Kunnanhallitus 22.04.2024 § 57     

698/11.01.00/2022  

Etelä- Suomen aluehallintovirasto pyytää Nurmijärven kunnan lausuntoa Louhintahiekan ympäristö- ja maa-aineslupahakemuksesta Nukarin alueella. Lausuntoa on pyydetty 26.4.2024 mennessä. Nukarin suunniteltu kiviainesalue sijaitsee Nurmijärven kunnassa Raalan kylässä kiinteistöillä 543-412-1-356 ja 543-412-1-874.

Samanaikaisesti on lausunnolla hanketta koskeva vesilupahakemus.

Hanke sijaitsee Nurmijärven kunnassa Raalan kylässä kiinteistöillä 543-412-1-356 ja 543-412-1-874.

Maa-aineslupaa haetaan kalliokiviaineksen ottamiseen. Ympäristölupaa haetaan ottamistoimintaan liittyvälle kivenlouhinnalle ja kivenmurskaukselle sekä muualta tuotavan ylijäämaan, betoni- ja tiilijätteen, puujätteen sekä risujen ja kantojen käsittelylle. Maa-aineslain mukaista lupaa haetaan 20 vuodeksi.

Hakemuksesta on annettu lausunto jo aiemmin, kh 20.6.2022 § 149. Hakemusta on muutettu ja täydennetty edellisen lausunnon antamisen jälkeen.

Keskeisimmät muutokset koskevat ottamisalueiden rajausta, louhintasyvyyttä ja toiminta-aikoja. Lisäksi mm. alueen pohjavesiolosuhteita ja toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin ja vedenottoon on selvitetty tarkemmin.

Hakemuksesta aiemmin annettujen lausuntojen ja lupaa käsittelevän viranomaisen täydennyspyyntöjen perusteella on tehty seuraavat selvitykset ja lausunnot:

-Selvitys Nukarin kiviainesalueen ympäristön kaivoista ja pohjavesiolosuhteista, liite 37 (Tapio Strandberg Oy 2022)

-Nurmijärven Nukarin kiviainesalueen lahokaviosammalselvitys, liite 27 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2022)

-Nukarin kiviainesalueen kallioperätutkimukset, liite 41 (Tapio Strandberg Oy 2023)

-Lausunto Nukarin kiviainesalueen pinta- ja pohjavesivaikutuksista, liite 40 (Tapio Strandberg Oy 2023)

HAKEMUS

Toiminnan/hankkeen kuvaus

Kiviaineksen ottaminen tehdään hakemukseen sisältyvän ottamissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaan kiviaineksia otetaan kahdelta erilliseltä alueelta (ottamisaluealue A (Lumikallio) ja ottamisalue alue B (Linnanmäki)). Ottamisalueiden pinta-alat ovat 9,9 ha (alue A) ja 4,3 ha (alue B) ja otettavan kiviaineksen kokonaismäärät 917 000 m3 (alue A) ja 340 000 m3 (Alue B). Kummallakin alueella louhinta ulotettaan tasoon 70 m mpy (N2000). Louhittavan kiviaineksen määrä on enintään noin 200 000 m3/a ja murskattavan kiviaineksen määrä enintään 530 000 t/a. Toiminnasta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi louhintaa tehdään vain yhdellä alueella kerrallaan. 

Louhinnan päätyttyä ottamisalueita käytetään maankaatopaikkana. Ottamisalueet täytetään alueelle tuotavilla rakentamiseen kelpaamattomilla ylijäämämailla (pilaantumaton maa-aines, pilaantumaton jätteen sekainen maa-aines ja stabiloitu savi). Loppusijoitettavan maa-aineksen määrä on kokonaisuudessaan 1 894 000 m3 (alue A 1 308 000 m3 ja alue B 586 000 m3). Täyttötoiminnan päätyttyä täyttöalueet muotoillaan ympäröiviin maastomuotoihin sulautuviksi ja metsitetään. Alueella A täyttömäen lopullinen lakikorkeus on 89 m mpy (N2000) ja alueella B 90 m mpy (N2000).

Ylijäämämaiden lisäksi alueella otetaan vastaan, käsitellään ja varastoidaan betoni- ja tiilijätettä, puujätettä sekä risuja ja kantoja. Betoni- ja tiilijäte murskataan ja puujäte, risut ja kannot haketetaan. Murskeet ja hakkeet toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan enintään 18 000 tonnia ja käsitellään enintään 30 000 tonnia vuodessa. Kantoja ja risuja otetaan vastaan ja käsitellään enintään 3 000 tonnia vuodessa ja puujätettä samoin enintään 3 000 tonnia vuodessa. Maankaatopaikalle sijoittamisen lisäksi muualta tuotuja ylijäämämaita on tarkoitus käyttää toiminta-alueen rakenteissa sekä käsitellä seulomalla, murskaamalla ja sekoittamalla sekä toimittaa sen jälkeen muualle hyödynnettäväksi. Ylijäämämaita otetaan vastaan enintään 320 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijätteen, puujätteen, kantojen ja risujen sekä ylijäämämaiden käsittelyä on tarkoitus tehdä ottamisalueiden väliin rakennettavalla murskepintaisella kentällä.

