Lausunto Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle Kesko Oy:n kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupa- ja maa-aineslupahakemuksesta sekä aloituslupahakemuksesta

Kunnanhallitus päättää, että Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle annetaan seuraava lausunto Kesko Oy:n kalliokiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristölupahakemuksesta sekä aloituslupahakemuksesta.

Hankealue sijaitsee Nurmijärvellä noin kilometrin Nurmijärven Kirkonkylän taajaman itäpuolella. Hankealuetta rajaa idästä valtatie 3 (Vt3, Hämeenlinnanväylä), etelässä Siippoontie, lännessä vanha Hämeenlinnantie (Mt130) ja pohjoisessa kallioinen metsäalue, joka sijoittuu valtatie 3:n ja vanhan Hämeenlinnan tien väliin (Kuva 1 ja Liite 1). Hankealue on asuttamatonta. Hankealueen pohjoispuolella noin 400 m päässä on kolme kiinteistöä, jotka ovat Keskon omistuksessa. Yksi kiinteistöistä on asuttu ja asukkaan kanssa on sovittu rakennuksen tyhjennyksestä. Hankealueen eteläosassa sijaitsee kaksi purettavaa teollisuusrakennusta. Kiinteistöt ovat Keskon omistuksessa. Rakennukset puretaan erillisellä purkuluvalla. Rakennusten purku aikataulutetaan siten, että purku on suoritettu ennen maanrakennustoimia. Maanrakennustoimet alkavat arviolta loppuvuodesta 2025, kun rakennuslupa ja ympäristölupa ovat lainvoimaisia.  Hankealueella ei sijaitse nykyisellään työpaikka-alueita, vaan se koostuu suurelta osin eri-ikäisestä hoitometsästä sekä peltoalueista. Hankealueen ympäristö koostuu työpaikka-, pientalo- ja peltoalueista sekä teollisuusalueeksi kaavoitetusta metsä- ja joutomaa-alueesta. Hankealueen länsipuolella sijaitsee Nurmijärven taajama-alue ja sen pientalovaltaiset alueet Ihantola sekä Maaniittu. Lähimmät lännenpuoleiset asuintalot sijaitsevat Mustakorventiellä sekä Nikkarinmäellä, noin 120 metriä hankealueen rajalta. Hankealueen itäpuolella sijaitsee peltovaltainen Vantaanjokilaakso. Itäpuolella lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 450 m hankealueen rajasta, Vt3:n itäpuolella. Etelä-kaakkoispuolella sijaitsee yksittäisiä asuinkiinteistöjä, joiden etäisyys hankealueen rajasta on lähimmillään noin 450 metriä. 

Maakuntakaavassa hankealue kuuluu osittain taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeelle sekä Uusimaa-kaava 2050:ssa tunnistettuun logistiikan kehityskäytävään. Hyväksytyssä Kirkonkylän osayleiskaavassa alue on osoitettu pääosin työpaikka-alueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T-5/kem) ja suojavihervyöhykkeeksi (EV-1).

Kohdealue on asemakaavoitettu. Asemakaavan korttelialueet on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueina (T). Siippoontien reunan alue on osoitettu toimitila-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KTY). Jätevedenpuhdistamolle on varattu tilaa toiminnan laajentamiselle (ET).

Pohjoisosan piha-alueen korkotaso on pääasiassa noin +55 ja eteläisen osan +75. Logistiikkakeskuksen yhteyteen sen korttelialueelle mahdollistetaan kallioon louhittavan, vesitäyttöisen lämpöenergian kausivaraston rakentaminen (ma-en). Kausivarasto mahdollistaa lämpiminä vuodenaikoina logistiikkahallin kylmäkoneiden tuottaman lauhdelämmön varastoinnin ja hyödyntämisen kylmänä kautena. Ratkaisu vähentää merkittävästi energiantuotantotarvetta ja pienentää hiilijalanjälkeä mahdollistaen hankkeen käytönaikaisen hiilineutraaliuden.
Keskon rakennuslupa 543-2024-512 on tullut vireille ja päätetty maankäyttö- ja rakennuslain aikana ja lupa loppuun saatetaan em. lain mukaisesti, myös tulevat muutokset ko. lupaan käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina. Rakennusvalvonta ei voi ottaa kantaa Rakentamislain mukaisiin toimenpiteisiin kyseisessä hankkeessa, koska lupa on käsitelty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennuslupana. Rakennuslupakäsittelyyn ei kuulu työn konkreettisen toteuttamisen ja sen vaikutusten arvioiminen, vaan rakennusluvan myöntämisen ehtona asemakaava-alueella on MRL 135 §:n mukaan:
1)rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2)rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3)rakennus soveltuu paikalle;
4)rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5)vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6)rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Koska edellä mainitut ehdot ovat täyttyneet, on rakennuslupa oikeusharkintaisena lupana ollut pakko myöntää, rakennusluvassa ei ole mahdollisuutta tarkoituksenmukaisuusharkintaan luvan myöntämisen perusteena.
Rakennushankkeen edellyttämät maanrakennustyöt pitävät sisällään kallioalueen louhintaa ja murskausta. Louhittu kivi on tarkoitus käyttää paikan päällä alueen tasaukseen. Tavoitteena on massaneutraalius sekä tontin ulkopuolisen maansiirtotarpeen minimointi.

