Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta 30.09.2020 § 83   

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 29.1.2020 § 5 palveluverkkotyön laadinnan aikataulun ja 25.03.2020 § 25 palveluverkon kehittämisen tavoitteet ja periaatteet.

Palveluverkkotyötä on jatkettu valtuuston päätösten mukaisesti ja Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman eli NUUKA-ohjelman tavoitteiden perusteella. Palveluverkkotyötä tehdään kuntalaisia, palvelujen käyttäjiä ja henkilökuntaa osallistaen.

Lautakunnat antavat palveluverkkosuunnitelmasta lausuntonsa kunnanhallitukselle 30.9.2020. Lautakunnat arvioivat esitettyjä suunnitelmia kunnan hallintosäännössä määrättyjen tehtäviensä ja vastuidensa näkökulmasta. Asia on tarkoitus saattaa kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi lokakuussa 2020.

Palveluverkon kehittämisen tavoitteet 

Valtuuston 25.03.2020 §25 päätöksen mukaisesti palveluverkon kehittämisen tavoitteita Nurmijärvellä ovat:

• Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa kampuksille.  
  • Kampus voi muodostua myös lähekkäin sijaitsevien palveluiden verkostosta
• Uudisrakentamisessa sekä saneeraamisessa suositaan monikäyttöisyyttä sekä tilatehokkuuden nostoa
  • Uudiskohteen täytyy pitkällä aikavälillä olla vanhaa kohdetta taloudellisempi
  • Toimitilasuunnittelussa tulee huomioida monipuolinen käyttäjäkunta sekä tilojen rakenteellinen muuntojoustavuus
• Kouluista ja päiväkodeista muodostetaan hallinnollisesti suurempia yksiköitä
  • Koulujen osalta tavoitteena on yhdistää tällä hetkellä luottamusrehtoreiden johtamat kouluyksiköt isompien kouluyksiköiden virkarehtoreiden johdettaviksi.
  • Päiväkotien osalta yksiköt muodostetaan niin, että päiväkodin johtajalla on johdettavana useampi hallinnollinen yksikkö
• Peruskorjattavien kiinteistöjen kohdalla arvioidaan toimipisteen tarvetta tulevaisuudessa ja verrataan peruskorjauksen kustannusta uuden rakentamiseen.
• Luovutaan kiinteistöitä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja
• Koulujen tavoitekoko alakoulujen osalta on 1 - 2 sarjainen koulu
  • Alakoulut pidetään lähipalveluina
  • Koulun minimikoko on 60 oppilasta
• Päiväkotien koko on 3 - 5 -ryhmäinen. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä 10-ryhmäiset päiväkodit.
  • Isot päiväkodit sijoitetaan hyvien kulkureittien varrelle

Palveluverkon kehittäminen on jatkuvaa työtä ja palveluverkon kehittämistarpeita arvioidaan vuosittain osana talousarvioprosessia. Palveluverkon toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta arvioidaan yhtenäisten kriteerien perusteella. Kriteerien avulla tunnistetaan palveluverkon kohteet, joita tulee kehittää. Asetetuista raja-arvoista poikkeaville kohteille tehdään tarkempi analyysi ja haetaan ratkaisuja kohteen kehittämiseen. Kehittämisvaihtoehtoja laaditaan useita ja niissä otetaan huomioon palveluverkon pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sekä tehdään vaikutusten ennakkoarviointi.

Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdot ja niiden sisältö 

Palveluverkkosuunnitelmassa kunta on jaettu kolmeen palvelualueeseen tarkastelun selkiyttämiseksi.

?         Eteläinen alue: Klaukkalan, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttulan-Nummenpään tilastolliset suuralueet

?         Keskinen alue: Kirkonkylän, Palojoen ja Nukarin tilastolliset suuralueet

?         Pohjoinen alue: Rajamäen ja Röykän tilastolliset suuralueet

Kunkin alueen palveluverkon tarkemmat kuvaukset yksiköittäin on esitetty alueittaisissa taulukoissa (liitteenä). Palveluverkkosuunnitelman keskeiset toimenpide-ehdotukset alueittain ovat seuraavat.

