Kunnanhallitus 20.10.2025 § 194   

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi).

Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027–2028 on valmisteltu kunnanhallituksen 16.6.2025 § 119 päättämän talousarviokehyksen pohjalta. Kehyksessä on huomioitu kestävän kasvun NUUKA-ohjelman toimenpiteet niiltä osin, kuin se on ollut mahdollista.

Kunnanhallitus on kehyksessä päättänyt talousarviovalmistelulle seuraavat lähtökohdat:

1. Kunnan omassa palvelutuotannossa menojen kasvua hillitään kestävän kasvun NUUKA-ohjelman mukaisilla toimenpiteillä sekä pidättäytymällä palveluiden laajentamisesta ja palvelutason parantamisesta. Käyttötalouden budjetoinnin lähtökohtana on ollut vuoden 2025 talousarvio ja vuoden 2025 talousarvioon tehdyt muutokset, sekä keskeiset toiminnalliset muutokset, joita vuoden 2025 talousarvio ja ennuste eivät sisällä. 

2. Bruttoinvestoinnit vuonna 2026 ovat enintään 51,4 milj. euroa (sis. liikelaitokset).

3. Kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2026. Kiinteistöveroprosenttien oletetaan kehyksessä säilyvän kuluvan vuoden tasossa. Kunnallisverotulojen osalta kuva tarkentuu vielä syksyn aikana, kun vuoden 2024 valmistuvasta verotuksesta saadaan ensimmäiset ennakkotiedot.

Kunnan toimialat ja liikelaitokset ovat valmistelleet talousarvioehdotuksensa kunnanhallituksen antaman kehyksen mukaisesti syyskuun aikana.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä käyttötalouden taso vuodelle 2026 alittaa kunnanhallituksen antaman kehyksen 0,5 milj. eurolla. Alitus selittyy työllisyysalueen maksuosuuden ennakoitua pienemmällä kasvulla ja Vesi-liikelaitoksen tuottoarvioiden täsmentymisellä. Myös tulorahoituksen osalta arviot ovat tarkentuneet. Verotulojen kokonaisuus on heikentynyt 2,3 milj. euroa kehykseen nähden, josta 2,2 milj. euroa tulee kunnallisverosta. Heikentynyttä arviota selittää palkkasumman ennakoitua heikompi kasvu heikon työllisyystilanteen takia. Heikentyneiden ennusteiden syventämästä tilikauden alijäämästä ja riittämättömästä investointien omarahoitusosuudesta johtuen kunnanjohtajan talousarvioesityksessä esitetään 0,40 %-yksikön korotusta kunnallisveroon, joka lisää verotuloja arviolta 4,9 milj. euroa sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron 1,70 %-yksikön korotuksella, jonka arvioidaan lisäävän verotuloja 0,15 milj. eurolla. Valtionosuusrahoitus on puolestaan parantunut 0,8 milj. euroa, joka selittyy laskennallisten kustannusten päivitetyillä yksikköhinnoilla ja indeksikorotuksella. Bruttoinvestointitaso on 3,4 milj. euroa kehystä pienempi, joka yhdessä tulorahoituksen vahvistumisen kanssa pienentää kunnan lainanottotarvetta ja korkomenoja verrattuna siihen, että veronkorotusta ei tehtäisi. Taloussuunnitelma 2026–2028 on kuntalain mukaisesti ylijäämäinen, joskin suunnitelmavuosien kustannuskehitykseen liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ilman veronkorotusta taloussuunnitelma jäisi noin 3,7 milj. euroa alijäämäiseksi.

Nurmijärven kunnan taloudelliset lähtökohdat kaudelle 2026–2028

Kunnan taloudelliset lähtökohdat suunnitelmakaudelle 2026-2028 eivät ole isossa kuvassa muuttuneet merkittävästi. Sote-uudistuksen myötä kunnan käyttötalouden nettomenot ja tulorahoitus ovat puolittuneet, mutta suhteellinen velkaantuneisuus kasvanut huomattavasti vanhojen vastuiden säilyttyä. Kunnan taseessa on tällä hetkellä puskurina kumulatiivista ylijäämää 68,4 milj. euroa, joka tuo hieman iskunkestävyyttä taloudellisesti heikkojen vuosien varalle. Kunnan tulevien vuosien velkaantuminen on edelleen isoin yksittäinen kunnan taloutta haastava tekijä. Oman haasteensa on tuonut Suomen nihkeä talouskasvu, joka vaikuttaa verotulojen kertymään negatiivisesti ja kasvattaa työllisyydenhoidon kustannuksia.