Toiminta-ajoiksi on esitetty seuraavaa: kallion poraus ma–pe klo 7–21, louheen rikotus ma–pe klo 8–18, louheen ja betonin murskaus, puuaineksen haketus sekä maa-ainesten seulota ma–pe klo 7–22, kuljetusliikenne ja kuormien lastaus ma–pe klo 6–22. Haketusta, seulontaa ja murskausta valmistelevia töitä on esitetty voitavan tehdä myös klo 6.30–7.00. Louhintaa, murskausta ja rikotusta tehtäisiin 1.9.–30.4. välisenä aikana.

Alueelle liikennöidään pohjoisesta Raalantieltä (yhdystie 1321) hanketta varten rakennettavaa tieyhteyttä pitkin. Toiminnasta aiheutuvan liikennemäärän on arvioitu olevan keskimäärin 60 raskaan ajoneuvon käyntiä työpäivässä.

Tiedot olennaisista päästöistä ja vaikutuksista

Toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää. Melua aiheutuu louhinnasta (poraus ja räjäytykset), louheen rikotuksesta ja murskauksesta, alueella vastaanotettavien materiaalien käsittelystä (murskaus, haketus ja seulonta) sekä siirroista ja kuljetuksista. Melun leviämistä on selvitetty mallintamalla. Meluhaittoja on esitetty ehkäistävän mm. melulähteiden ja varastokasojen sijoittelulla sekä tarvittaessa väliaikaisin meluestein. 

Pölypäästöjä aiheutuu erityisesti kallion porauksesta ja räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta sekä maa-aineksen seulonnasta. Pölyämistä aiheutuu myös materiaalien siirroista, varastoinnista, lastaamisesta ja kuljetuksista. Pölypäästöjä on esitetty vähennettävän mm. kastele-

malla, säätämällä putoamiskorkeutta ja koteloimalla käsittelylaitteistojen merkittävimpiä pölylähteitä. Porauksen pölypäästöjen vähentämiseksi on esitetty voitavan käyttää poraa, jossa on pölynkeräyslaitteisto. 

Tärinää aiheutuu louhintaräjäytyksistä ja liikenteestä. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää on esitetty hallittavan räjähdeainemäärää säätelemällä.

Liikenne voi aiheuttaa tärinää lähinnä alueelle johtavalla uudella tieosuudella. Tärinää pyritään vähentämään perustamalla tie asianmukaisesti, pitämällä tien pinta kunnossa sekä nopeusrajoituksin. Melua, pölyä ja tärinää on esitetty tarkkailtavan mittauksin.

Alueella muodostuvat hulevedet kootaan yhteen, käsitellään ja johdetaan Männistönojaan. Hulevedet sisältävät erityisesti kiintoainesta, orgaanista ainesta ja räjähdysaineista liukenevaa typpeä. Betonijätteen käsittely voi nostaa lisäksi huleveden pH-arvoa ja sulfaattipitoisuutta. Hulevedet on esitetty käsiteltävän kolmiosaisessa vesienkäsittelyjärjestelmässä (viivytysal-

las, biosuodatusalue ja kosteikko).

Alueen pohjavesiolosuhteita ja toiminnan vaikutuksia pohjaveteen ja sen käyttöön on selvitetty mm. kaivokartoituksin ja vesimenekkikokein. Toiminta alentaa pohjaveden tasoa toiminta-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Toiminnan ei ole kuitenkaan arvioitu muuttavan merkittävästi

alueen pohjavesiolosuhteita eikä sillä ole arvioitu olevan vaikutusta talousvesikaivojen antoisuuteen tai veden laatuun. Pohjavesiä on esitetty tarkkailtavan niin, että mahdolliset vaikutukset voidaan todeta jo ennen talousvesikaivoissa havaittavia muutoksia. Mikäli toiminnasta havaitaan aiheutuvan haittaa kaivoille, on hakija ensisijaisesti varautunut syventämään kaivoja tai rakentamaan tilalle uuden kaivon. Mikäli kaivoille aiheutuu toiminnasta haittaa, jota ei voida korvata syventämällä tai rakentamalla uusia kaivoja, rakennetaan hakijan toimesta haittaa kärsineille kiinteistöille vesijohtolinja Nurmijärven veden Karhunkorven vesihuoltoalueelta.

Hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely. Toimintakokonaisuus, jolle lupaa haetaan vastaa arviointiselostuksessa esitettyä vaihtoehtoa VE1.1.

Lupa-asiakirjat löytyvät osoitteesta https://ylupa.avi.fi hakusanalla Louhintahiekka. Asian tiedoista saa lupa-asiakirjat esiin.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Valmistelija

yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, anita.pihala(at)nurmijarvi.fi

Päätös 

Jakelu

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto