Kunnanhallitus 21.03.2022 § 75     

99/11.01.00/2022  

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyytää Nurmijärven kunnan lausuntoa ASM Kiviainespalvelu Oy:n ympäristölupa- ja maa-aineslupa- sekä aloituslupahakemuksesta. Lausuntoa on pyydetty viimeistään 28.2.2022 mennessä. Lausuntoon on pyydetty ja saatu lisäaikaa siten, että lausunto toimitetaan 21.3.2022 kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen.

ASM Kiviainespalvelu Oy hakee

1)      Maa-aineslupaa kiinteistölle 543-402-7-88 kalliokiviaineksen ottamiseen 0,225 ha alueelta ja 11 000 k-m3 kokonaisottomäärälle

2)      Ympäristölupaa kiinteistöille 543-2-142-1 ja 543-402-7-88 kallionlouhintaan ja kiinteistöiltä 543-2-142-1 ja 543-402-7-88 louhitun 142 000 k-m3 murskaukseen kiinteistöllä 543-2-142-1

3)      Ympäristölupaa kiinteistölle 543-2-142-1 muualta tuotavan louheen alle 40 000 tonnia vuodessa ja betoni-, ja tiilijätteen yhteensä 16 000 m3 (noin 32 000 tonnia) vastaanottoon, varastointiin, murskaukseen sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen kiinteistön 543-2-142-1 pohjarakenteessa.

Hakemuksen mukaan murskattavien kiviaineistuotteiden arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 207 000 tonnia ja enimmillään 424 000 tonnia. Toiminta on ympärivuotista, mutta jaksollista. Kallion porausta tehdään arkisin klo 7-21, murskausta arkisin klo 7-22, louheen rikotusta arkisin klo 8-18 ja räjäytyksiä arkisin klo 8-18. Kuljetuksia tehdään pääosin arkisin klo 6-22 ja lauantaisin klo 7-18.

Ympäristö- ja maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Maakuntakaavassa kohdealue on osoitettu kiertotalouden ja jätehuollon alueeksi. Vireillä olevassa Kirkonkylän osayleiskaavassa alue on osoitettu kiertotalousalueeksi (kaavaehdotus).

Kohdealue on asemakaavoitettu. Alueen pohjoisreuna on osoitettu asemakaavassa suojaviheralueeksi (EV). Pääosa alueesta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten sekä jätteenkäsittelyn korttelialueeksi (T-EJ). Korttelialueella saa asemakaavan mukaisesti käsitellä ja välivarastoida jätteitä ja muita ympäristöluvassa määriteltyjä materiaaleja. Alueelle saa sijoittaa jätteen käsittelylaitoksen toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Aluetta ei saa käyttää jätteen loppusijoitusalueena. Teollisuusalueen likimääräiseksi korkotasoksi on asetettu +70, joka edellyttää merkittävää louhintaa kohdealueella. Teollisuusalueen länsi- ja pohjoisreuna on osoitettu istutettavaksi alueeksi. Alueelta kerääntyvät sade- ja sulamisvedet on käsiteltävä haitattomiksi ja johdettava hulevesialtaiden kautta pois alueelta. Puhtaat hulevedet voidaan johtaa hulevesialtaiden kautta laskuojiin.

Kiinteistölle 543-2-142-1 on myönnetty rakennuslupa varastokatoksen rakentamiseksi, ja jonka nojalla kiinteistö louhitaan tavoitetasoon.

Kiinteistöjen 543-2-142-1 ja 543-402-7-88 louhiminen ja tasaaminen tasoon +70 asemakaavan T-EJ-alueilla mahdollistaa alueen asemakaavan toteuttamisen. EV-alue (kiinteistön 543-402-7-88 osa) tulee maisemoida louhinnan ja läjityksen jälkeen luonnonmukaiseksi. EV-alueelle ei ole sallittua läjittää muualta tuotua maa-ainesta.

Lupahakemuksen tiivistelmässä todetaan, että alueelta on tarkoitus ottaa kiviaineksia yhteensä 199 000 k-m3, joista arviolta 7000 k-m3 on pintamaita. Kappaleessa 7.5. otettaviksi maa-ainesten kokonaismääräksi on esitetty 149 000 k-m3. Ottamismäärät tulee tarkistaa ja selkeyttää hakemukseen.  

Keskimääräiseksi murskattavien kiviainesten vuosituotannoksi hakemuksessa esitetään 207 000 tonnia. Kun lupaa haetaan 10 vuodeksi, on arvio kokonaistuotannosta noin 2 070 000 tonnia. Kun alueelta louhittavien kiintokuutioiden kokonaismäärä on noin 200 000 k-m3 ja alueelle tuotavan louheen enimmäismäärä vuodessa 40 000 tonnia, tuntuvat arviot keskimääräisestä vuosituotannosta suurelta.