Hankkeen kokonaismurskausmäärä on 192 800 t. Ensimmäisenä rakennusvuonna murskataan noin 77 000 t ja toisen rakennusvuoden aikana noin 116 000 t. Mursketta välivarastoidaan hankealueella enimmillään 24 kuukautta. Toiminta on ympärivuotista ja ajoittuu pääsääntöisesti klo 6–22 välille seuraavasti: poraaminen, räjäytykset ja rikotus arkisin sekä tarvittaessa lauantaisin klo 7–21, murskaus ja seulonta arkisin klo 7–22 sekä kuormaaminen ja kuljetukset arkisin sekä tarvittaessa lauantaisin klo 7–22. Maanrakennustöitä varaudutaan tekemään myös lauantaisin, jotta hankkeen aiheuttama kokonaishaitta-aika on mahdollisimman lyhyt. Lauantait toimivat ns. puskuripäivinä yllättävien tilanteiden, kuten konerikon sattuessa. Puskuripäivien tarkoitus on vähentää kiireen lisäämää turvallisuusriskiä. Murskauslaitos sijoitetaan vähintään 400 metrin etäisyydelle asutuksesta. Poisajettavaa louhetta kuljetetaan pääosin Vanhaa Hämeenlinnantietä (Mt130) pohjoiseen päin. Vanhan Hämeenlinnantien varrella sijaitsee hankkeen työmaaliittymä. Loput kuljetuksista jakaantuvat melko tasaisesti Vanhan Hämeenlinnantien etelään suuntautuvalle osuudelle, Hämeenlinnanväylälle (Vt3) sekä Siippoontielle. Louheen kuljetuksesta aiheutuva liikenne on raskasta liikennettä ja sitä syntyy vaiheesta riippuen 130…213 käyntiä/vuorokausi.

Alueen louhinta, alueelta louhitun aineksen murskaus sekä muualta alueelle tuodun ylijäämälouheen murskaus on asemakaavan mukaista toimintaa ja edistää alueen suunniteltua käyttöä.

Alue on erityisen merkittävä veden hankinnan ja veden käyttökelpoisuuden säilyttämisen kannalta. Hankealueen pinta- ja myöhemmin hulevedet virtaavat Nurmijärven taajama-alueelle Kissanojan latvalle ja siitä Kissanojaa pitkin Vantaanjokeen. Työmaa-aikaiset vedet on selkeytettävä ennen johtamista tontilta ja niiden virtaama tulee olla pienempi kuin arvioitu luonnontilainen virtaama valuma-alueelta. Noroon tai vastaavaan uomaan johdettava hulevesi ei saa aiheuttaa eroosiota tai muuta haittaa. Työmaa-aikaisesta vesien käsittelystä tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hankealueen hulevesiviivytystoimien myötä hankkeen arvioidaan vaikuttavan vain vähäisesti vedenlaatuun ja -virtaamaan eikä siten heikennä Vantaanjoen Natura 2000-alueen luonnonarvoja. Kissanojasta ei ole kartoituksen yhteydessä tavattu kaloja ja sen on todettu tarjoavan kaloille soveltuvia elinympäristöjä vain vähän (VHVSY 2018). Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutuksia Kissanojan kalakantaan.

Hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Valkoja (1-lk 0154301) sijoittuu yli 700 metrin päähän hankealueen rajasta. Asemakaavalla on määrätty alueen pohjavesien turvaamisesta rakentamisen sekä käytön aikana. Toiminnan aiheuttamat vaikutukset syntyvät rakentamisvaiheessa kallioperän louhinnasta, massanvaihdoista ja maantäytöstä. Massanvaihtoa tehdään paineellisen pohjaveden alueella. Massanvaihdon yhteydessä pohjavettä suojaava savikerros puhkaistaan. Savikon puhkaiseminen aiheuttaa paineellisen pohjaveden purkautumista ensin kaivukuoppaan ja myöhemmin paremmin kantavan, karkearakeisemman maa-aineksen huokostilaan. Savikon puhkaisevaa massanvaihtoa tehdään noin 960 m2 alueella. Massanvaihtoalueelle purkaantuva vesi laskee paikallisesti savikon alaisen pohjaveden painetasoa, mutta painetason vaihtelun arvioidaan pysyvän luonnollisen vaihtelun sisällä. Kaivutyöt aiheuttavat myös rakentamisen aikaista laatumuutosta (samentuminen) sekä virtaussuunnan muutosta. Muutokset ovat paikallisia ja palautuvat nykytilaisen kaltaisiksi, kun massanvaihto on saatu suoritettua.

