Tulevaisuusvaliokunta 05.10.2026       

1083/02.02.00/2026  

Nurmijärven kunnan väestönkehityksestä on laadittu aluekohtaisia väestölaskelmia. Klaukkalan alueella laskelma on laadittu vuosille 2026–2036 johtuen uusien asumisenalueiden toteuttamisjärjestykseen liittyvistä erityiskysymyksistä ja näiden ratkaisemisesta (Maankäytön tavoiteohjelman laadinta). Muilla alueilla laskelmat yltävät vuoteen 2045 asti.

Miten väestölaskelmat on laadittu?

Väestölaskelma on laadittu 13 alueelle noudattaen Nurmijärven kunnan väestölaskenta-aluejakoa. Aluejako on muodostettu siten, että se tukee kunnan strategista suunnittelua mm. palveluverkkotyötä ja ne on muodostettu yhteistyössä sivistys- ja hyvinvointitoimialan, ympäristötoimialan sekä konsernipalveluiden kesken. Laskelmat on laadittu eri ikäryhmille seuraavasti:

• Lapset ja nuoret: 0-2 v. | 3-6 v. | 7-12 v. | 13-15 v. | 16-19 v. ikäryhmittäin 

• Työikäiset: 20-24 v. | 25-29 v. | 30-34 v. | 35-39 v. | 40-44 v. | 45-54 v. | 55-64 v.  ikäryhmittäin 

• Vanhukset: 65-74 v. | 75-84 v. | yli 84 –v. ikäryhmittäin 

Väestön määrä, rakenne, alueellinen sijoittuminen sekä näiden muutokset nyt ja tulevaisuudessa ovat kunnan hallinnon, suunnittelun ja palveluiden tuottamisen keskeistä tietopohjaa. Väestölaskelmat eivät synny tyhjästä, vaan ne sisältävät menneeseen kehitykseen perustuvien tarkasteluiden lisäksi myös arvioita tulevasta kehityksestä.

Nurmijärven väestölaskenta perustuu:

• aiempaan väestönkehitykseen ja nykyiseen väestörakenteeseen

• käynnissä oleviin ja ennakoituihin asuntohankkeisiin

• tonttien, asemakaavojen ja kunnallistekniikan arvioituihin toteutusaikatauluihin

• pitkällä aikavälillä yleiskaavan mahdollistamaan rakentamiseen

• arvioihin muuttoliikkeestä, syntyvyydestä, väestön ikääntymisestä ja muista yhteiskunnallisista muutoksista.

Tuloksena synty lähtöoletuksiin ja kunnan nykyisiin suunnitelmiin perustuva laskelma siitä, miten väestömäärä ja ikärakenne voivat kehittyä kunnan eri alueilla. Se ei siis ole varma ennuste eikä suoraan kasvutavoite vaan luonteeltaan toteava - miltä kehitys näyttäisi tietyistä lähtöoletuksista ja suunnitelmista käsin?

Miltä Nurmijärven tulevien vuosien väestökehitys näyttää?

Nurmijärven väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan tasaisena maailmantilanteen epävarmuustekijöistä huolimatta. Lähtötietojen perusteella Nurmijärven asukasluku kasvaisi 2020-luvun loppuvuosina eli vuosina 2026–2029 keskimäärin 0,7 prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaisi noin 310 uutta asukasta vuodessa. Vuoteen 2036 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan keskimäärin samalla 0,7 prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa noin 340 uutta asukasta vuosittain. Vuodelle 2026 ennustetaan 0,5 prosentin väestönkasvua eli noin 230 uutta asukasta. 2020-luvun väestönkasvua tukevat erityisesti uudet pientalovaltaiset alueet Klaukkalassa (Vanha-Klaukka), Kirkonkylällä (Heinoja) ja Rajamäellä (Kylänpää).

2030-luvulla väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan keskimäärin 2020-luvun tasolla, jolloin vuotuinen kasvu olisi noin 350 asukasta. Väestön ikääntyminen hidastaa kuitenkin luonnollista väestönkasvua, sillä syntyvyydessä ei ole näköpiirissä sellaista kasvua, joka korvaisi ikääntymisestä seuraavaa poistumaa. Tämän vuoksi sekä kotimaisen että kansainvälisen muuttoliikkeen merkitys väestönkasvun ylläpitäjänä kasvaa.

Kunnan voimakkaimmin kasvavat alueet ovat Klaukkalan keskusta, Rajamäki, Kirkonkylän Lukkari ja Maaniittu sekä Klaukkalan Isoniittu. Nämä viisi aluetta tuottavat käytännössä koko kunnan nettokasvun.

Väestön ikääntyminen on merkittävin rakennemuutos. Vuoteen 2036 mennessä ennakoidusta väestönkasvusta noin 70 prosenttia kohdistuu yli 64-vuotiaiden ikäryhmiin. Tulevien vuosikymmenten aikana vanhusväestön kasvuvauhti kuitenkin hidastuu ja alkaa vähitellen tasaantua 2040-luvulla.

Myös työikäisten 20-64-v. määrä kasvaa mutta suhteellinen osuus pienenee koska etenkin ikääntyneiden määrä kasvaa nopeammin. Lasten ja nuorten kokonaismäärä pysyy lähes ennallaan mutta suhteellinen osuus väestöstä pienenee.

Nurmijärvi kasvaa, mutta samalla sen väestö ikääntyy. Kasvu ei siksi lisää kaikkien palvelujen tarvetta samalla tavalla. Ikääntyminen kasvattaa erityisesti hyvinvointialueen palvelutarvetta, mutta vaikuttaa myös kunnan palveluihin lisäämällä muun muassa ikäihmisten asumisen ja ennaltaehkäisevien palvelujen tarvetta.

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Esitys

Valmistelija

erikoissuunnittelija Jaana Halonen, jaana.halonen@nurmijarvi.fi

Päätös