Kunnanhallitus 24.10.2022 § 222     

988/02.02.00/2022  

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi).

Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2025 on valmisteltu kunnanhallituksen 20.6.2022 § 148 päättämän palveluiden järjestämissuunnitelman ja talousarviokehyksen pohjalta. Kehyksessä on huomioitu NUUKA-toimenpidesuunnitelman käyttötaloutta koskevat sopeutukset.

Kunnanhallitus on kehyksessä päättänyt talousarviovalmistelulle seuraavat lähtökohdat:

1. Kunnan omassa palvelutuotannossa menon kasvua hillitään NUUKA:n toimenpidesuunnitelman toimenpitein sekä pidättäytymällä palveluiden laajentamisesta ja uusien vakanssien perustamisesta. Käyttötalouden budjetoinnin lähtökohtana on ollut vuoden 2021 tilinpäätös.  

2. Bruttoinvestoinnit vuonna 2023 ovat enintään 47,6 milj. euroa (sis. liikelaitokset).

3. Kunnallisveroprosenttiin ja kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuodelle 2023. Kunnallisveroprosenttiin tehdään verotusmenettelystä annetun lain 91 b § (29.6.2021/624) tuloveroprosentin ilmoittamiseen liittyvien tilapäisten säännösten mukaisesti 12,64 prosenttiyksikön vähennys.

Kunnan toimialat ja liikelaitokset ovat valmistelleet talousarvioehdotuksensa kunnanhallituksen antaman kehyksen mukaisesti syyskuun aikana.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä käyttötalouden taso vuodelle 2023 alittaa kunnanhallituksen antaman kehyksen 0,2 milj. eurolla. Alitus selittyy pääasiassa käyttötalouteen tehdyillä lisätasapainotuksilla. Kunnan omissa toiminnoissa ylityspaineita kehykseen nähden nousi kunta-alan palkkaratkaisusta sekä yleisestä kustannustason noususta. Osa nousupaineista saatiin katettua sote-kuntayhtymän purkuun varatuista määrärahoista. Näiden lisäksi kunnan verotulo- ja valtionosuusennusteet paranivat huomattavasti kehysvaiheen tiedoista, ollen kunnanjohtajan talousarvioesityksessä yhteensä 6,0 milj. euroa kehystä suuremmat. Muutoin kunnanjohtajan talousarvioesitys on olennaisilta osin annetun kehyksen mukainen. Taloussuunnitelma 2023-2025 on kokonaisuudessaan alijäämäinen, mutta taseeseen edellisiltä vuosilta kertyneiden ylijäämien ansiosta taloussuunnitelma on kuntalain mukaisessa tasapainossa.

Nurmijärven kunnan taloudelliset lähtökohdat kaudelle 2023-2025

Kunnan tilikaudet ovat toteutuneet vuosina 2018 ja 2019 voimakkaan alijäämäisinä. Vuosina 2020 ja 2021 tulos nousi plussalle valtion koronatuista ja poikkeuksellisen suurista maanmyynnin luovutustuloista johtuen. Palvelutuotannon nettomenot ovat nousseet merkittävästi edellisten vuosien aikana ja kehitys mukailee yleistä kuntatalouden kehityssuuntaa. Samalla myös verotulojen kasvu on ollut positiivista. Palvelutuotannon nettomenojen kasvu aikavälillä 2018-2021 on ollut 30,1 milj. euroa, kun tarkastelusta jätetään pois kertaluonteiset maanmyynnin luovutustulot. Samalla aikavälillä verotulot ilman koronatukia ovat kasvaneet 25,3 milj. euroa. 

Käyttötalousmenojen kasvu on kohdentunut erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sivistys- ja hyvinvointipalveluihin. Menojen kasvun taustalla on vaikuttanut palvelutarpeiden kasvu, palvelutuotannon yleinen yksikkökustannusten nousu, yleissitovien palkantarkistusten aiheuttama henkilöstökulujen nousu sekä toimitilakustannusten kasvu.

Kunnan lainakanta on tilikausien 2013-2021 aikana kasvanut 95,8 milj. eurosta 217,3 milj. euroon. Suhteellisen lyhyessä ajassa kunnan lainakanta on yli kaksinkertaistunut. Vuoden 2022 tilinpäätösennusteessa lainakannan arvioidaan asettuvan 228 milj. euron tasoon.

