Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta 28.04.2020 § 31 

Helsingin hallinto-oikeus pyytää Nurmijärven kunnan lausuntoa Heinoja I asemakaavan hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta. Lausuntoa on pyydetty 28.4.2020 mennessä, mutta lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 22.5.2020 saakka. Valtuuston asemakaavan hyväksymispäätöksestä 29.1.2020 § 3 on tehty 13 henkilön allekirjoittama valitus.

Valitus ja sen perustelut

Valittajat vaativat, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa Nurmijärven kunnanvaltuuston päätöksen hyväksyä Kirkonkylän Heinojan I asemakaava ja asemakaavan muutos maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n, 54 §:n, 62 §:n ja 67 §:n, sekä luonnonsuojelulain 47 §:n vastaisena. Lisäksi vaaditaan kaava-alueelle töiden aloittamiskieltoa muutoksenhaun käsittelyn ajaksi. Vaaditaan, että Heinojan kaava palautetaan takaisin valmisteltavaksi ja siihen tehdään seuraavat muutokset:

1.1.                  Heinojankaaren, Heinojantien ja Kattilamäentien yhdistävä kiertoliittymä

Heinojan kaava vaaditaan muutettavaksi Heinojankaaren, Heinojantien ja Kattilamäentien kiertoliittymän osalta siten, että kiertoliittymästä luovutaan ja se korvataan T-risteyksellä suuntaan Heinojantie-Heinojankaari. Lisäksi vaaditaan, että T-risteys toteutetaan siten, ettei risteyksen tiealueita laajenneta alueen yksityisten maanomistajien kiinteistöille. Kiertoliittymästä Kattilamäentien suuntaan erkaantuva tieliittymä vaaditaan poistettavaksi kokonaan.

1.2.                  Kulku Kattilamäentien ja Hiidentien kiinteistöille

Heinojan kaavaa vaaditaan muutettavaksi sen osalta, miten kulku Kattilamäentien ja Hiidentien varrelle kaavoitetuille kiinteistöille on suunniteltu. Kaavassa kulku Kattilamäentien ja Hiidentien kiinteistölle on suunniteltu Heinojankaaren, Heinojantien ja Kattilamäentien kiertoliittymän kautta. Kaava vaaditaan muutettavaksi siten, että kulku Kattilamäentien ja Hiidentien kiinteistöille järjestetään nykyisen Raalantien kautta Heinoja II alueelta. Heinojankaaren, Heinojantien ja Kattilamäentien kiertoliittymästä Kattilamäen-tien suuntaan erkaantuva tieliittymä vaaditaan poistettavaksi kokonaan.

1.3.                  Kaavan korttelit 2557 ja 2571

Heinojan kaavassa Kattilamäentielle suunnitellut korttelit 2557 ja 2571 vaaditaan jätettäväksi kokonaisuudessaan osaksi puisto- ja viheraluetta.

1.4.                  Raalantien ja Heinojantien yhdistävä liittymä

Heinojan kaavaan suunniteltu Raalantien ja Heinojantien yhdistävä liittymä vaaditaan muutettavaksi siten, että liittymän tieosuuksia ei tarpeettomasti sijoiteta alueen yksityisten maanomistajien kiinteistöille. Raalantien ja Heinojantien liittymä vaaditaan siirrettäväksi kunnan omistamalle maa-alueelle kaavaehdotukseen suunniteltujen kortteleiden 2550 ja 2551 kohdalle siten, että liittymän tieosuudet eivät sijoitu kiinteistöille Kivimäki 543-402-11-12 ja Metsärinne 543-402-22-9.

1.5.                  Ohjeellinen ulkoilureitti kiinteistöjen 543-402-11-244 ja 543-402-11-360 välissä vaaditaan poistettavaksi Heinojan kaavasta.