Kunnassa on tehty pitkäjänteistä työtä kestävän talouden eteen ja kesällä 2023 päätettiin kestävän kasvun NUUKA-ohjelman päivityksestä. Vuoden 2026 päätteeksi nähdään, kuinka hyvin ohjelman toimenpiteissä on onnistuttu. Työssä tehdyn mallinnuksen mukaisesti näyttäisi siltä, että kunnan talous tulisi kääntymään alijäämäiseksi kuluvan vuosikymmenen loppua kohden suurista investoinneista ja käyttötalouden kustannusten kasvusta johtuen. Alijäämäkehityksen kääntäminen ja investointien tulorahoituksen kasvattaminen vaatii käyttötalouden sopeutuksien lisäksi tulorahoituksen lisäystä rinnalleen, mutta vielä tätäkin tärkeämpää on sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja tarvittavien toimenpiteiden tekeminen, mikäli toimintaympäristöstä nousevat asiat uhkaavat heikentää kunnan taloutta entisestään.

Kunnan käyttötalousmenot ovat kohonneet aiempina vuosina noudattaen yleistä kuntatalouden kehityssuuntaa, mutta nopeasti nousseen inflaation, heikossa kunnossa olevien tilojen ja yleissitovien palkankorotusten myötä kustannustaso on kasvanut huomattavankin nopeasti. TE-palvelujen siirto kunnille uhkaa myös osaltaan lisätä kustannuksia ja lisää kuntien roolia suhdannevaihteluiden vaikutusten kantamisesta. TE-palvelujen kustannusten ja rahoituksen tasoon liittyy myös suuria epävarmuuksia.

Menojen kasvun vastapainoksi tulorahoitus on edellisinä vuosina kehittynyt suotuisasti, varsinkin verotulojen osalta. Ansiotulojen kasvu ja kiinteistöjen jälleenhankinta-arvojen korotus ovat kasvattaneet verotulojen kertymää, mutta samalla suhdanteen heikentyminen tuo epävarmuutta tulevien vuosien ennusteisiin. Nykyennusteiden valossa varsinkin kunnallisveron kehitys näyttäytyy vaimeana. Valtionosuuksien kehittymisen ympärillä on tällä hetkellä isoja epävarmuustekijöitä, jotka kumpuavat julkisen talouden tasapainotusvaateista ja mahdollisesta valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Positiivisesti kehittynyt tulorahoitus ei kuitenkaan ole riittänyt muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta rahoittamaan investointeja, ja investointien tulorahoitus-% on tavanomaisesti jäänyt selvästi tavoitteellisen 70-120 %:n alle.

Nurmijärven palvelutuotannon menopaineiden ennustetaan pitkällä aikavälillä säilyvän nykytasossa koko kunnan tasolla. Vuosien välille mahtuu kuitenkin kasvavan kaupunkiseudun kehyskunnalle tyypillistä isoakin sykäysmäistä palvelutarpeiden kysynnän vaihtelua, johon kunnan tulee pystyä varautumaan. Palvelutarpeiden kysynnän painotukset vaihtelevat kuitenkin kunnan sisällä ja kysyntä seuraa erityisesti uusien asuinalueiden rakentamisen mukana. Tällä hetkellä ja tulevina vuosina väestönkasvua ja palvelutarpeiden paikallista kysyntää ylläpitävät erityisesti uudet pientalovaltaiset alueet Klaukkalassa (Vanha-Klaukka ja Jokimetsä), Kirkokylällä (Heinoja) sekä Rajamäellä (Kylänpää ja Uusiniittu). Pitkällä aikavälillä lasten ja nuorten laskennallisen lukumäärän ennustetaan kuitenkin pysyvän vakaana.