Rakenteelliset ongelmat kunnan tulojen ja menojen välillä ovat edelleen läsnä ja velkaantuminen jatkuu kuluvana vuonna ja tulevina vuosina edelleen. Talouden haasteet tulevat painamaan kunnan talouden alijäämäiseksi vuodesta 2024 eteenpäin ja talouden alavireinen sointu tulee vahvistumaan tästä eteenpäin vuosikymmenen loppuun saakka. Nykyennusteiden valossa Nurmijärven kunta voisi täyttää kriisikuntakriteerin vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouden ja toiminnan sopeuttamistarve on siis edelleen ilmeinen ja vuoden 2023 jälkeen tasapainottavat toimenpiteet tulevat kohdentumaan kunnan jäljelle jääviin palveluihin, eli entistä pienempään kokonaisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtyessä hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Tämän takia investointeja tulee tulevaisuudessakin priorisoida ja sopeuttaa lainakannan kasvun hillitsemiseksi. Myös verotulojen kasvattamisen mahdollisuudet tulee arvioida osana talouden sopeutusta. 

Talousarvion 2023 ja taloussuunnitelman 2023-2025 perustelut

Palvelutuotannon nettomenot ovat vuonna 2023 104,7 milj. euroa, joka on noin 113,1 milj. euroa vähemmän vuoden 2021 tilinpäätökseen verrattuna. Kunnan oman tuotannon osalta nettomenojen arvioitu kasvu vuoden 2021 tilinpäätökseen verrattuna on noin 12,9 milj. euroa. Huomattavaan kasvuun vaikuttaa toimintatuottojen palaaminen normaalille tasolle useamman, maanmyyntien luovutusvoittojen osalta tuottoisan vuoden jälkeen, inflaatio sekä kunta-alan palkkaratkaisu. Kunnan palvelutuotannon nettomenojen kasvu lähihistoriassa on ollut keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. Nettomenojen kasvun arvioidaan laantuvan hieman aikaisemmista vuosista taloussuunnitelmassa 2023-2025, koska sote-kustannuksiin liittyvä nousupaine poistuu kunnan taloudesta. Tämä kehitys kuitenkin edellyttää, että NUUKA:n toimenpidesuunnitelman sopeutukset toimeenpannaan suunnitellusti ja palvelujen laajentamisesta pidättäydytään.

Korona-pandemian vaikutus kunnan verotuloihin jäi ennakoitua vaimeammaksi ja verotulojen positiivinen kehitys on jatkunut läpi vuoden 2022. Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen pohjalta kunnan vuoden 2023 verotuloja arvioidaan kertyvän 4,6 milj. euroa enemmän kuin talousarviokehyksen laadinnan yhteydessä. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2023 yhteensä 109,9 milj. euroa, joka on 108,0 milj. euroa vähemmän kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille vaikuttaa kunnan verotuloihin merkittävästi, kun verotuloja leikataan siirtyvien palveluiden osalta 12,64 prosenttiyksikön tuottoa vastaavan osuuden verran.  Vuonna 2024 verotuloja arvioidaan kertyvän 103,3 milj. euroa ja vuonna 2025 106,3 milj. euroa. Vuoden 2023 tilannetta parantaa aiemmilta vuosilta korkeammilla veroprosenteilla tilitettävät verot.

Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän vuonna 2023 32,2 milj. euroa, joka on 13,5 milj. euroa vähemmän vuoden 2022 tilinpäätösennusteeseen nähden. Suunnitelmavuosien valtionosuuksien tasot ovat vielä tässä kohtaa arvioita, ja lopullinen taso määräytyy vuoden 2022 tilinpäätösten sote-kustannusten perusteella. Lopullinen tasaus kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituspohjaan tehdään valtionosuusjärjestelmän kautta.

Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitustulojen ja -menojen jälkeen vuoden 2023 vuosikatteeksi muodostuu 38,0 milj. euroa. Vuosikate asettuu vuonna 2024 24,5 ja vuonna 2025 25,8 miljoonaan euroon.

Merkittävien investointien myötä poistojen arvioidaan nousevan 24,7 miljoonasta 33,7 miljoonaan euroon aikavälillä 2023-2025. Pitkällä aikavälillä kunnan tulee huolehtia vuosikatteen riittävästä vahvuudesta poistojen kasvaessa, että talous säilyisi tasapainossa myös tuloslaskelmatasolla (ns. kirjanpidollinen tasapaino).

Taloussuunnitelmassa kunnan bruttoinvestointitaso vuonna 2023 on 36,4 milj. euroa, vuonna 2024 46,9 milj. euroa ja vuonna 2025 64 milj. euroa. Rahoitusosuuksia investointeihin ei ole arvioitu talousarvio- ja taloussuunnitelmakausille.

Arvioitu nettolainakannan muutos vuonna 2023 on -2,5 milj. euroa, jolloin kunnan lainakanta asettuisi yhteensä noin 225,2 milj. euroon. Suurista investoinneista ja kunnan heikentyneestä taloustilanteesta johtuen velkaantuminen lähivuosina tulee kiihtymään merkittävästi. Vuoden 2025 loppuun mennessä kunnan lainakannan arvioidaan nousevan 284,1 milj. euroon.

Liitteenä talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2025.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Valmistelija

kunnanjohtaja Outi Mäkelä, outi.makela(at)nurmijarvi.fi, puh. 040 317 2100

talousjohtaja Erno Kontio, erno.kontio(at)nurmijarvi.fi, puh. 040 317 2080

taloussuunnittelupäällikkö Maiju Paaso, maiju.paaso(at)nurmijarvi.fi, puh. 040 317 3532

Käsittely

YLEISPERUSTELUT JA STRATEGISET MITTARIT JA STRATEGIAN VUOSITAVOITTEET S. 3-40

SIHY s. 29

Leni Niinimäki teki Raekannaksen, Lepolahden, Tapiolinnan ja Mattilan kannattamana seuraavat muutosesitykset:

Toimenpiteessä "Kehitämme alkuluokkatoimintaa luodaksemme yksilöllistä kehitystä tukevan alun lapsen koulupolulle" muutetaan Talousarvion 2023 tavoitteet kuulumaan seuraavasti "Alkuluokkatoiminnasta päättäminen" ja TA-suunnittelu 2024-25 kuulumaan seuraavasti "Alkuluokkatoiminnan mallintaminen tehtyjen päätösten mukaisesti."

Toimenpiteessä "Varmistamme riittävän ja monipuolisen tuen oppimiseen lapsille ja nuorille" Talousarvion 2023 tavoitteet muutetaan kuulumaan "Varmistamme oppimisen tuen tehostamiseksi hyvät toimintamallit ja selvitämme opetushenkilöstöltä tuen toimivuuden ja resurssien riittävyyden." ja TA-suunnittelu 2024-25 kuulumaan seuraavasti "Opetushenkilöstölle tehdyn selvityksen perusteella teemme suunnitelman tuen tarpeesta."

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa, kukaan ei vastustanut Niinimäen muutosesityksiä, joten kunnanhallitus hyväksyi Niinimäen muutosesitykset yksimielisesti.

Kunnanhallitus päätti yksimielisesti Harri Lepolahden esityksestä tehdä toimenpiteen "Kehitämme lasten ja perheiden kohtaamispaikkoja osana perhekeskustoimintaa" TA-suunnittelu 2024-25 tavoitteeseen seuraavan lisäyksen "Kehitämme avointa varhaiskasvatustoimintaa Kirkonkylässä ja Rajamäellä."

YMP s. 34

Joona Suomi teki Mustosen ja Raekannaksen kannattamana seuraavan muutosesityksen: Toimenpiteessä "Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueille painottaen kyliin ja niiden läheisyyteen rakentamista." tavoite -kohdasta kaikilta vuosilta poistetaan teksti: "Maaseutualueen osayleiskaavan vireille tulo" ja muutetaan se kuulumaan seuraavasti "Asemakaava-alueiden ulkopuolelle rakentamisen toimintatapojen käyttöönotto kunnanhallituksessa päätettyjen periaatteiden mukaisesti."

Arto Hägg teki Lepolahden kannattamana seuraavan muutosesityksen: Toimenpiteessä "Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueille painottaen kyliin ja niiden läheisyyteen rakentamista." lisätään tavoite -kohtiin  kaikille vuosille teksti: "kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti. "

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi kannatettua muutosesitystä ja määräsi suoritettavaksi ensin nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = Suomen muutosesitys

EI = Häggin muutosesitys

Äänestyksen tulos

JAA 5 (Mattila, Mustonen, Raekannas, Sivula, Suomi)

EI 6 (Hägg, Lepolahti, Maijala, Niinimäki, Tapiolinna, Örling)

Seuraavaksi puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Häggin muutosesitys

Äänestyksen tulos

JAA 5 (Mattila, Mustonen, Raekannas, Sivula, Suomi)

EI 6 ( Hägg, Lepolahti, Maijala, Niinimäki, Tapiolinna, Örling)

Kunnanhallitus päätti äänin 5 JAA - 6 EI hyväksyä Häggin muutosesityksen.

KÄYTTÖTALOUSOSA  s. 41-96

Konsernipalvelut s. 43-58

s. 52 henkilöstökulut

Maiju Tapiolinna teki Mattilan kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Poistetaan matkailukoordinaattorin määräaikainen tehtävä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta ei voitu olla yksimielisiä, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI= Tapiolinnan muutosesitys

Äänestyksen tulos

JAA 7 (Hägg, Lepolahti, Mustonen, Niinimäki, Raekannas, Sivula, Suomi)

EI 4 (Maijala, Mattila, Tapiolinna, Örling)

Kunnanhallitus päätti äänin 7 JAA - 4 EI hyväksyä esittelijän pohjaesityksen.