1.6.                  Heinojan uoman läheisyyteen sijoittuva luonnonsuojelualue (SL)

Heinojan uoman läheisyyteen sijoittuva luonnonsuojelualue (SL) vaaditaan laajennettavaksi korttelin 2570 luoteispuolelta myös kortteleiden 2570, 2560, 2558 ja 2557 alueelle. Kaavassa esitetty lähivirkistysalue (VL/s), joka rajoittuu Hiidentien itäiseen päähän, tulee muuttaa luonnonsuojelualueeksi. Alueen merkintä VL/s on riittämätön. Luonnonsuojelualueen tulisi kattaa koko Heinojan uoma. Kortteli 2555 on suunniteltu ehdottomasti liian lähelle luontoarvoiltaan korvaamatonta Heinojan uomaa ja tulee poistaa kokonaisuudessaan.

1.7.                  Uhanalaisiin lajeihin kohdistuva täsmäselvitys

Kaava-alueelle tulee teettää perusteellisempi uhanalaisiin lajeihin kohdistuva täsmäselvitys. Kaava-alueelta yhden lyhyen päivän selvityksissä havaitut esiintymät äärimmäisen uhanalaisesta lahokaviosammalesta antavat luontoselvitysten mukaan vankan perusteen vaatia lajiin liittyvien täsmäselvitysten laatimista koko Heinojantien itäpuoliselta kaavoitettavalta alueelta.

Perusteluina on tuotu esiin seuraavia seikkoja:

- selvitysten ja vaikutusarviointien riittämättömyys ja virheellisyys keskeisten lajistoarvojen kannal-ta sekä luontoselvitysaineistojen puuttuminen päätösvaiheen aineistoista

o uhanalaisten lajien esiintymät ja jatkoselvitystarpeet

o Heinojan alueen lepakkoselvitys 2019

- asemakaavan sisältövaatimusten vastaisuus

- luonnonsuojelulain erityisen suojelutarpeen vastaisuus

- vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa ja kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville

- meluntorjunta ja ääniolosuhteet

- vastineet Heinojan kaavasta jätettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin.

Valitus on kokonaisuudessaan luottamushenkilöiden nähtävillä oheismateriaalina.

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Helsingin hallinto-oikeudelle annetaan seuraava lausunto 13 valittajan allekirjoittamasta valituksesta koskien valtuuston hyväksymispäätöstä Heinoja I:n asemakaavasta:

Valitus on hylättävä perusteettomana. Valtuusto on tehnyt päätöksensä maankäytöllisin perustein ja maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavan sisältövaatimuksia noudattaen.

Valtuusto voi käyttää harkintavaltaansa maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimusten mukaisesti maankäytöllisin perustein päättäessään asemakaavan hyväksymisestä. MRL 54§:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Heinojankaaren, Heinojantien ja Kattilamäentien yhdistävä kiertoliittymä sekä Raalantien ja Heinojantien yhdistävä liittymä

Asemakaavassa osoitetaan katualueen varaus, ja katusuunnitelmassa päätetään katua koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt kuten liittymätyyppi. Asemakaavasuunnittelun rinnalla on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa katujen ja vesihuollon osalta. Asemakaavan liikenneverkko on selkeä, turvallinen ja toimiva. Asemakaavassa on varauduttu kiertoliittymään Heinojankaaren, Heinojantien ja Kattilamäentien risteyksessä, koska se on liikenneturvallinen vaihtoehto kokoojakatujen risteykseen. Kiertoliittymä mahdollistaa sujuvan liikennevirran eri suunnista lähestyttäessä, hillitsee ajonopeuksia ja tämän myötä melun määrää. Risteyksen sijainti määräytyy olevan Heinojantien ja olevien rakennusten mukaan sekä maastonmuotojen perusteella.

Nykyinen Heinojantien ja Laidunkaaren risteyksien väli Raalantiellä on noin 100m. Raalantien liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu on yhdistää uuden Heinojan asuinalueelle johtavan Heinojantien liittymä samaan kohtaan Laidunkaaren liittymän kanssa ja valita liittymätyypiksi kiertoliittymä. Näiden kahden mahdollisen kiertoliittymän sijainti ratkaisee Heinojantien linjauksen niiden välillä. Näin ollen asemakaavan katualuevarauksissa on varauduttu kiertoliittymiin liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia, joten Heinojantien linjauksen sijoittamiseen yksityisten omistamien kiinteistöjen alueelle on ollut maankäytölliset perusteet.