Alueen louhinta, alueelta louhitun aineksen murskaus sekä muualta alueelle tuodun ylijäämälouheen murskaus on asemakaavan mukaista toimintaa ja edistää alueen suunniteltua käyttöä. Asemakaavassa on kuitenkin kielletty alueen käyttäminen jätteen loppusijoitusalueena. Toiminnassa, erityisesti betonimurskeen läjityksessä, on huomioitava tämä määräys.

EV-alueen louhinnan ja läjityksen jälkeen alue tulee maisemoida luonnonmukaiseksi. Louhinnan jälkeen kiinteistön 543-2-142-1 länsireunasta muodostuu jyrkkä. Syntyvä kalliojyrkänne on syytä aidata putoamisen estävällä aidalla lupahakemuksen mukaisesti.

Ympäristö- ja maa-aineslupien myöntäminen ei vaaranna tiedossa olevien arvokkaiden luontokohteiden arvoja, mikäli toiminnasta aiheutuvat vedet käsitellään asiallisesti.

Lupahakemuksessa esitetään, että louhintataso on alueen pohjavesipinnan alapuolella. Nurmijärven kunta katsoo, että toiminta ei saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia pohjavesiin, vaikka kyse on ensisijaisesti kalliopohjavedestä. 

Lupahakemuksessa on kuvattu yleispiirteisesti, että alkuvaiheessa pohjoisesta alkavan louhinnan vedet ohjataan louhepenkan kautta pohjoisosassa olevaan ojaan. Kun louhinta etenee, ohjataan vedet naapurikiinteistön hallin lähellä olevaan ojapainanteeseen. Vesienhallintaa on kuvattu yleispiirteisesti suunnitelmakuvissa sekä lupahakemuksessa. Vesienhallinta perustuu osin vielä rakentamattomiin ojiin ja hulevesialtaisiin. Lisäksi louhinta-, murskaus- ja varastointitoiminnan lisäksi alueelle on tarkoitus läjittää merkittävä määrä betonijätettä. Nurmijärven kunta katsoo, että hakemusta on syytä täydentää asiallisella vesien hallintasuunnitelmalla, johon on koottu toiminnanaikaisen hule- ja työmaavesien käsittelyn ratkaisut vaiheittain, mitoitus sekä ehdotukset vesien laadun tarkkailuun toiminnan aikana ja sen jälkeen.

Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu meluselvityksessä. Selvityksen perusteella toiminnan aiheuttama melutaso ei ylitä melutasosta annettuja ohjearvoja. Nurmijärven kunta toteaa, että toiminnan vaiheistuksella sekä väliaikaisilla suojaustoimenpiteillä on vähennettävissä ympäristöön kohdistuvaa melua, minkä johdosta nämä keinot on syytä ottaa käyttöön.

Toiminta aiheuttaa tärinää. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat hakemuksen mukaan yli 600 metrin etäisyydellä hankealueesta, lähin teollisuusrakennus sijaitsee kuitenkin aivan vieressä. Toiminnan aiheuttamaa tärinää on tarpeen seurata koko louhinnan ajan sekä huomioitava myös ympäristön turvallisuus kuten työpaikkatoiminta naapurikiinteistöllä.

Toiminnasta aiheutuu pölyä, jota on käsitelty hakemuksessa yleispiirteisesti ja sanallisesti. Lupapäätöksessä on syytä antaa tarvittavat määräykset pölynhallinnasta.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Valmistelija

yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh. 040 317 2045

yleiskaavasuunnittelija Sakari Jäppinen, puh. 040 317 2380

Käsittely

Taneli Kalliokoski teki Mattilan, Mustosen, Raekannaksen, Pispalan, Tapiolinnan, Maijalan ja Örlingin kannattamana seuraavan muutosesityksen "Kunnanhallitus antaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Kunnanhallitus toteaa, että harkinnassa tulee ottaa huomioon alueen toimintojen kokonaisvaikutus. Alueella on jo merkittävää melu-, pöly-, ja hajuhaittaa aiheuttavaa toimintaa. Lisäämällä louhintaa, haittavaikutuksien kokonaismäärä kasvaa yli merkittävän. Kunnanhallitus katsoo, että luvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä."

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa, kukaan ei vastustanut tehtyä esitystä, joten kunnanhallitus hyväksyi Kalliokosken esityksen yksimielisesti.

Päätös 

Jakelu

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus