Elinvoimalautakunta 14.12.2023 § 84     

1303/10.03.00.03/2023  

Rakennuspaikka ja sijainti

Pinta-alaltaan noin 5000 m²:n suuruinen määräala tilasta ------------------------- (noin 3,009 ha), joka sijaitsee Nummimäessä osoitteen ----------------- pohjoispuolella.

Rakennustoimenpide

Rakennustoimenpide käsittää 1-kerroksisen 300 k-m²:n suuruisen omakotitalon, 100 k-m² suuruisen sivuasunnon ja 62 k-m² suuruisen talousrakennuksen rakentamisen.

Rakentamisrajoitus

Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16.1 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. Lisäksi hanke

edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaista poikkeamista rakennusjärjestyksen

rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa koskevasta määräyksestä.

Hakijan perustelut

Hakija on perustellut hakemustaan seuraavasti: ” Ei haittaa kaavoitukselle eikä muulle yhdyskuntarakenteelle. Kiinteistön rakentuminen ei haittaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimista Metsäkylässä.  Määräalan suuruus on yhtä suuri tai suurempi kuin Nummimäen alueen muut rakennetut kiinteistöt. Kiinteistö sijaitsee Nummimäen kyläkeskuksessa, jossa on valmiina tiestö ja Nummimäen vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkosto, johon liitytään. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen. Matka Metsäkylän alakouluun on n. 650 m.”

Naapureiden kuuleminen

Naapureille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hankkeen johdosta eikä heillä ollut lausuttavaa.

Kaavoitustilanne

Voimassa olevassa Uusimaa-kaava 2050:ssä hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee

alueella, jota koskevat yleiset suunnittelumääräykset. Kaavassa osoitettujen keskusten,

palvelukeskittymien ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella tapahtuva asuin- ja työpaikkarakentamisen tulee ensisijaisesti sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen

yhteyteen. Rakentamisen ohjauksessa tulee huomioida olemassa olevan infrastruktuurin

mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, palveluiden saavutettavuus ja kestävän liikkumisen

edellytykset. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä minimoimaan liikenteestä

aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja.

Aluetta koskee myös valtuuston vuonna 1988 ja uudelleen vuonna 1992 hyväksymä Metsäkylän

oikeusvaikutukseton osayleiskaava, jossa hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee

virkistysalueella (V).

Alueella on vireillä Metsäkylän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena.

Suunnittelutarveratkaisun lähtökohdat ja perustelut

Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee Nummimäen tiiviisti rakennetussa

maaseudun kyläkeskuksessa. Hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka on osayleiskaavassa virkistysalueeksi osoitettua metsää, kuten kylän keskellä sijaitseva kallioinen metsäaluekin.

Metsäkylän alakouluun on rakennuspaikalta matkaa noin 600 metriä. Mäntysalossa

sijaitsevaan yläkouluun on matkaa noin 4,0 km. Klaukkalan taajaman muihin palveluihin on matkaa

noin 6,3 km. Alueella toimii Nummimäen vesiosuuskunta.

Hakemuksen kohteena oleva määräala kuuluu pinta-alaltaan noin 3,0 ha:n suuruiseen tilaan

-------------------------, joka on rekisteröity vuonna 2006. Emätilana (muodostettu ennen ajankohtaa 1.7.1959) voidaan pitää vuonna 1959 rekisteröityä tilaa ---------------------, jonka pinta-ala oli tuolloin 78,74 ha. Tästä emätilasta on muodostettu yli 50 tilaa ja niistä on rakennettuja noin 40. Koko Nummimäen aluetta on yksittäisin luvin rakennettu jo hyvin runsaasti.

Alueella on voimassa Metsäkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava, jossa on osoitettu uudet

rakennuspaikat. Osayleiskaavan periaatteita on johdonmukaisesti noudatettu lupavalmistelussa. Jos osayleiskaavassa on osoitettu uusi rakennuspaikka, on lupavalmistelussa rakentamiseen suhtauduttu myönteisesti. Jos uutta rakennuspaikkaa ei ole osoitettu, on vastaavasti hakemuksiin suhtauduttu kielteisesti. Nyt hakemuksen kohteena olevalle määräalalle ei osayleiskaavassa ole osoitettu rakentamismahdollisuutta, koska osayleiskaavaa laadittaessa maanomistajan rakentamismahdollisuudet oli osoitettu toisaalle tilan alueelle.

Koko Nummimäen kyläalue on hyvin tiiviisti rakennettu ja varsinkin hakemuksen kohteena olevan

määräalan emätilaa on jo käytetty rakentamiseen paljon tavanomaista enemmän.

Kun otetaan huomioon alueella jo tapahtunut rakentaminen, kyläalueen tiiviys, maanomistajien

tasapuolisen kohtelun vaatimus lupakäsittelyssä sekä kaavoitukselle jätettävä suunnitteluvara,

voidaan katsoa, että hakemuksen mukainen rakentaminen aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle,

yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Haettuun lupaan suostuminen

vaarantaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lupakäsittelyssä.