Alueen maanomistajien maa-alueista ei ole jäämässä kohtuuttoman laajoja alueita katualueiksi. Neljällä alueen kiinteistöllä on jäämässä maa-alueita katualueille ja osittain myös korttelialueille tilan pinta-alasta n. 10-15 % ja pinta-alana vaihdellen kiinteistökohtaisesti n. 500-1400 m². Katualueiden alle ei jää rakennuksia tai pihapiirejä. Asuinrakennukset sijoittuvat lähimmillään noin 20 metrin etäisyydelle Kattilamäentiestä ja noin 35 metrin etäisyydelle Heinojantiestä.

Asemakaavalla ei näin ollen ole asetettu maaomistajille sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kulku Kattilamäentien ja Hiidentien kiinteistöille

Heinoja II kaavan laatiminen on vireillä, mutta se on edelleen valmisteluvaiheessa. Kulku suoraan Raalantieltä Kattilamäentielle on maaston korkeuserojen takia haastavaa. Toisaalta jos Raalantien, Laidunkaaren ja Heinojantien liittymään rakennetaan kiertoliittymä, on tarkoituksenmukaista liikenneturvallisuuden kannalta ohjata uuden asemakaava-alueen liikenne sen kautta. Suurin osa ko. asemakaavan asuinkortteleista tukeutuu Kattilamäentien kokoojakatuun. Jos tämä liikenne ohjattaisiin suoraan Raalantielle, tulisi Raalantien lliittymään suunnitella liikenneturvallisuuden kannalta kiertoliittymä, mikä ei ole mahdollista Raalantien luoteispuolen korkeuserojen ja olevan rakenteen kannalta. Näin ollen Kattilamäentien liittäminen Heinojantiehen on liikenneturvallisuuden ja maankäytön kannalta perusteltua.

Heinojan kaavassa Kattilamäentielle suunnitellut korttelit 2557 ja 2571 vaaditaan jätettäväksi kokonaisuudessaan osaksi puisto- ja viheraluetta.

Asemakaavan laadinnan tavoitteena on toteuttaa Kirkonkylän alueelle uusi asuinalue. Kaavan laatimista varten on laadittu useita eri selvityksiä mukaan lukien luonnonympäristöä koskevat selvitykset. Selvitysten perusteella havaitut luontoarvot on otettu huomioon kaavaratkaisussa ja kortteleiden 2557 ja 2571 osalta ei ole havaittu sellaisia luontoarvoja, ettei ko. kortteleiden alueita voisi osoittaa asumiseen. Näin ollen kyseisten kortteleiden alueiden osoittamiselle asumiseen on ollut maankäytölliset perusteet asemakaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen.

Ohjeellisen ulkoilureitin osoittamisella Hiidentien päässä olevalle lähivirkistysalueelle VL/s-1 itä-länsisuuntaisesti on tarkoitus mahdollistaa virkistysalueen länsipuolisen alueen suunnittelussa ulkoiluyhteys Heinojantielle. Toisaalta ko. lähivirkistysalueella on tarpeen ohjata ulkoilua alueella olevien luontoarvojen säilyttämiseksi. Kyseessä on ohjeellinen merkintä, joka antaa mahdollisuuden länsipuolisen alueen suunnittelussa osoittaa sen alueelta toimiva yhteys ottaen kuitenkin huomioon jatkuvuus nyt hyväksytyn kaavan alueella sekä lähivirkistysalueen luontoarvot.

Heinojan uoman läheisyyteen sijoittuva luonnonsuojelualue (SL)

Se osa Heinojan uomasta, joka on valituksen kohteena olevassa asemakaavassa, on kokonaisuudessaan osoitettu luonnonsuojelualueeksi SL. Kortteleiden 2560, 2558 ja 2570 alueet ovat kokonaisuudessaan peltoaluetta, joiden alueelta ei ole havaittu vaalittavaa luonnonympäristöä. Korttelin 2557 alue on metsäistä aluetta, mutta siellä ei ole selvityksissä havaittuja vaalittavia luontoarvoja. Näin ollen ko. korttelialueiden luonnonsuojelualueeksi osoittamiselle ei ole perusteita ja niiden osoittamiseen asumisen korttelialueiksi on maankäytölliset ja asemakaavan sisältövaatimukset täyttävät perusteet.