Eteläinen alue

?         Urheilupuiston koulun uudisrakennus 2024-2025, koulun laajentaminen 6-9 lk kouluksi ja kapasiteetin kasvattaminen Klaukkalan keskustan ja läntisen alueen kasvua palvelevaksi (noin 550-600 oppilaan koulu). Klaukkalan ja Lepsämän kouluista 0-5 lk koulu. Aitohelmen päiväkodista luovutaan, kun eskarit siirtyvät Klaukkalan koululle alkuluokkiin.

?         Uusi keskustan alueen suurpäiväkoti (10-ryhmäinen + avoin varhaiskasvatus) Urheilupuistoon 2026-2027 nykyisen Urheilupuiston koulun paikalle. Luovutaan Isosuon ja Suopolun päiväkodeista sekä Vaskomäen päiväkodin lisärakennuksesta.

?         Ruotsinkielisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen keskittäminen Syrjälän pk:n nykyisiin tiloihin peruskorjauksen yhteydessä 2024-2025. Äppelgården daghem muuttuu suomenkieliseksi päiväkodiksi.

?         Alkuluokkatoiminnan käynnistäminen koko alueella (eskarit kouluille).

?         Harjulan ja Syrjälän koulujen hallinnollinen yhdistäminen ja opetuksen järjestely kahteen yksikköön 0-2 lk ja 3-6 lk kouluina (tai 0-3 ja 4-6), alkuluokat aloittavat.

?         Havumäen päiväkodin muuntaminen Mäntysalon koulun käyttöön ja alkuluokkatoiminnan käynnistäminen Mäntysalon/Haikalan koulussa (Haikalan koulu 0-2 lk, Mäntysalon koulu 3-9 lk).

?         Metsäkylän koulu yhdistetään hallinnollisesti Mäntysalon kouluun ja Valkjärven koulu Lepsämän kouluun. Metsäkylän ja Valkjärven koulun lakkauttaminen mahdollista, jos oppilasmäärät jatkavat laskuaan. Uotilan koulun hallinnollinen yhdistäminen selvitetään.

?         Yhdistetään hallinnollisesti: Isosuon ja Suopolun päiväkodit, Mäntysalon, Haikalan ja Professorintien päiväkodit, Tähkärinteen ja Riihipuiston päiväkodit, Syrjälän ja Harjulan päiväkodit.

?         Avoimen varhaiskasvatuksen keskittäminen päiväkotien kanssa samoihin tiloihin.

?         Lepsämän koulu: vanha suojeltu puukoulu peruskorjataan (ei opetustiloja) ja palanut koulurakennus korvataan siirtokelpoisella moduulirakennuksella. Alueen oppilasmäärien laskiessa Lepsämän koulun toiminta siirretään kokonaan Lintumetsään, jossa nyt on laajat väistötilat. Moduulirakennus siirretään, kivikoulu puretaan ja vanha puukoulu myydään muuhun käyttöön.

Keskinen alue

• Lukioratkaisun vaihtoehdot keskisellä alueella ja muutokset palveluverkkoon:

1)    Hajautettu lukio: Lukio jatkaa NYK:n tiloissa, NYK:n uusi liikuntasali 2025, alkuluokat Maaniittuun

2)    Uusi keskuslukio: NYK 6-9 lk (Kivelästä ja Sarjalasta luovutaan), Maaniittu, Lukkari ja Karhunkorpi 0-5 lk, Nukarin koulu jatkaa 0-6 lk

3)    Keskuslukio Maaniitun koululle: Lukkarin koulu 0-4 lk (vaatii noin 6 ryhmän lisärakennuksen), NYK 5-9 lk (uusi liikuntasali), Karhunkorpi 0-4 lk, Nukari 0-6 lk

