Kunnanhallitus 16.06.2025 § 116     

859/03.00.00/2025  

Esityksen tavoitteena on korvata nykyinen alueidenkäyttölaki uudella lailla, joka tukee hallituksen ohjelman mukaisia tavoitteita maankäytön ohjauksen sujuvoittamisesta ja toimivuuden parantamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnistettiin keväällä 2018. Eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain 1.3.2023. Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui samalla alueidenkäyttölaiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttöä koskeviin säännöksiin ei tässä yhteydessä digitalisaatiota koskevia muutoksia lukuun ottamatta tehty sisällöllisiä muutoksia. Alueidenkäytön digitalisaatiota koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2024. Kuntien maapolitiikkaa, kaavojen toteuttamista sekä katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapitoa koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi siten, että valmisteilla on myös ehdotus uudeksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja uudeksi yhdyskuntarakentamislaiksi hallituksen esityksen muotoon.

Uusi alueidenkäyttölaki muodostuu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusta ja merialuesuunnittelua koskevista säännöksistä (nykyisen alueidenkäyttölain lukujen 1–10 a ja 24–26 a alueidenkäytön suunnittelua koskevat pykälät). Hallituksen esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.

Esityksen tavoitteena on uudistaa alueidenkäyttöä koskevat säännökset Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös, että alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä uudistettaessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja sujuvoittaa alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä ja tehdä niihin tarvittavat lakitekniset ja kielelliset korjaukset.

Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 11.7.2025.

Lakiluonnos on nähtävillä osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?proposalId=e92c21ba-a798-43a0-9fe1-1ba4b63ca95c&attachmentId=24896

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Valmistelija

yleiskaavapäällikkö Perttu Pulkka, perttu.pulkka(at)nurmijarvi.fi

asemakaavapäällikkö Crista Toivola crista.toivola(at)nurmijarvi.fi

Käsittely

Otto Suhonen teki Juhani Vuorisalon, Kallepekka Toivosen, Mirja-Liisa Tofferin ja Tuuli Sandelinin kannattamana lausuntoluonnokseen seuraavan muutosesityksen (yliviivattu teksti poistetaan ja tummennettu lisätään):

Lakiesityksen 114 § – Valitusoikeus asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä

Lakiluonnoksessa esitetään valitusoikeuden rajaamista niin, että kunnanjäsenillä ei enää olisi

muutoksenhakuoikeutta asemakaavan hyväksymispäätöksistä, vaan ainoastaan niillä, joita

voidaan pitää asianosaisina. Lisäksi yhdistysten ja yhteisöjen valitusoikeutta rajoitettaisiin

siten, että oikeus olisi vain niillä, jotka ovat jättäneet muistutuksen ehdotusvaiheessa.

Erityisesti asemakaavassa, joka laaditaan yleiskaavan alueelle ilman sen ohjausvaikutuksesta

poikkeamista, valitusoikeus olisi vain niillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava

voi vaikuttaa.

Nämä rajaukset merkitsevät merkittävää kavennusta kuntalaisten oikeuksiin.

Kun muutoksenhakuoikeutta kavennetaan näin voimakkaasti, korostuu entisestään riski siitä,

että maanomistajavetoinen kaavoitus ei ota riittävästi huomioon yhteistä etua. Asianosaisen

käsite on kaavoituksen kaltaisissa asioissa varsin kapea, vaikka kaavoilla voi olla vaikutuksia,

jotka ulottuvat laajemmin kuin pelkästään naapurustoon. Kunnan näkemyksen mukaan

valitusoikeuden rajaaminen tässä laajuudessa ei ole hyväksyttävää ja uhkaa heikentää

kansalaisten luottamusta kaavoitusprosessin oikeudenmukaisuuteen.

Nurmijärven kunta kannattaa yhdistysten ja yhteisöjen valitusoikeuden rajaamista luonnoksessa ehdotetulla tavalla. Kunnan jäsenten osalta kunta katsoo, että valitusoikeuden rajaaminen on tarpeen, mutta luonnosta lievemmällä tavalla. Sopiva rajaus kunnan jäsenten osalta olisi kunnan näkemyksen mukaan sama kuin ehdotettu yhdistyksiä ja yhteisöjä koskeva rajaus, jolloin valitusoikeus olisi vain niillä kunnan jäsenillä, jotka ovat jättäneet muistutuksen ehdotusvaiheessa.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa, kukaan ei vastustanut Suhosen muutosesitystä, joten kunnanhallitus hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Päätös