Hiidentien päässä oleva lähivirkistysalue VL/s-1 tulee säilyttää luonnontilaisena kaavamääräyksen mukaan ja näin ollen se turvaa alueen luontoarvot. Alueen osoittaminen luonnonsuojelualueeksi ei ole tarpeen.

Kortteli 2555 lähin kohta on noin 30 metrin etäisyydellä Heinojan uomasta ja Heinojaa lähimpänä olevan tontin rakennusalan raja on noin 40 metrin etäisyydellä Heinojan uomasta. Asemakaavan mukaiset etäisyydet ovat riittävät suojaetäisyydet uomasta. Valituksessa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, että olisi perusteita sijoittaa korttelia 2555 esitettyä kauemmaksi Heinojan uomasta.

Asemakaavan sisältövaatimusten vastaisuus

- Heinojan asemakaava on selvästi ristiriidassa asemakaavan sisältövaatimuksiin kuuluvan luon-nonympäristön vaalimisvelvoitteen kanssa
- uhanalaisiin lajeihin kohdistuva täsmäselvitys
- luonnonsuojelulain erityisen suojelutarpeen vastaisuus
- selvitysten ja vaikutusarviointien riittämättömyys ja virheellisyys keskeisten lajistoarvojen kannalta sekä luontoselvitysaineistojen puuttuminen päätösvaiheen aineistoista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisesti kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tarkoitus ja tehtävä, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:

- ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
- maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
- kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
- alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen
- kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
- elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

Kaava-alueelta on laadittu useita luontoselvityksiä asemakaavaprosessin aikana samoin kuin Kirkonkylän osayleiskaavaprosessin aikana:

- Heinojan alueen luontoselvitys 19.1.2015, päivitetty 15.12.2018, Ympäristösuunnittelu Enviro (päivitys mm. Keijo Savolan antamien tietojen perusteella)
- Nurmijärven Palojoen ja Kirkonkylän vanhojen metsien selvitys 2017 8.11.2017, Ympäristösuunnittelu Enviro (laadittu Kirkonkylän osayleiskaavaa varten)
- Heinojan lepakkoselvitys 2019 - Heinoja I asemakaava-alueen vaikutusten arviointi 11.12.2019, Tmi Metsäsiipi (laadittu perustuen Kirkonkylän osayleiskaavaa varten laadittuun asemakaavatasoiseen Heinojan laajemman alueen lepakkoselvitykseen ja Lepakkoselvitykseen Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavan laadintaa varten 2013, Bathouse 30.9.2013, päivitetty 8.5.2018)
- Nurmijärven Kirkonkylän ekologiset yhteydet luonnos 8.2.2019, Ympäristösuunnittelu Enviro
- Kirkonkylän selvitysalueen luontoselvitys 2013, päivitetty 25.10.2018, Ympäristösuunnittelu Enviro
- Kirkonkylän osayleiskaava-alueen pienvedet 31.1.2017, Ympäristösuunnittelu Enviro

Heinojan alueen luontoselvityksessä rakentamattomilta alueilta laadittiin kasvillisuuden ja luonnonolojen yleiskuvaus. Tarkemmat inventoinnit keskitettiin luonnontilaisimpina säilyneille kohteille ja muille luonnonoloiltaan edustaville alueille. Erityiskohteet rajattiin maastossa kartalle ja niistä kirjoitettiin muistiin kasvillisuuden yleispiirteet sekä harvinaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymätiedot. Erityiskohteita ovat mm. luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset arvokkaat ympäristöt tai luontotyypit sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymispaikat.