Kunnan keskeisenä haasteena on löytää sopeutuskeinoja palvelutarpeiden tasapainottamiseen, kun varsinaisesti minkään ikäryhmän palvelutarpeet eivät oleellisesti laske siten, että palvelutuotantoa voitaisiin merkittävästi supistaa. Sopeutuskeinoja haastaa myös muutokset palvelutarpeissa, jotka eivät enää seuraa lasten laskennallisen määrän kehitystä. Toisin sanoen, vaikka lasten määrä ei tietyllä alueella kasvaisi tai kasvu on vähäistä, voi palveluiden paikallinen kysyntä kasvaa lasten määrää enemmän. Palvelutarvetta kasvattavat päivähoitoon osallistumisen asteen kasvu, alle 3-vuotiaiden päivähoitoon osallistumisen korkea osuus sekä myös tuentarpeiden muutokset niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessa. Vaihtoehtona lähinnä onkin tehostaa palvelutuotantoa huolehtien tilakapasiteetin järkevästä käytöstä kunnan eri alueilla siten, että palveluiden tarjonta saataisiin kohtaamaan paremmin palveluiden kysyntää ja toimintaa pystyttäisiin järjestämään toiminnan näkökulmasta riittävän kokoisissa yksiköissä.

Vaikka kunnan taloustilanne on isossa kuvassa haastava ja vaatii valtavasti työtä kehityssuunnan kääntämiseksi, ei luvassa ole pelkkiä palveluita kurjistavia leikkauksia ja synkkyyttä. Kunta investoi peruspalveluihinsa kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä yli 200 milj. eurolla ja huolehtii samalla elinvoiman kehittämisestä viemällä keskeisiä infra-, kaava- ja kehityshankkeita eteenpäin. Kunnalla on loistavan sijaintinsa vuoksi monia luontaisia vahvuustekijöitä.

Talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2026–2028 perustelut

Palvelutuotannon nettomenot ovat vuonna 2026 127,2 milj. euroa, joka on noin 17,8 milj. euroa enemmän vuoden 2024 tilinpäätökseen verrattuna ja 4,7 milj. euroa enemmän vuoden 2025 uusimpaan ennusteeseen. Nettomenojen kasvuun vaikuttaa erityisesti henkilöstökulujen nousu kunta-alan palkkaratkaisun vuoksi ja TE-palveluiden siirtyminen kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Keväällä 2025 saavutettu kolmevuotinen palkkasopimus kasvattaa kuntatalouden kustannuksia selvästi. Vuonna 2025 työvoimakustannukset nousevat sopimuskorotusten vuoksi noin 2,8 prosenttia, vuonna 2026 3,2 prosenttia ja vuonna 2027 nousu kiihtyy 3,9 prosenttiin. Kunta-alan palkankorotukset koostuvat perusratkaisun lisäksi palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmasta, mikä nostaa alan palkankorotukset yleistä linjaa suuremmaksi.

Henkilöstökulujen ja TE-palveluiden kustannusten lisäksi palvelutuotannon menoja kunnan toimialoilla nostavat kuluvaan talousarvioon nähden muun muassa varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen kasvu ja väistötilojen kustannusten kasvu ja vähentävät koulukuljetusmenojen pienentyminen ja rakennusten purkukustannusten väheneminen. Toimintatuottoja pienentää muun muassa rakennuslupamaksutuottojen pienentyminen ja maanmyyntien tuottoarvion pienentyminen sekä toimintatuottoja kasvattavat mm. maankäyttökorvauksien kasvu, Vesi -liikelaitoksen yksittäinen liittymismaksuerä ja vesimaksutuottojen korotus.

Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen pohjalta kunnan vuoden 2026 verotuloja arvioidaan kertyvän 2,3 milj. euroa vähemmän kuin talousarviokehyksen laadinnan yhteydessä arvioitiin, kun ei huomioida veronkorotuksen vaikutusta. Verotuloennusteen pohjalle päivitettiin myös tuore väestöennuste, jossa väestönkasvu on edellistä ennustetta maltillisempaa. Tämä osaltaan myös heikentää arvioitua verotulokertymää. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2026 yhteensä 121,4 milj. euroa, joka on noin 10,0 milj. euroa enemmän kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2027 125,7 milj. euroa ja vuonna 2028 131,4 milj. euroa.

Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän vuonna 2026 33,3 milj. euroa, joka on 0,1 milj. euroa enemmän vuoden 2025 uusimpaan tilinpäätösennusteeseen nähden. Suunnitelmavuosien valtionosuuksien tasot ovat vielä tässä kohtaa arvioita etenkin, kun kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Tarkoituksena oli, että uusi lainsäädäntö olisi tullut voimaan vuoden 2026 alusta, mutta lykkäyspäätöksen seurauksena voimaantulo on aikaisintaan vuoden 2027 alusta.

Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitustulojen ja –menojen jälkeen vuoden 2026 vuosikatteeksi muodostuu 26,7 milj. euroa. Vuosikate asettuu vuonna 2027 41,1 ja vuonna 2028 31,7 milj. euroon. Suunnitelmavuosille 2027-2028 kunnan ennustetaan saavan 21,5 milj. euron edestä maanmyyntituloja, joita selittää muun muassa Sudentullin yritysalueen arvioitu valmistuminen.

Merkittävien investointien myötä poistotason arvioidaan nousevan 27,4 milj. eurosta 32,0 milj. euroon aikavälillä 2026–2028. Pitkällä aikavälillä kunnan tulee huolehtia vuosikatteen riittävästä vahvuudesta poistojen kasvaessa, että talous säilyisi tasapainossa myös tuloslaskelmatasolla (ns. kirjanpidollinen tasapaino).

Taloussuunnitelmassa kunnan bruttoinvestointitaso vuonna 2026 on 48,0 milj. euroa, vuonna 2027 52,7 milj. euroa ja vuonna 2028 73,2 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin ei ole arvioitu taloussuunnitelmakausille.

Arvioitu nettolainakannan muutos vuonna 2026 on veronkorotus huomioiden +18,3 milj. euroa, jolloin kunnan lainakanta asettuisi yhteensä noin 218,5 milj. euroon. Suurista investoinneista ja kunnan heikentyneestä taloustilanteesta johtuen velkaantuminen lähivuosina tulee kiihtymään merkittävästi ilman toimenpiteitä. Vuoden 2026 investointitaso on tulevia vuosia huomattavasti matalammalla tasolla, mutta toiminnan ja investointien rahavirta on kuitenkin 19,8 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran negatiivisuus indikoi painetta lainakannan kasvattamiseen tai veroprosentin korottamiseen. Suunnitelmavuosina 2027 ja 2028 investointitaso kasvaa merkittävästi, johtaen edelleen huomattavaan velkaantumiseen. Vuoden 2028 lopussa kunnan lainakannan ennakoidaan asettuvan 266,5 milj. euroon.

Liitteenä talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028.

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Esitys

Kunnanhallitus päättää:

1. hyväksyä osaltaan vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2026-2028 ja esittää sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi kohdassa 2 esitetty lisäys huomioiden,

2. todeta 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2026-2028 investointiosan osalta, että Nurmijärven Veden Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä toteutettavaksi suunniteltua toimitilainvestointia (hallinto- yms. tilat) koskeva päätös vaatii tarkemman selvityksen vaihtoehtoisista kustannuksista ja toteutuslaajuudesta, ja esittää edelleen valtuustolle, että siitä tulee tehdä kokonaan uusi erillispäätös hallintosäännön mukaisesti, jonka yhteydessä hankkeen kokonaiskustannusarvio päivitetään,

3. vahvistaa tilivelvolliset viranhaltijat vuodelle 2026 sekä sitovuus- ja täytäntöönpano-ohjeet talousarviokirjan mukaisesti ja esittää nämä edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi sekä

4. valtuuttaa talousjohtajan tekemään mahdolliset tekniset korjaukset talousarviokirjaan.

Valmistelija

talousjohtaja Erno Kontio, erno.kontio(at)nurmijarvi.fi

taloussuunnittelupäällikkö Maiju Paaso, maiju.paaso(at)nurmijarvi.fi

hallintojohtaja Katja Vuorinen, katja.vuorinen(at)nurmijarvi.fi

sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, tiina.hirvonen(at)nurmijarvi.fi

tekninen johtaja Juha Oksanen, juha.oksanen(at)nurmijarvi.fi

Käsittely

Yleisperustelut ss. 3–24

Kunnan talous suunnitelmakaudella 2026–2028 s. 14

Muutosesitys 1.

Arto Hägg teki Juhani Vuorisalon kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Lisätään seuraava teksti:" Kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma, jolla tavoitellaan pysyviä käyttötalousmenojen säästöjä alkaen talousarviovuodesta 2027."

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta kunnanhallitus ei voinut olla yksimielinen, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Häggin muutosesitys

Äänestyksen tulos

5 JAA (Sandelin, Santala, Suhonen, Lahtela, Tofferi)

5 EI (Lakee, Mattila, Takalo-Eskola, Vuorisalo, Hägg)

1 POISSA (Niinimäki)

Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi, joten kunnanhallitus hyväksyi Häggin muutosesityksen äänin 5 JAA – 5 EI – 1 POISSA.