Ilvesvuoren alueelta on todettu kolme arvokasta luontokohdetta: Kissanoja ja sen reunametsät, Hämeenlinnantien kallio, ja Kuusimäen itärinteen pähkinäpensasesiintymä. Selvitysalueen muut metsikkökuviot ovat metsätaloustoimin hoidettuja, eikä alueella tehty havaintoja muista arvokkaista luontotyypeistä tai huomionarvoisesta kasvilajistosta. Selvitysalueen metsikkökuvioista valtaosa on taimikoita, nuoria kasvatusmetsiä tai peltoja. Kissanojan ympärillä esiintyy varttunutta kuusivaltaista lehtomaista kangasta.
Ilvesvuoren alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisen luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Vantaanjoki Ilvesvuoren alueen itäpuolella kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 -alueisiin.

Ympäristö- ja maa-aineslupien myöntäminen ei vaaranna tiedossa olevien arvokkaiden luontokohteiden arvoja, mikäli toiminnasta aiheutuvat vedet käsitellään asiallisesti.

Toiminnasta aiheutuva raskas liikenne (130–213 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa) lisää erityisesti liikennettä Vanhalle Hämeenlinnantielle (mt 130), Siippoontielle, sekä mahdollisesti valtatie 3:lle (Hämeenlinnanväylä). Asemakaavan yhteydessä laadittujen liikenneselvitysten perusteella liikenneverkko kestää lisäliikenteen. Liikenne lisää ympäristön melu- ja ilmanlaatuvaikutuksia, erityisesti asutuksen läheisyydessä (Maaniitun alue ja Kaunismäen yksittäiset kiinteistöt).

Louhinta, murskaus ja kuljetukset aiheuttavat paikallista ilmanlaadun heikkenemistä, erityisesti hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta. Pölyä syntyy erityisesti kuivalla säällä murskaus- ja kuljetusvaiheissa. Ilmanlaadun muutokset voivat jatkua jossain määrin koko esirakentamisen ajan ja niitä esiintyy todennäköisesti eniten hankealueen läheisyydessä sen koillis- sekä pohjoispuolella, vallitsevan tuulensuunnan alla, jossa ei sijaitse asutusta tai muita herkkiä kohteita. Pölypäästöjen aiheuttamat ilmanlaatuvaikutukset ovat palautuvia.

Alle 500 metrin päähän asumisesta tai muista häiriölle alttiista kohteista sijoitettavalla kivenmurskaamolla pölyn joutumista ympäristöön estetään kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti. Suunnittelussa varmistetaan, että kivenmurskaamon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.

Hakemuksessa esitetyt pölyntorjuntakeinot kuten kastelut, suojaukset ja seulonnan katteet ovat perusteltuja. Työmaan pöly- ja muita ilmanlaatuhaittoja ehkäistään mm. tehokkaalla pölynsidonnalla, tyhjäkäynnin välttämisellä, pölyävien pintojen ja alueiden kastelulla sekä pesuilla ja maa- ja kiviainesten varastokasojen sijoittelulla.

Meluvaikutuksia syntyy erityisesti louhinnan, porauksen ja murskauksen vaiheissa. Hankkeen merkittävämpiä melunlähteitä ovat esimurskaus, seula sekä murskaimen moottori. Murskaus on tasainen äänipäästö. Louheen kippaaminen murskaimeen aiheuttaa toisen merkittävän melunlähteen. Kippaustapahtuma on kuitenkin lyhytaikainen. Ylisuurien kalliolohkareiden hajottaminen ennen murskainta (rikotus) aiheuttaa lyhytkestoista melulähdettä. Myös kallionporauksen melupäästö on kestoltaan lyhyttä. Porauksen aiheuttamaa melua on kuitenkin haastavaa torjua poravaunun sijainnin takia.

Melun leviämistä on mallinnettu ja suojaustoimet on huomioitu (meluvallit, toiminta-ajat). Melumallinnusten perusteella vaikutukset pysyvät suurimmaksi osaksi ohjearvojen alapuolella. Työnaikainen melusuojaus ja toimintojen ajoittaminen päiväaikaan ovat välttämättömiä toimenpiteitä. Erityisesti räjäytyksistä aiheutuvat melupiikit tulee ajoittaa siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristön asukkaille.