• Kirkonkylän päiväkoti lakkautetaan ja puretaan kaikissa vaihtoehdoissa (eskarit alkuluokkiin kouluille), yksityinen Pilke Helmitarha lopettaa.
• Palojoen koulu yhdistetään hallinnollisesti Maaniitun kouluun. Jos oppilasmäärien kehitys jatkuu ennustetusti, Palojoen koulun lakkauttaminen ajankohtaista 2023/2025 (hajautetun lukion vaihtoehdossa oppilaat Maaniittuun).
• Nukarin ja Karhunkorven koulujen hallinnollinen yhdistäminen. Nukarin koulusta luopuminen mahdollista 2030-luvulla: 0-3 lk:n opetus Nukarin päiväkotiin tiloihin, 4-6 lk Karhunkorven koululle.
• Maaniitun päiväkodin ja leikkipuiston alueelle varhaiskasvatuksen kampuksen kehittäminen. Kerhotoiminnalle tilat (luovutaan Mäkituvan kerhosta), suurempi leikkipuisto ja lähiliikuntapaikka, varaus päiväkodin laajentamiselle (lisärakennus).
• Pääkirjaston peruskorjaus 2021-2022 (TA 2021, tekla 25.6.2020)

Pohjoinen alue

• Rajamäen kampus: Seitsemän veljeksen koulun vanhan osan korvaava uudisrakennus (2022-2023), Kuntolan peruskorjaus (2023-2024) ja Rajakaaren uudisrakennus (2024-2025)
  • Rajamäen ja Länsikaaren koulujen 6. lk:t siirtyvät kampukselle
  • Rajamäen koulun E-rakennuksesta luovutaan (mahdollisesti jo aiemmin)
  • Rajakaaren uudisrakennus: liikuntatilat, nuorisotilat, kirjasto (tämä riippuu vielä suojelumerkinnän poistavan kaavamuutoksen hyväksymisestä)
• Lukion toimipiste yläkoulukampuksen yhteyteen tai lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylään (jos lukiokoulutus Rajamäellä loppuu).
• Lukion toimipisteen toteutusvaihtoehdot (2024-2025):

1)    hankesuunnitelman mukaisesti

2)    kevyempi moduulirakenteinen toteutus

3)    väistötilojen siirto vuokraus pysyvästi/toistaiseksi

4)    olemassa olevien tilojen hyödyntäminen (Työtehoseura)

• Metsolan päiväkodin käyttöönotto 1.1.2021: Rajamäen koulun alkuluokat (0-1 lk), Toivojentien päiväkodin taloista luovutaan
• Tornitien päiväkodin uudisrakennus 2024-2025, luovutaan Isokallion päiväkodista
• Tornitien ja Mutkapolun päiväkotien hallinnollinen yhdistäminen
• Röykkä: päiväkodin omakotitalosta luopuminen (2022), nuorisotilat koululle (2026?), koulun lisärakennuksesta luopuminen (2030+)

Kustannusvaikutukset 

Palveluverkkosuunnitelman eri vaihtoehdoissa merkittävimmät kustannuserot syntyvät lukioratkaisun vaihtoehdoista. Tästä syystä kustannustarkastelu painottuu lukioratkaisun tarkasteluun.

Kaikissa hajautetun lukion vaihtoehdoissa kustannuksiin on laskettu NYK:n uusi liikuntasali (4,63 milj. €) sekä NYK:n lukion tilojen ylläpitovuokra. Rajamäen toimipistevaihtoehtojen kustannuksia vertailtaessa on syytä huomata, että V1c ja V1d-vaihtoehdoissa lukion tilat ovat merkittävästi suunniteltua pienemmät. Niissä ei ole lainkaan erikoisluokkia eikä oppilashuollon tiloja, vaan lukiolaiset käyttäisivät tältä osin yläkoulun tiloja. Työtehoseuran tilat sijaitsevat noin 800 m päässä kampukselta ja mm. liikuntatiloista.