Sivistys- ja hyvinvointitoimiala s. 59-78

s. 74 Nuorisopalvelut/henkilöstökulut

Riina Mattila teki Tapiolinnan kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Poistetaan yksikön päällikön tehtävä nuorisopalveluista.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta ei voitu olla yksimielisiä, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Mattilan muutosesitys

Äänestyksen tulos

JAA 3 (Lepolahti, Mustonen, Niinimäki)

EI 8 (Hägg, Maijala, Mattila, Raekannas, Sivula, Tapiolinna, Örling, Suomi)

Kunnanhallitus päätti äänin 3 JAA - 8 EI hyväksyä Mattilan muutosesityksen.

Ympäristötoimiala s. 79-92

s. 81, kohta "avustukset" ja 440 000 eur

Kalle Mustonen teki Tapiolinnan ja  Lepolahden kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Avustuksen kokonaismäärä nostetaan 440 000 eurosta 500 000 euroon vuosille 2023, 2024 ja 2025. Avustussumman lisäys katetaan tarvemäärärahalla.

Perustelut: Kyseessä on yksityisteiden avustus, joka on todettu riittämättömäksi asukkaiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Pelkästään ykköskorin teistä n. 34 %, eli 14 kpl 41 yksityistiestä, joutuvat kustantamaan tienhoidosta valtaosan, koska kunnan asettama laskennallinen maksimikorvaus n. 2800 eur/km, josta avustetaan max 85%, ylittyy selkeästi.

Ylimenevä summa, jota avustus ei koske lainkaan (ja joka jää TÄYSIN osakkaiden maksamaksi) vaihtelee tuhannesta eurosta aina 25000 euroon, kuitenkin niin, että suurimmalla osalla näistä 14 tiestä ylimenevä osuus on välillä 2000-7000 euroa.

(Tähän ei ole laskettu mukaan 2. ja 3. korin teiden avustuksia.)

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ei ole pystynyt avustuspäätöksissään tekemään tarvittavia muutoksia avustuksiin ja avustamaan riittävästi näitä teitä, joilla kulut ovat keskiarvoa suuremmat, koska avustusmäärärahat ovat lukitut. Siitäkin huolimatta, että lautakunnassa tiedetään joidenkin teiden olevan poikkeuksellisen raskaan kulutuksen alaisina, ja sitä kautta hoitokustannukset ovat keskiarvoa suuremmat. Sekä yleiset tienhoitokustannusten nousupaineet (mm. kasvaneet polttoainekustannukset).

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta ei voitu olla yksimielisiä, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA = esittelijän pohja esitys

EI =Mustosen muutosesitys

Äänestyksen tulos

JAA 4 (Hägg, Mattila, Niinimäki, Sivula)

EI 7 (Lepolahti, Maijala, Mustonen, Raekannas, Tapiolinna, Örling, Suomi)

Kunnanhallitus päätti äänin 4 JAA - 7 EI hyväksyä Mustosen muutosesityksen.

INVESTOINTIOSA S. 103-118

Hankekortit

s. 112 Varikko, peruskorjaus ja laajennus

Tapiolinna teki Suomen kannattamana seuraavan muutosesityksen;

Varikon peruskorjaukseen ja laajennukseen varattua määräraha muutetaan vuodelle 2023 500 000 €. Lisäksi selvitetään järjestelmät siten, että kaikkea ei tarvitse varastoida itse huoltovarmuus huomioiden.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa, kukaan ei vastustanut Tapiolinnan muutosesitystä, joten kunnanhallitus hyväksyi Tapiolinnan muutosesityksen yksimielisesti.

s. 105 Investoinnit, koulut ja päiväkodit

Riina Mattila teki Suhosen ja Tapiolinnan kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishanketta aikaistetaan, suunnittelu vuosille 2023-2024 ja rakentaminen vuosille 2025-2026 sekä NYKin hanketta lykätään myöhemmäksi (suunnittelu alk. 2024).

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, josta ei voitu olla yksimielisiä, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen siten, että

JAA= esittelijän pohjaesitys

EI = Mattilan muutosesitys

Äänestyksen tulos

JAA 6 (Hägg, Lepolahti, Maijala, Niinimäki, Sivula, Örling)

EI 5 (Mattila, Suhonen, Raekannas, Tapiolinna, Suomi)

Kunnanhallitus päätti äänin 6 JAA - 5 EI hyväksyä esittelijän pohjaesityksen.

TYTÄRYHTEISÖJEN TALOUSARVIOESITYKSET KOKONAISUUTENA S. 141-152

Arto Hägg, Outi Mäkelä ja Erno Kontio ilmoittivat esteellisyydestä (yhteisöjäävi; hallintolaki 28.1 § 5 kohta) osallistua asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Kunnanjohtajan ollessa esteellinen, hallintojohtaja Vuorinen toimi esittelijänä tämän kohdan käsittelyn ajan.

Päätös