Toiminta aiheuttaa tärinää. Tärinävaikutuksia ympäristöön aiheuttavat varsinkin alueella tehtävä kallion räjäytys. Mahdollista liikennetärinää syntyy maamassojen kuljetuksesta alueelta pois. Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää ei voida täysin poistaa, mutta tärinästä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää oikeilla työmenetelmillä ja räjäytysten suunnittelulla kuten hyvin suunnitellulla panostuksella. Räjäytysten häiritsevyyttä voidaan vähentää riittävällä viestinnällä ja räjäytysten aikatauluttamisella. Tärinävaikutuksia tullaan myös seuraamaan tärinää tuottavien työvaiheiden aikana.

Tärinän hallintakeinoja on käsitelty hakemuksessa melko suppeasti, vaikka erittäin suuren tai suuren tärinäriskin vaikutusetäisyydellä on arvioitu olevan paljon nykyistä asutusta. Louhintakonsultti Oy:n raportin (liite 16 b) mukaan: "Hankealueen länsipuolinen Lumpperinmäen pientaloalueella on lukuisia rakennusmateriaaliltaan herkkiä kiinteistöjä ja maaperätietojen mukaan hankealueen louhittava kallioalue jatkuu yhtenäisenä pientaloalueelle." Hakemuksessa ei ole kuitenkaan mainittu mitään omaisuudelle syntyvien haittojen minimoinnista. Lisäksi eri puolilla hankealueen ympärillä on lukuisia Nurmijärven Sähköverkon muuntamoita, jotka louhinnan kulloisenkin sijainnin mukaan voivat rajoittaa louhintaa, nämä tulee huomioida louhintaa suunniteltaessa.

Pöly leviää erityisesti murskaus- ja kuljetusvaiheissa, jolloin tuuliolosuhteet vaikuttavat leviämisalueeseen. Asemakaavassa ja ympäristölupahakemuksessa on esitetty torjuntatoimenpiteitä kuten pölynsidonta, murskeen varastointiaikojen rajoitus ja työalueen kastelu. Hakemuksessa ei ole mainintaa kasteluveden vaikutuksista ympäristön vesistöihin.

Vaikutukset olemassa olevaan ympäristöön ja asutukseen
Maanrakentamisen aikaisten vesienpuhdistusrakenteet huomioiden hankkeen aiheuttama kiintoaineen pitoisuuslisäys Kissanojaan jäänee melko lähelle Kissanojan nykyistä vaihteluväliä. Typpipitoisuuksien osalta hanke kuormittaa Kissanojaa, sillä purkautuvan veden pitoisuus on arvioitu laskennallisesti olevan jonkin verran korkeampi, kuin Kissanojassa mitatut pitoisuudet.   Vantaanjokeen kohdistuvat vaikutukset ovat Kissanojaa pienemmät. Typpipäästöjen simuloinnin perusteella kuitenkin melko korkeidenkin typpipitoisuuksien (60 mg/l) vaikutukset pintavesiin, laimentuessaan Kissanojan ja Vantaanjoen vesimääriin, jäävät vähäisiksi. Hankealueen hulevesiviivytystoimien myötä hankkeen arvioidaan vaikuttavan vain vähäisesti vedenlaatuun ja -virtaamaan eikä siten heikennä Vantaanjoen Natura 2000-alueen luonnonarvoja.

Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee useita asuinrakennuksia ja pientaloalueita, erityisesti Maaniitun pientaloalue Hämeenlinnantien länsipuolella sekä yksittäisiä kiinteistöjä Kaunismäen, Viestintätalon ja Ojamäentien suunnalla. Vaikka toiminta-alueen ja asutuksen välille jää teollisuusalueita ja viherkaistoja, ympäristövaikutukset voivat ulottua myös asuinalueille, erityisesti melun, pölyn ja liikenteen osalta.

YVA-vaiheessa tehdyn pölyn kulkeutumismallin sekä kirjallisuudesta saatavan tiedon perusteella voidaan olettaa, että terveydelle haitallinen ilmanlaadun vuorokausiohjearvojen ylittyminen jää pääsääntöisesti hankealueelle ja sen lähiympäristöön eikä yletä asuinalueelle saakka. On kuitenkin mahdollista, että ilman pölyntorjuntatoimia, raja-arvoja ylittyy satunnaisesti myös asuinalueella, arviolta noin 60 asunnon osalta. Varsinkin pitkien kuivien jaksojen ja itätuulien aikaan riski taajama-alueella tapahtuvista vuorokausi ohjearvojen ylityksistä kasvaa.

Tämän vuoksi kunta katsoo, että riittävä ja työmaatoimintokohtaisesti suunniteltu pölyntorjunta on hankkeessa tärkeää. Lisäksi hankkeen työmaan toiminnassa varaudutaan siihen, että ajoittain pölyämistä syntyy odotettua enemmän.

Luvan myöntämiselle on riittävät edellytykset.

Pöytäkirja hyväksytään ja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.