Konsernipalvelut (+ henkilöstösuunnitelma) ss.  25–38 ja 135

Osallistava budjetointi s. 35

Muutosesitys 2.

Mirja-Liisa Tofferi teki Otto Suhosen kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Lisätään osallistavaan budjetointiin 25 000 €

Perustelut: Osallistaminen erilaisten mallien kehittäminen on kunnan normaalia toimintaa. Osallistavan budjetoinnin jatkaminen ei estä osallistamista myös erilaisten hankkeiden yhteydessä. Osallistavan budjetoinnin malli tulee uudistaa siten, että sen hankkeet kohdennetaan jatkossa tukemaan kunnan strategian tavoitteita (esim. tavoitetta “Liikkuvin kunta”.) Jatkossa budjetoinnin hankkeissa tulee hyödyntää enemmän hankerahoitusta (esim. Leader) ja yksityistä rahoitusta. Kunnan resurssien käytön vähentämiseksi kunta ei enää ottaisi hankkeiden toteuttamista vastuulleen vaan toimisi tarvittaessa mahdollistajan roolissa.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta kunnanhallitus ei voinut olla yksimielinen, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Tofferin muutosesitys

Äänestyksen tulos

5 JAA (Lakee, Sandelin, Santala, Vuorisalo, Hägg

4 EI (Suhonen, Takalo-Eskola, Lahtela, Tofferi)

1 TYHJÄ (Mattila)

1 POISSA (Niinimäki)

Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän pohjaesityksen äänin 5 JAA – 4 EI – 1 TYHJÄ – 1 POISSA.

Sivistys- ja hyvinvointitoimiala (+ henkilöstösuunnitelma) ss. 39–60 ja 136–137

Varhaiskasvatuspalvelut s. 53

Muutosesitys 3.

Otto Suhonen esitti Mirja-Liisa Tofferin kannattamana, että kappaleeseen Toiminnan kuvaus ja toimintaympäristön muutokset lisätään lause (tummennettu):

Yksityisten palvelutuottajien määrällinen osuus alle 5 – vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä Nurmijärvellä oli 33 % toukokuussa 2025. Kunta on linjannut, että enintään 40 % alle viisivuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen yksityisissä varhaiskasvatusyksiköissä. Suunnitelmien mukaisesti Vanhan-Klaukan alueelle on otettu käyttöön 1.8.2025 alkaen Pilke Hehkun 5-ryhmäinen laajennusosa, jonka myötä yksityisen varhaiskasvatuksen osuus palveluista edelleen nousee.

Perustelut: Vuodelle 2026 ei ole hyväksytty palveluiden järjestämissuunnitelmaa, jossa asiasta on ollut tapana aiemmin linjata. Linjausta ei ole syytä pudottaa pois toimintaa ohjaavista asiakirjoista.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta kunnanhallitus ei voinut olla yksimielinen, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Suhosen muutosesitys

Äänestyksen tulos

7 JAA (Lakee, Mattila, Sandelin, Santala, Takalo-Eskola, Vuorisalo, Hägg)

3 EI (Suhonen, Lahtela, Tofferi)

1 POISSA (Niinimäki)

Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän pohjaesityksen äänin 7 JAA – 3 EI – 1 POISSA.

Ympäristötoimiala (+ henkilöstösuunnitelma) ss. 61–76 ja 138

Tekninen keskus s. 66

Muutosesitys 4.

Otto Suhonen teki Mirja-Liisa Tofferin kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Lisätään Toiminnan painopistealueet -lukuun kolmanteen kappaleeseen tummennettu teksti: Kunnallistekniikan suunnittelussa kehittämisen painopistealueita ovat mm. toteuttaa liikenneturvallisuussuunnitelman kohteita vaiheittain ja yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, yleisten alueiden esteettömyyskartoituksien toteuttaminen, viheralueohjelman valmistelu sekä kevyenliikenteen verkoston ja ulkoilureitistöjen sekä liikuntapaikkojen yleissuunnitelman päivittäminen sekä kokonaisvaltaisten puistoselvitysten laatiminen (mm. seniori-, perhe- ja leikki- ja taajamapuistot, lähiliikuntapaikat).

Perustelut: Ohjelma ollaan laatimassa joka tapauksessa, joten on hyvä, että se näkyy talousarviossa.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa, kukaan ei vastustanut Suhosen muutosesitystä, joten kunnanhallitus hyväksyi Suhosen muutosesityksen yksimielisesti.