Poikkeamispäätöksen lähtökohdat ja perustelut

Rakennusjärjestyksen mukaan alueella olevan rakennuspaikan, jota ei yleiskaavassa ole osoitettu

rakentamiseen, vähimmäispinta-ala on 10 000 m². Nyt hakemuksen kohteena olevan

rakennuspaikan pinta-ala on n. 5000 m².

Koska hakemuksen mukaiselle rakentamiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 137.1 §:n mukaisia edellytyksiä, ei ole syytä suostua myöskään haettuun poikkeamiseen. Haettuun lupaan suostuminen vaarantaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen lupakäsittelyssä.

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16.1 §, 137.1 §, kunnan hallintosääntö 28 § elinvoimalautakunnan ratkaisuvalta kohdat 3 ja 4.

Valmistelija

yleiskaavainsinööri Arja Junttila, arja.junttila@nurmijarvi.fi

Asian käsittely

Lautakunnan jäsen Rantala ilmoitti esteellisyydestään (hallintolaki 28.1 § kohta 3: intressijäävi) osallistua asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistui kokouksesta.

Pirkkala teki Luoman ja Flinckin kannattamana seuraavan muutosesityksen:

”Suunnittelutarveratkaisu

Elinvoimalautakunta katsoo esittelytekstissä esitetyin perustein, että haetulle rakentamiselle on olemassa maankäyttö- ja rakennuslain 137.1 §:n tarkoittamia edellytyksiä. Hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Haettuun lupaan suostuminen ei vaaranna maanomistajien tasapuolista kohtelua vaatimuksen lupakäsittelyssä. Elinvoimalautakunta päättää tehdä myönteisen suunnittelutarveratkaisun seuraavin ehdoin:

-          rakennuspaikka liitetään alueella olevaan vesiosuuskunnan verkostoon

-          rakennukset tulee sovittaa julkisivuiltaan, materiaaliltaan, kattomuodoltaan ja väritykseltään ympäröivään rakennuskantaan ja kylämaisemaan

-          sivuasunto saa olla enintään 100 k-m2.

-          sivuasuntoa ei saa laajentaa 100 k-m2 suuremmaksi.

-          sivuasunto tulee tehdä asemapiirroksen mukaisesti pääasunnon yhteyteen siten, että asunnoilla on yhteinen vesihuolto, jätevesien käsittelyjärjestelmä, tieliittymä, sisäänkäyntipiha ja piha-alue.

-          sivuasunnon ja pääasunnon tulee muodostaa kokonaisuus, jota ei saa maanmittaustoimituksella erottaa itsenäisiksi tiloiksi

-          sivuasunto tulee suunnitella liikuntaesteettömäksi

-          sivuasunto saa olla enintään 1-kerroksinen

-          sivuasuntoon ei saa rakentaa kellarikerrosta

-          sivuasunnon lattiapinnan ja katonharjan välinen korkeus saa olla enintään 5,5 m

Poikkeamispäätös

Elinvoimalautakunta katsoo esittelytekstissä esitetyin perustein, että hakemuksen tueksi on olemassa erityisiä syitä ja haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Elinvoimalautakunta päättää tehdä myönteisen poikkeamispäätöksen rakennusjärjestyksen rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa sekä asuntojen/asuinrakennusten lukumäärää koskevista määräyksistä.

Perustelut:

1. Rakennuspaikka sijaitsee muun rakentamisen yhteydessä täydentäen luontevasti olemassa olevaa rakennettua aluetta.
2. Määräalan suuruus on yhtä suuri tai suurempi kuin alueen muut rakennetut kiinteistöt.
3. Alueella on valmiina tiestö ja vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkosto.
4. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen.

Eli sekä infran että yhdyskuntarakenteen osalta rakentaminen hakemuksen alueelle täydentää ja sopii hyvin alueelle. Nummimäen kyläalue on tiiviisti rakennettu, mikä ei ole este rakentamiselle, vaan pikemminkin hyvä asia. Sillä ei pidä olla merkitystä enää kuinka paljon määräalan emätilaa on aiemmin käytetty rakentamiseen.

Päätöksen julkipanopäivä on 22.12.2023. Päätöksen antopäivä on 27.12.2023. Suunnittelutarveratkaisu/poikkeamispäätös on voimassa päätöksen antamispäivästä lukien kaksi vuotta, jona aikana suunnittelutarveratkaisua/poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava, muutoin suunnittelutarveratkaisu/poikkeamispäätös raukeaa.

Minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ei saa ryhtyä ennen rakennusluvan myöntämistä.”

Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, määräsi puheenjohtaja suoritettavan seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

esittelijän esitys= JAA
Pirkkalan muutosesitys= EI

JAA: 3 (Santala, Stormbom, Vuorisalo)
EI: 8 (Flinck, Luoma, Pirkkala, Lehto, Lompolo, Salo, Takalo-Eskola, Suomi)

Elinvoimalautakunta hyväksyi Pirkkalan muutosesityksen äänin 3–8.

Päätös