninen johtaja Juha Oksanen, juha.oksanen(at)nurmijarvi.fi

Päätös

Jakelu