Omaisuuden tuotot s. 75

Muutosesitys 5.

Riina Mattila teki Tarleena Takalo-Eskolan kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Taulukkoon ”Suoritteita ja palvelutuotannon tunnuslukuja” kohtaan luovutetut omakotitalotontit, kpl TPE2025 40–45 TA2026 35–40 muutetaan TA2026 40–45 kpl.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa, kukaan ei vastustanut Mattilan muutosesitystä, joten kunnanhallitus hyväksyi Mattilan muutosesityksen yksimielisesti.

Liikelaitokset ss. 101–118

Aleksia-liikelaitos s. 114

Muutosesitys 6.

Lisätään elintarvikekustannuksiin 30 000 €.

Perustelut:

Kouluterveyskyselyn mukaan kunnan 8.–9.-luokkalaisista vain 32 %:n mielestä koululounas on laadultaan hyvää. Myös koululounasta syövien määrä on vähentynyt, ja kyseisessä ikäluokassa enää 40 % oppilaista syö koululounaan päivittäin. On myös huomioitava, että elintarvikkeiden hinta on noussut vuodesta 2020 n. 20 %. Kahden lounaan (kasvis- ja lihavaihtoehto) tarjoaminen lisää ainakin uudistuksen alkuvaiheessa kustannuksia. Aleksia on arvioinut, että elintarvikkeisiin tarvitaan 87 200 € lisämääräraha. Tästä johtokunnan esityksestä on kunnanjohtajan TA-esityksessä vähennetty 30 000 €.

Suhosen muutosesitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Kunnanhallitus päätti:

1. hyväksyä osaltaan vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2026–2028 ja esittää sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi kohdassa 2 esitetty lisäys huomioiden, seuraavin muutoksin:

Yleisperustelut ss. 3–24

Kunnan talous suunnitelmakaudella 2026–2028 s. 14

Lisätään seuraava teksti:" Kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma, jolla tavoitellaan pysyviä käyttötalousmenojen säästöjä alkaen talousarviovuodesta 2027."

Ympäristötoimiala (+ henkilöstösuunnitelma) ss. 61–76 ja 138

Tekninen keskus s. 66

Lisätään Toiminnan painopistealueet -lukuun kolmanteen kappaleeseen tummennettu teksti: Kunnallistekniikan suunnittelussa kehittämisen painopistealueita ovat mm. toteuttaa liikenneturvallisuussuunnitelman kohteita vaiheittain ja yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, yleisten alueiden esteettömyyskartoituksien toteuttaminen, viheralueohjelman valmistelu sekä kevyenliikenteen verkoston ja ulkoilureitistöjen sekä liikuntapaikkojen yleissuunnitelman päivittäminen sekä kokonaisvaltaisten puistoselvitysten laatiminen (mm. seniori-, perhe- ja leikki- ja taajamapuistot, lähiliikuntapaikat).

Omaisuuden tuotot s. 75

Taulukkoon ”Suoritteita ja palvelutuotannon tunnuslukuja” kohtaan luovutetut omakotitalotontit, kpl TPE2025 40–45 TA2026 35–40 muutetaan TA2026 40–45 kpl.

2. todeta 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman 2026-2028 investointiosan osalta, että Nurmijärven Veden Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä toteutettavaksi suunniteltua toimitilainvestointia (hallinto- yms. tilat) koskeva päätös vaatii tarkemman selvityksen vaihtoehtoisista kustannuksista ja toteutuslaajuudesta, ja esittää edelleen valtuustolle, että siitä tulee tehdä kokonaan uusi erillispäätös hallintosäännön mukaisesti, jonka yhteydessä hankkeen kokonaiskustannusarvio päivitetään,

3. vahvistaa tilivelvolliset viranhaltijat vuodelle 2026 sekä sitovuus- ja täytäntöönpano-ohjeet talousarviokirjan mukaisesti ja esittää nämä edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi sekä

4. valtuuttaa talousjohtajan tekemään mahdolliset tekniset korjaukset talousarviokirjaan.

Valtuusto 12.11.2025 § 100     

627/02.02.00/2025  

Esitys

Käsittely

Yleiskeskustelu

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Arto Hägg kertoi kunnanhallituksen esityksestä ja kuultiin valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot sekä pidettiin yleispuheenvuoroja talousarviosta.

Yleiskeskustelun jälkeen pidettiin kokoustauko klo 14.40–17.05. Käsittelyn jatkuessa puheenjohtaja totesi kokoustauon aikana tapahtuneet muutokset läsnäolijoissa.

Talousarviokirjan käsittely

Talousarvion täytäntöönpano-ohje hyväksyttiin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Yleisperustelut

Talousarviokirjan sivulle 5 koskien strategiaosaa todettiin seuraava tekninen lisäys (lisäys kursiivilla): Strategiaosassa esitetään kuntastrategia ajalle 2025–2030. Strategia kuvaa keskeiset päämäärät ja toimenpiteet näiden saavuttamiseksi. Osiossa esitetään myös strategiset mittarit. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian kokouksessaan 29.10.2025 § 85. Strategian toimeenpanon yhteydessä valmistellaan tarkemmat toimenpiteet strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarkennetaan tarvittaessa mittareita. Strategiaa toteuttava toimenpide-ohjelma tuodaan kunnanvaltuuston päätettäväksi viimeistään 1. osavuosikatsauksen yhteydessä. Lisäksi kunnanvaltuuston hyväksymä strategia lisätään talousarviokirjan liitemateriaaleihin.

Puheenjohtajan tiedustellessa kukaan ei vastustanut esitettyä teknistä lisäystä, joten se tuli valtuuston yksimieliseksi päätökseksi.

Henriina Rantala esitti keskustan valtuustoryhmän kannattamana, että talousarviokirjan sivulle 14 tehdään valtuustoryhmien neuvottelutuloksen mukainen kirjaus ”Kunnassa käynnistetään vuoden 2026 aikana uusi kestävän kasvun ohjelma, jolla tavoitellaan pysyviä talouden tasapainottamistoimia. Ohjelmassa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kunnan taloutta, mukaan lukien käyttötalousmenot, tulopuolen kehittäminen, investointien toteutustavat sekä muut mahdollisuudet keventää kunnan taseeseen kohdistuvaa painetta. Tavoitteena on löytää kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja, jotka tukevat kunnan elinvoimaa ja taloudellista vakautta pitkällä aikavälillä.”

Puheenjohtajan tiedustellessa kukaan ei vastustanut Henriina Rantalan esitystä, joten se tuli valtuuston yksimieliseksi päätökseksi.

Yleisperustelut hyväksyttiin muutoin kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Konsernipalvelut

Sirpa Rantala esitti keskustan valtuustoryhmän esityksenä, että Nurmijärven Onnenkimpale ry:n palveluvelvoitesopimuksen toteuttamiseen erityisryhmien allastoimintojen järjestämisestä lisätään 40 000 euroa vuodelle 2026.

Puheenjohtaja totesi, että valtuusto ei ole asiasta yksimielinen, joten asiassa tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen:

JAA = kunnanhallituksen esitys

EI= Sirpa Rantalan esitys

Äänestyksen tulos:

JAA  15 ääntä

EI  36 ääntä

Äänestyksen tuloksena Sirpa Rantalan esitys voitti äänin 15–36. Äänestysluettelo on päätöksen liitteenä.

Anna Tenhunen-Lunkka esitti keskustan valtuustoryhmän esityksenä sivulle 36 seuraavan tekstilisäyksen koskien osallistuvaa budjetointia ”Lisäksi selvitetään toimintamallia, jossa osallistuvaa budjetointia hyödynnetään osana kolmannen sektorin toteuttamia yleishyödyllisiä kehitys- ja investointihankkeita. Tavoitteena on selvittää, miten osallistava budjetointi voitaisiin yhdistää ulkopuolisen rahoitukseen (esim. Leader) hankkeissa, jotka toteuttavat kunnan strategiaa ja hyödyntävät laajemmin kuntalaisia ja yhteisöjä.”

Puheenjohtajan tiedustellessa kukaan ei vastustanut Anna Tenhunen-Lunkan esitystä, joten se tuli valtuuston yksimieliseksi päätökseksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyi konsernipalvelujen määrärahat ja toimialan osuuden henkilöstösuunnitelmasta sillä muutoksella, että Nurmijärven Onnenkimpale ry:n palveluvelvoitesopimuksen toteuttamiseen erityisryhmien allastoimintojen järjestämisestä lisätään 40 000 euroa vuodelle 2026.