Heinojan alueen luontoselvityksen päivityksessä on nimenomaan kiinnitetty huomiota kääpä - sammallajistoon Keijo Savolan tietojen perusteella. Muutoin selvityksen maastotöissä kiinnitettiin erityisesti huomiota suojeltavien, uhanalaisten ja muiden merkittävien eliölajien esiintymiseen sekä näille lajeille sopiviin elinympäristöihin.

Lahokaviosammal on tyypillisesti vanhojen kuusivaltaisten metsien laji, joka kasvaa kostealla lahopuulla. Kasvualusta on kuusta, mutta joskus myös mäntyä, koivua tai muuta puulajia. Täydennettäessä Heinojan asemakaava-alueen luontoselvitystä käytettävissä on ollut Nurmijärven Palojoen ja Kirkonkylän vanhojen metsien selvitys 2017 8.11.2017, Ympäristösuunnittelu Enviro. Tämän perusteella on voitu keskittyä laho-kaviosammaleen etsintään sille tyypillisistä elinympäristöistä. Vanhojen metsien selvityksen mukaiset metsät on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueiksi VL/s-1, joilla ympäristö säilytetään luonnontilaisena. Asemakaavan korttelialueet sijoittuvat pääosin entisille peltoalueille. Niiden kortteleiden alueilta, jotka sijoittuvat metsäisille alueille, ei ole selvityksien perusteella suojeltavia luontoarvoja. Ohjeellisen ulkoilureitin kaavamääräyksessä edellytetään luontoarvojen säilyttämistä. Merkintä on osoitettu ohjeellisena, jotta se voidaan sijoittaa maastoon luontoarvojen ehdoilla. Luonnonsuojelulaki tulee ottaa jatkossa huomioon asemakaavaa toteutettaessa VL/s-1 -alueilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että asemakaava-alueelta on tehty useita luontoselvityksiä ja niiden täydennyksiä. Jotkut selvitykset on laadittu ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. Ne ovat parantaneet luonto-arvojen huomioon ottamista kuten muistutuksissa on edellytetty. Niiden perusteella kaavaan on tehty tarkennuksia, jotka ovat täsmentäneet luontoarvojen huomioon ottamista mm. lepakoiden siirtymäreittien osalta.

Selvittäjät ovat olleet alansa luotettavia ja arvostettuja asiantuntijoita. Selvityksissä on tuotu esiin alueen luontoarvot, joiden perusteella asemakaavaratkaisussa on huolehdittu luontoarvojen säilymisen edellytyksistä. Kaavaratkaisua on muutettu prosessin aikana nimenomaan luontoarvojen säilyttämiseksi.

Kaavan laatimisen yhteydessä on tehty merkittävä määrä luonnonympäristöön kohdistuvia selvityksiä ja niiden tietojen perusteella kaavaratkaisua on muutettu, jotta luonnonympäristö voidaan vaalia mm. muuttamalla Hiidentien päässä luonnosvaiheessa osoitetut korttelialueet lähivirkistysalueeksi. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että asemakaava on laadittu asemakaavan ja kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset sekä sisältövaatimukset huomioon ottaen.

Selvitykset ovat olleet päätöksentekijöiden käytettävissä päätöksentekohetkellä kunnan kotisivuilla. Kaavaselostuksessa on referoitu kaikkia selvityksiä olennaisilta osiltaan. Kaavan hyväksymiseen liittyvissä kokouksissa on selostettu kaavan luontoarvoja luottamushenkilöille.

Näin ollen valittajien väite siitä, että kunta olisi laiminlyönyt MRL 9 §:n mukaisen selvityksen, on perusteeton.

Heinojan alueen lepakkoselvitys 2019

Kirkonkylän osayleiskaavan laatimista varten teetettiin kesällä 2019 asemakaavatasoinen lepakkoselvitys Heinojan laajemmalta tulevalta asuinalueelta. Tämän selvityksen perusteella laadittiin erillisenä toimeksiantona Heinoja I:n asemakaava-alueen vaikutusten arviointi. Osayleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä todettiin, että Heinoja I:n asemakaava-alueen ulkopuolelle jäävillä Heinojantien varren kiinteistöillä sijaitsee lepakoiden luokan I levähdys- ja lisääntymisalueita. Heinojan asemakaavan alueelle sijoittui luokan II alueita eli mahdollisia siirtymäreittejä.

