Tekninen lautakunta 15.09.2022 § 43     

1030/10.03.01.00/2022  

Klaukkalaan Vanhalle Myllytielle on toteutettu ajoradasta korotettu hidasterakenne Apukujan liittymään katujen viimeistelytöiden yhteydessä arviolta vuosina 2007-2008. Korotettu rakenne on suunniteltu alueen muiden katusuunnitelmien yhteydessä vuonna 2006 (piirustusten päänumero 5484).

Kuntaan on tullut keväästä 2020 alkaen palautetta, että Vanhalle Myllytielle Apukujan liittymään toteutetusta korotetusta hidasterakenteesta aiheutuu tärinän tuntua lähirakennukseen erityisesti silloin, kun rakenteeseen ajaa raskas ajoneuvo. Kyseinen rakennus on rakennettu vuonna 1999 eli ennen katujen suunnittelua ja rakentamista.

Kunta on teettänyt tärinäselvitysraportin kohteesta. Raportti on valmistunut 18.10.2021. Selvityksen johtopäätös oli, että liikenteen aiheuttamat tärinät kohteessa täyttävät suositusarvot ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle olemassa olevissa rakennuksissa. Kohteen arvioitu tärinätaso on kuitenkin selvästi suurempi kuin uudisrakennuksilla käytettävä suositusarvo ihmisen häiriintymiselle ja on mahdollista, että kohteessa myös seinien taajuustason vaakavärähtely saatetaan resonanssitilanteessa kokea suuruudeltaan häiritseväksi. Vaikka kohde tässä tapauksessa täyttääkin sille asetetun tärinän suositusarvon, tärinä on kuitenkin taajuudeltaan ja suuruudeltaan sellaista, että osa ihmisistä saattaa kokea sen häiritsevänä. Näin ollen, vaikka toimenpiteitä tärinän suhteen ei kohteessa suoraan edellytetäkään, ei mahdollisten tärinänvaimennustoimenpiteiden tekeminen ole myöskään perusteetonta. Yleisesti ottaen mahdollisia menetelmiä tärinän vähentämiseksi olisivat toimenpiteet joko rakennuksessa, rakennuksen ja hidasteen välisessä maaperässä tai itse hidasteella. Rakennuksen ja hidasteen väliseen maaperään tehtävät toimenpiteet soveltuvat huonosti tähän kohteeseen, johtuen rakennuksen sijainnista ja etäisyydestä hidasteeseen. Itse rakennuksessa tärinävaimennusrakenteena voidaan käyttää rakenteeseen asennettavia jousia tai erityisiä tärinävaimennusmattoja. Näiden menetelmien soveltaminen jo olemassa olevaan rakennukseen on kuitenkin usein hankalaa ja kallista. Todennäköisesti tehokkain tapa vähentää kohteessa esiintyvää tärinää olisi kohdistaa toimenpiteet tärinän aiheuttajaan eli Vanhan Myllytien ja Apukujan risteyksessä olevaan korotettuun hidasteeseen ja sen madaltamiseen tai poistamiseen kokonaan.

Kunnassa on laadittu Vanhan Myllytien katusuunnitelmaan vähäinen muutos, jossa esitetään Vanhan Myllytien-Apukujan liittymässä olevan korotetun hidasterakenteen poistamista. Katusuunnitelman vähäisestä muuttamisesta on tehty kunnallistekniikan päällikön viranhaltijapäätös § 112/2022 (27.6.2022). Kunnallistekniikan päällikön viranhaltijapäätöksestä (katusuunnitelman vähäinen muutos) § 112/2022 on tehty 3 oikaisuvaatimusta.

Lisäksi kunnassa on laadittu Vanhalle Myllytielle liikenteenohjaussuunnitelma, jossa esitetään mm. heräteraitojen asentamista Vanhalle Myllytielle kahteen eri kohtaan, suojatiemerkintöjen parantamista sekä ajoratamerkintöjä 30 km/h. Liikenteenohjaussuunnitelmasta on tehty kunnallistekniikan päällikön viranhaltijapäätös § 41/2022 (25.3.2022).  Vielä kunnassa on laadittu suunnitelma ja kunnallistekniikan päällikön viranhaltijapäätös § 91/2022 tiemerkintöjen lapsia ja nopeusrajoitus lisäämisestä joillekin Klaukkalan alueen kaduille. Suunnitelmassa esitetään tiemerkintöjä 30 km/h asennettavaksi myös Vanhalle Myllytielle viiteen eri kohtaan.