Sivistys- ja hyvinvointitoimiala

Eero Santala esitti talousarviokirjan sivulle 58 seuraavan tekstilisäyksen liikuntapalveluiden keskeisiin tehtäviin: ”Lisäksi liikuntapalvelut välittää tietoa liikunta- ja urheiluseuroista, liikuntatapahtumista ja harrastuksista Nurmijärvelle”.

Puheenjohtajan tiedustellessa kukaan ei vastustanut Eero Santalan esitystä, joten se tuli valtuuston yksimieliseksi päätökseksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyi sivistys- ja hyvinvointitoimialan määrärahat ja toimialan osuuden henkilöstösuunnitelmasta kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Ympäristötoimiala

Jaana Diakite teki kokoomuksen valtuustoryhmän esityksen koskien teknisen keskuksen määrärahoja: ”Varataan 125 000 euroa nykyisen joukkoliikenteen sopimuskauden aikaisiin kehittämistoimiin, mukaan lukien lipputuotteiden ja muiden joukkoliikennepalvelujen kehittäminen teknisen lautakunnan ja viranhaltijaehdotuksen mukaisesti vuoden 2026 alkupuolesta alkaen.”

Puheenjohtaja totesi, että valtuusto ei ole asiasta yksimielinen, joten asiassa tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen:

JAA = kunnanhallituksen esitys

EI= Jaana Diakiten esitys

Äänestyksen tulos:

JAA  5 ääntä

EI  46 ääntä

Äänestyksen tuloksena Jaana Diakiten esitys voitti äänin 5–46. Äänestysluettelo on päätöksen liitteenä.

Otto Suhonen esitti keskustan valtuustoryhmän esityksenä teknisen keskuksen osalta, että yksityisteiden katuvaloihin ei tehdä 50 000 euron vähennystä vuodelle 2026 vaan asiasta päätetään erikseen teknisen lautakunnan valmistelun kautta.

Puheenjohtajan tiedustellessa kukaan ei vastustanut Otto Suhosen esitystä, joten se tuli valtuuston yksimieliseksi päätökseksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyi ympäristötoimialan määrärahat ja toimialan osuuden henkilöstösuunnitelmasta sillä muutoksella, että joukkoliikenteeseen lisätään 125 000 euron määräraha ja yksityisteiden katuvaloihin ei tehdä 50 000 euron määrärahavähennystä.

Nurmijärven Vesi -liikelaitos

Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen mukaan.

Aleksia -liikelaitos

Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen mukaan.

Investointiosa

Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen mukaan.

________________

Investointiosan käsittelyn jälkeen käsiteltiin esityslistan 100 §.

Tämän kohdan käsittelyn jälkeen pidettiin kokoustauko klo 18.06–18.20.

________________

Tuloslaskelmaosa

Tuloslaskelman osalta talousjohtaja totesi, että kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä tehtyjen muutosten yhteisvaikutus kunnan toimintakatteeseen on yhteensä -215 000 euroa vuodelle 2026 ja suunnitelmavuosille ei tehty muutoksia. Lisäksi tuloslaskelmaosassa on huomioitu kunnanvaltuuston tekemä muutos kunnan tuloveroprosenttiin ja vaikutus korkokuluihin. Kunnanvaltuusto hyväksyi tuloslaskelmaosan muutettuna kunnanvaltuuston kokouksessaan tekemillä muutoksilla.

Rahoitusosa

Rahoitusosan osalta talousjohtaja totesi, että rahoitusosaan tehdään käyttötalouteen tehdyt muutokset ja veroprosentin korotus pienentää kunnan lainanottotarvetta, mikä on huomioitu rahoitusosassa. Kunnanvaltuusto hyväksyi rahoitusosan muutettuna kunnanvaltuuston kokouksessaan tekemillä muutoksilla.

Tytäryhteisöt

Kunnanvaltuusto totesi tytäryhteisöjen talousarviot informaatiotietona esityksen mukaan.

Talousarviokirjan liitteet

- todettiin henkilöstösuunnitelma -liite käsitellyksi käyttötalousosan yhteydessä

- hyväksyttiin kaavoitusohjelma ohjeellisena

- hyväksyttiin kunnallistekniikan rakentamisen periaatteet ohjeellisena

- kunnallistekniikan rakentamisohjelma oheismateriaalina

- merkittiin tiedoksi avustusten yhteenveto informaatiotietona

- merkittiin tiedoksi sisäiset toimintatuotot ja -kulut informaatiotietona

- kuntastrategia vuosille 2025-2030

Päätös