Luokan II alueet tulee pyrkiä ottamaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Siirtymäreitit sijoittuvat toisaalta Heinojantien suuntaisesti sen itäpuolelle ylittäen Kattilamäentien ja toisaalta Heinojantien, Heinojankaaren ja Kattilamäentien liittymän eteläpuolelle ylittäen Heinojantien. Siirtymäreitit suuntautuvat myös pohjoiseen Heinojantien suuntaisesti. Asemakaavassa on pyritty ottamaan huomioon ja turvamaan lepakoiden siirtymäreittejä antaen kaavamääräyksiä koskien katualueen suunnittelua. Em. teiden liittymäalueelle, Heinojantielle liittymän eteläpuolella ja Kattilamäentien alkuosaan on osoitettu kaavamääräys luo-3, jonka mukaan katualueiden toteutuksessa tulee istutuksilla ja valaistusolosuhteilla luoda edellytykset lepakoiden siirtymiselle alueelta toiselle. Sama määräys koskee Kattilamäentien itäosaa. Kuitenkin olennaisempaa on asemakaavan ulkopuolelle jäävien Heinojantien varren rakennuksissa havaittujen levähdys- ja lisääntymispaikkojen säilyminen. Edellä olevaan perustuen asemakaavassa on pyritty ottamaan huomioon lepakoiden siirtymäreitit antamalla niitä koskevia kaavamääräyksiä.

Valituksessa on esitetty, että kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa katujen osalta ei noudateta maantielain 109 §:n mukaisia Väyläviraston antamia vähimmäisvaatimuksia maanteidenpidosta. Asemakaava-alueella ajoneuvoliikenteelle varatut väylät ovat katuja eivät maanteitä. Katujen suunnittelusta, toteuttamisesta ja kunnossapidosta vastaa kunta, ei Väylävirasto. Katusuunnittelussa huomioidaan tarvittavilta osin myös Väyläviraston ohjeistus esim. liiittymisnäkemien osalta.

Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa ja kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville

Kaavaprosessin kuluessa annettuihin mielipiteisiin ja muistutuksiin on annettu vastineet ja luottamuselimet ovat hyväksyneet annetut vastineet. Vuorovaikutuksen tavoitteena on mahdollistaa osallisten tiedonsaanti tehtävistä ratkaisuista ja mahdollisuus esittää niistä mielipiteensä, joihin annetaan perustellut vastineet. Kunta kaavanlaatijana harkitsee mielipiteiden ja muistutusten perusteella tehtävät muutokset asemakaavaratkaisuun. Osallisten esittämiin mielipiteisiin on paneuduttu huolella ja mielipiteiden ja muistutusten perusteella asemakaavaan on tehty muutoksia siltä osin kuin se on ollut mahdollista kaavan tarkoitus ja kokonaisratkaisu ja asemakaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen. Tehdyt muutokset ilmenevät laadituista vastineista.

Kaavaluonnos eli ns. valmisteluvaiheen kuulemista varten asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 12.12.2016 - 2.1.2017 välisen ajan. Kaavakartta ja kaavan valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä kunnanviraston aulassa viraston aukioloaikana (klo 8-16) ja kunnan kotisivuilla. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säännöksiä siitä, miten valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman versiossa, joka oli luonnoksen nähtävillä oloaikana kotisivuilla, on esitetty, että luonnos on yleensä nähtävillä 21 päivän ajan. Viimeisimmässä versiossa vuodelta 2018 on virheellisesti todettu, että asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 30 päivän ajan.

Kaavaprosessin aikana on järjestetty osallisille, joita ovat mm. kuntalaiset ja maanomistajat, yleisötilaisuus 14.12.2016. Vastineessa ei ole väitetty, että alueen maanomistajille ja asukkaille olisi järjestetty tilaisuus erikseen. Kesällä 2018 on pidetty kiinteistökohtaisia tapaamisia. Asukkaat ja maanomistajat ovat tuoneet esiin näkemyksiään mielipiteissä ja muistutuksissa. Lisäksi he ovat olleet yhteydessä kaavoittajiin.