Oikaisuvaatimus 1

Oikaisuvaatimuksessa kysytään, onko kunta ottanut huomioon, että Vanhalla Myllytiellä on jo nyt ongelmana eräät autoilijat, jotka ajavat liian kovaa. Jos töyssy poistetaan, niin vauhdit kovenevat. Todetaan vielä, että syytä töyssyn poistamiseen ei ole kerrottu. Oikaisuvaatimuksessa toivotaan, että töyssy säilytettäisiin tai että nopeusrajoitus ainakin merkittäisiin selvästi.

Vastine 1

Katusuunnitelman muutosehdotuksessa ei mainittu syytä siihen, miksi hidaste halutaan poistaa. Syynä hidasteen poistamiseen on se, että ajoneuvon, erityisesti raskaan ajoneuvon ajaessa korotettuun rakenteeseen, aiheutuu lähirakennukseen tärinän tuntua. Tärinäselvitysraportissa suositellaan hidasteen poistamista tai madaltamista. Vanhalle Myllytielle on laadittu suunnitelma ajoratamerkinnöistä 30 km/h, jotka parantavat alueellisen nopeusrajoituksen havaittavuutta. Lisäksi on tehty suunnitelma heräteraitojen asentamisesta Vanhalle Myllytielle. Ajoratamerkinnät ja heräteraidat muistuttavat autoilijoita voimassa olevasta nopeusrajoituksesta ja sen noudattamisesta.

Oikaisuvaatimus 2

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että Vanhan Myllytien-Apukujan hidastekoroketta ei pitäisi poistaa ja hidastetöyssyjä pitäisi toteuttaa lisää. Alueella on paljon alle kouluikäisiä lapsia ja eläimiä ym. Todetaan, että tiellä ajetaan vaarallisen kovaa ja että suunnitellut liikennemerkit, heräteraidat ja ajoratamerkinnät eivät tuo toivottua tulosta ajonopeuksiin. Todetaan, että Vanhalle Myllytielle pitäisi saada lisää hidasteita aina Myllynrattaan risteykseen asti. Todetaan vielä, että Vaskomäentielle on toteutettu hidasteita tiheästi eivätkä ne siellä aiheuta tärinän tuntua lähirakennuksissa. Jos hidaste päätetään kuitenkin poistaa, niin tilalle voisi ajatella esim. tyynyhidasteita, jolloin raskas liikenne ei aiheuttaisi tärinää.

Vastine 2

Maaperä Vanhan Myllytien alueella on pääosin savea ja rakennukset lähellä kadun reunaa (etäisyys alle 30 m). Ajoradasta korotetun hidasteen toteuttaminen em. syistä ei ole suotavaa Vanhalle Myllytielle. Vanhan Myllytien alueella on voimassa alueellinen nopeusrajoitus 30 km/h. Kunnassa on laadittu suunnitelma ajoratamerkintöjen 30 km/h asentamisesta Vanhalle Myllytielle viiteen eri kohtaan. Lisäksi on laadittu suunnitelma heräteraitojen asentamisesta Vanhalle Myllytielle. Ajoratamerkinnät ja heräteraidat muistuttavat autoilijoita voimassa olevasta nopeusrajoituksesta ja sen noudattamisesta.

Oikaisuvaatimus 3

Oikaisuvaatimuksessa vastustetaan muutosta ja todetaan, että jos hidastekoroke poistetaan, tulee Vanhan Myllytien ajonopeudet kasvamaan huomattavasti ja tällä on suora vaikutus liikenneturvallisuuteen. Todetaan, että Vanha Myllytie on vilkkaasti liikennöity tie, jonka varrella asuu paljon erityisesti lapsiperheitä ja pieniä lapsia. Tien varrella on taloja molemmin puolin tietä ja tien ylittäminen on aina turvallisuusriski. Korotetun liittymärakenteen välittömässä läheisyydessä asuu noin 20 lasta. Todetaan, että tiellä ajetaan jo nykyisellään huomattavaa ylinopeutta, koska hidasteita on vain yksi. Muistuttajan mielestä pahimmillaan autot kiihdyttävät jopa 70-80 km/h ennen ja jälkeen hidasteen. Todetaan vielä, että muut esitetyt toimenpiteet eivät tule vaikuttamaan ajonopeuksiin ja että alueen liikenneturvallisuus on tärkein asia. Ehdotetaan, että nykyinen hidastekoroke korvataan useammalla nykyaikaisella hidastetöyssyllä. Kun hidasteita on useampia ne hillitsevät ajonopeuksia paremmin. Toisena vaihtoehtona esitetään, että nykyinen hidastekoroke uusitaan siten, että se perustetaan maahan asianmukaisesti siten, että tärinää ei esiintyisi. Esitetään myös, että hidastetta korotettaisiin, koska nykyinen on vuosien saatossa painunut ja mahdollistaa yliajamisen kovalla vauhdilla, joka puolestaan aiheuttaa entisestään tärinää.