Muistuttajat eivät ole muistutuksessaan pyytäneet tietoa kaavan hyväksymispäätöksestä. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei määrittele vastineen toimittamisajankohtaa. Muistuttajat ovat saaneet vastineen jättämäänsä muistutukseen ennen valitusajan päättymistä. Yhteisen muistutuksen jättäneiden osalta vastine voidaan toimittaa muistutuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle, joka on velvollinen toimittamaan vastineen edelleen muille muistuttajille. 

Meluntorjunta ja ääniolosuhteet

Asemakaavan laatimista varten on teetetty meluselvitys sekä nykytilanteen että ennustetilanteen 2040 osalta. Heinojantien alkuosan varrella olevan asutuksen osalta vuoden 2040 ennustetilanteessa päiväajan melutaso jää alle ohjearvon 55 dB(A) myös oleskelualueilla. Yöajan melutaso jää välille 45 - 50 dB(A) yhden asuintalon osalta ohjearvon ollessa 50 dB(A). Valittajat ovat esittäneet, että melutaso nousee melko paljon nykytilanteeseen verrattuna. Melutaso nousee asemakaavan toteuttamisen myötä nykyisten asuintalojen ympäristössä, mutta ennustetut melutasot jäävät ohjearvoja alapuolelle. Nykyisten asuinrakennusten osalta noudatetaan 50 dB(A) ohjearvoa, ei uuden asutuksen 45 dB(A) ohjearvoa. Aiemmin lausunnossa on perusteltu asemakaavassa esitettyjen katualuevarausten sijainnit. Asemakaavalla ei näin ollen ole aiheutettu kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Vastineet Heinojan kaavasta jätettyihin mielipiteisiin ja muistutuksiin

Vastineissa esitetty noin 13 metrin etäisyys kiinteistön 543-402-11-12 kaivosta on mitattu pohjakartan kaivo-symbolista katualuevarauksen reunaan. Katualuevaraus on mitoitettu yleissuunnitelman mukaisesti siten, että ajoradan reuna sijoittuu noin 6 metrin etäisyydelle katualuevarauksen reunasta. Katualueen reunan ja katualuevarauksen reunan väliin on alustavasti suunniteltu sijoitettavan 3 m leveä jalankulku ja polkupyörä -väylä, 0,25 leveä piennar ja 1,75 m leveä reuna-alue.

Yhteenveto

Nurmijärven kunta katsoo, että valituksessa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, joka aiheuttaisi muutoksia hyväksyttyyn asemakaavaan. Heinoja I:n asemakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n edellyttämien sisältövaatimusten mukaisesti ja käyttäen maankäytöllisiä perusteita. Asemakaavaratkaisun myötä ei ole aiheutettu kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään ole asetettu maaomistajille sellaista kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.  Valitus tulee näin ollen hylätä.

Asemakaavaa koskevan valituksen käsittely kiireellisenä

Kunta katsoo, että Heinoja I:n asemakaava on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska Kirkonkylän alueella omakotitontteja on kunnalla tarjolla vain muutama, ja tonteille on tarvetta. Tästä syystä ko. asemakaavaa koskeva valitus tulee käsitellä kiireellisenä.

Kunta pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus ilmoittaa arvion, milloin ko. asemakaavaa koskeva päätös annetaan.

Valmistelija

yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh. 040 317 2045

Päätös 

Esitys hyväksyttiin.

Pöytäkirja tarkistettiin tämän asian osalta kokouksessa.

Kunnanhallitus 11.05.2020 § 114  

383/10.02.03/2020  

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Kunnanhallitus päättää asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti antaa lausunnon Helsingin hallinto-oikeudelle Heinoja I asemakaavan hyväksymispäätöstä koskevassa valitusasiassa. 

Valmistelija

yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh. 040 317 2045

Päätös

Esitys hyväksyttiin.