Vastine 3

Maaperä Vanhan Myllytien alueella on pääosin savea ja rakennukset lähellä kadun reunaa (etäisyys alle 30 m). Ajoradasta korotetun hidasteen toteuttaminen em. syistä ei ole suotavaa Vanhalle Myllytielle. Vanhan Myllytien alueella on voimassa alueellinen nopeusrajoitus 30 km/h. Kunnassa on laadittu suunnitelma ajoratamerkintöjen 30 km/h asentamisesta Vanhalle Myllytielle viiteen eri kohtaan. Lisäksi on laadittu suunnitelma heräteraitojen asentamisesta Vanhalle Myllytielle. Ajoratamerkinnät ja heräteraidat muistuttavat autoilijoita voimassa olevasta nopeusrajoituksesta ja sen noudattamisesta.

Muistutuksessa esitetään, että nykyistä hidastetta korotettaisiin. Tärinäselvityksessä todetaan, että nykyistä hidastetta tulisi madaltaa tai se tulisi poistaa kokonaan. Näin ollen nykyistä hidastetta ei ole syytä korottaa. Tärinän tuntu lähirakennuksessa ei vähene sillä, että korotettu hidaste perustettaisiin paremmin. Ongelman muodostaa hidasteen ja rakennuksen välinen maaperä, joka on pehmeää savea ja joka välittää tehokkaasti ja jopa vahvistaa häiritsevän tärinän aiheuttamia matalia taajuuksia. Käytännössä nykyisen hidasteen perustaminen siten, ettei tärinää siirtyisi maaperään, ei ole kokonaistaloudellisesti järkevä vaihtoehto.

Mahdollisista perustamistavoista paalulaattarakenne, joka on huomattavan kallis ja raskas ratkaisu, olisi ainoa riittävän jäykkä perustus, joka varmuudella poistaisi tärinäongelman. Myöskään pilaristabilointi, jota toisinaan käytetään myös tärinänvaimennuksena, ei ole tässä tapauksessa suositeltava pohjanvahvistusmenetelmä ko. hidasteen alle. Pohjanvahvistusmenetelmänä pilaristabiloinnin toiminta perustuu pilarien ja maan yhteistoimintaan, ja tämän yhteistoiminnan johdosta yläpuolisesta rakenteesta johtuva tärinä siirtyy pilareiden lisäksi edelleen myös maaperään. Tarkastelukohteessa tilannetta vielä huonontaa se, että ilmenevän tärinän taajuudet sijoittuvat pääosin välille 10-20 Hz. Tärinän koostuessa pelkästään näin matalista taajuuksista, pilaristabilointi puhtaasti vaimennusmenetelmänäkin käytettäessä muuttuu epäluotettavaksi, saattaen joissain tapauksissa jopa huonontaa vallitsevaa tärinätilannetta.

Edellä mainituin perustein Vanhan Myllytien-Apukujan liittymään toteutettu korotettu hidasterakenne tulisi poistaa. Liikenneturvallisuutta edistävinä toimenpiteinä on Vanhalle Myllytielle päätetty toteuttaa ajoratamerkinnät 30 km/h ja heräteraidat. Lisäksi kunnan nopeusnäyttötaulu tuodaan Vanhalle Myllytielle noin kahden viikon ajaksi erikseen sovittavana ajankohtana muistuttamaan autoilijoita voimassa olevasta nopeusrajoituksesta. Lisäksi kunta tekee yhteistyötä poliisin kanssa liikennevalvonnan osalta.

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Valmistelija

liikenneinsinööri Pia Korteniemi, pia.korteniemi@nurmijarvi.fi

Käsittely

Keskustelun aikana Diakite esitti Tapiolinnan kannattamana oikaisuvaatimusten hyväksymistä aiheellisena ja kunnallistekniikan päällikön päätöksen kumoamista. Perusteluna, ettei tutkimus vaadi tekemään muutosta eikä maaluksista ei ole mitään vastaavaa hyötyä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

jaa= esittelijän esityksen hyväksyminen

ei = Diakiteen muutosesityksen hyväksyminen

Äänestyksen tulos:

jaa 9 ääntä: Jaakola-Siimes, Jalava, Jokinen, Kirves, Lehtimäki, Rouhikoski, Taipale, Tofferi *) ja Latva.

ei 2 ääntä: Diakite, Tapiolinna

Tekninen lautakunta oli äänin 9-2 hyväksynyt esittelijän esityksen.

Päätös 

*) Kirjoitusvirheen korjaaminen 27.9.2022 (Hallintolaki 51 §). Tässä on muutettu nimi Tapiolinna, jonka nimi oli sekä jaa- että ei-äänten kohdalla kun nimen kuuluu olla EI-äänten kohdalla.