Maaniitun koululle keskitetyssä lukioratkaisussa kustannuksiin on huomioitu myös muut muutokset palveluverkkoon: Lukkarin koulun lisätila ja sen käyttökustannukset sekä NYK:n uuden liikuntasalin investointi.

Palveluverkkosuunnitelman vaikutusten ennakkoarviointi

Osana palveluverkkosuunnitelmaa on toteutettu alueellisten (eteläinen, keskinen ja pohjoinen) suunnitelmien vaikutusten ennakkoarviointi (EVA). Osana palveluverkkoprosessia toteutettiin hankesuunnitelmien mukaisten lukiovaihtoehtojen vaikutusten ennakkoarviointi kesäkuussa 2020. Tarkastelun jälkeen on selvitetty kustannustehokkaampia vaihtoehtoja hankesuunnitelmissa esitettyjen lukiovaihtoehtojen tilalle. Näitä tarkastellaan osana alueellisia suunnitelmia.             

Lausuntovaiheessa EVA on toteutettu tiivistämällä palveluverkkoprosessissa tuotettua tietoa tukemaan päätöksentekoa vaikutusten ennakkoarvioinnin näkökulmasta. Vaikuttavuusnäkökulmiksi on valittu Kuntaliiton suosittelemia näkökulmia (talousvaikutukset, asiakasvaikutukset sekä organisaatio- ja henkilöstövaikutukset). Tämän lisäksi on tarkasteltu elinvoimavaikutuksia.

Vaikutuksia on arvioitu kunkin alueen keskeisten elementtien kautta. Eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan (erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen) voimakkaassa kasvussa ja tähän vastaamisessa. Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Niin ikään pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan lukiokysymyksen kautta.

Eteläinen alue

Eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan kasvussa ja kehityksessä, sillä nykyinen palveluverkko ei kykene vastaamaan erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen odotettuun voimakkaaseen kasvuun etenkin 2020- ja 2030-luvuilla.

Eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat valtuuston 25.03.2020 (§25) päättämien Nurmijärven palveluverkon kehittämistavoitteiden mukaisia. Eteläisen alueen ratkaisuilla mahdollistetaan osaltaan Klaukkalan houkuttelevuus erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Lisäksi panostus taajaman kasvuun ja kehittämiseen uudisrakennusten ja peruskorjausten sekä toiminnallisten muutosten kautta tukevat myös yksityisten palveluiden ja palvelutarjonnan kehittymistä. Tämän ennakoidaan lisäävän edelleen eteläisen alueen veto- ja pitovoimaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja useammasta tilasta luopuminen tuo myös säästöjä. Myös esitetyt hallinnolliset yhdistämiset alentavat käyttötalouden kustannuksia. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle.

Keskinen alue

Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Kirkonkylään keskitetyn kunnallisen lukiokoulutuksen vahvuutena nähdään paras saavutettavuus sekä opiskelijoille että henkilöstölle niin kunnan sisällä kuin ulkopaikkakuntalaisille. Lukiokoulutuksen keskittämisen vahvuuksina ovat lukiokoulutuksen käyttökustannusten laskeminen sekä lukion isomman koon mahdollistama laajempi kurssitarjonta sekä opettajien ammatilliset tiimit. Kurssitarjonnan merkityksen korostuminen puoltaa keskitettyä lukiokoulutusta, kun korkeakoulujen päästötodistuksessa painotetaan yhä enemmän kirjoitusten tuloksia.

Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin uudisrakennuksena, olisi se tarkastelluista vaihtoehdoista kallein Kirkonkylän päiväkodin luopumisesta syntyvistä säästöistä huolimatta. Uudella lukiorakennuksella pystyttäisiin kuitenkin parhaiten vastaamaan lukiokoulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen sekä 6-luokkalaisten siirron Nurmijärven yhteiskoululle. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä.

Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin Maaniiitun koulun muutoksella olisi se investointi- ja käyttökustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Kirkonkylän päiväkodista luopuminen tuo myös lisäsäästöä. Tarkastelu pitää sisällään Lukkarin kouluun tarvittavat lisätilat. Sijainniltaan Maaniittu on myös parempi kuin uudisrakennuksen suunnitellut sijaintivaihtoehdot Krannilan urheilupuiston eteläosassa tai Toreeninmäellä. Muun palveluverkon osalta Maaniittu-ratkaisulla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia. Lukkarin koulusta tulisi Kirkonkylän alueen ainoa 0-4 -luokkalaisten koulu (Lukkarin kouluun lisätilat n. kuudelle ryhmälle) ja Nurmijärven yhteiskoulussa olisivat alueen kaikki 5-9 -luokkalaiset (Nukarin koulua lukuun ottamatta). Esitetty ratkaisu pidentäisi erityisesti Helsingintien pohjoispuolen/Raalantien varren asuinalueiden pienimpien koululaisten koulumatkaa. Tämä saattaa lisätä koulukuljetusten kasvua. Esitetty ratkaisu ei kaikilta osin täytä myöskään valtuuston asettamaa tavoitetta (25.03.2020, §25) alakoulujen pitämisestä lähipalveluna. Pienimpien koululaisten pisimmät koulumatkat saattavat myös vaikuttaa heikentävästi Raalantien varrella olevien asuinalueiden ja myös uuden Heinojan omakotitaloalueen houkuttelevuuteen. Maaniittu-ratkaisun merkittävistä vaikutuksista huolimatta syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehille kohdistetussa kyselyssä lukiokoulutuksen keskittäminen Maaniittuun sai eniten kannatusta.

Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin hajautetussa mallissa, toisi se toimintojen osalta helpotusta Nurmijärven yhteiskoulun liikuntatiloihin, mutta tarkastelu ei huomioi lukion Kirkonkylän toimipisteen muita korjausinvestointeja. Kirkonkylän päiväkodista luopuminen tuo kuitenkin säästöä. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä.

Pohjoinen alue

Pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan keskisen alueen tavoin lukiokysymyksen kautta. Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin pohjoisella alueella, toteutettaisiin koulutus hajautetulla mallilla. Tämän etuna voidaan nähdä pohjoisen alueen elinvoiman ja houkuttelevuuden tukeminen sekä lukiolaisten lyhyet koulumatkat. Lisäksi pienempi lukion toimipiste voi näyttäytyä opiskelijoiden, asukkaiden sekä henkilöstön silmissä vetovoimaisempana. Tilojen puolesta lukiokoulutus voidaan järjestää Rajamäellä neljällä eri vaihtoehdolla. Vaihtoehdot asettuvat 17,0-20,5 miljoonaan euroon.  Kampusalueelle sijoittuvat moduulirakentaminen, väistötilojen vuokraaminen pysyvästi sekä hankesuunnitelman mukainen ratkaisu ovat toiminnallisesti tarkasteltuna toimivimpia ratkaisuja. Lukion toimipisteen toteuttaminen kustannustehokkaasti sekä toimintaa palvelevaksi toteutuu parhaimmin kevyemmällä toteutuksella (moduulirakentamisella) kampuksen yhteyteen.

Pohjoisen alueen muun palveluverkon osalta perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palvelujen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja tiloista luopuminen tuo myös säästöjä. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle.

Mikäli kunnallinen lukiokoulutus keskitettäisiin Kirkonkylään, tarkoittaisi se pohjoisen alueen lukiolaisten koulupäivien pidentymistä kasvaneen liikkumistarpeen vuoksi. Samalla paine ja kysyntä sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle kasvaa. Ratkaisun voidaan myös nähdä heikentävän pohjoisen alueen elinvoimaa siitä huolimatta, että Rajamäelle rakennetaan uusi moderni koulukampus.

Osallistaminen

Nurmijärven kunnan palveluverkkotyön läpikantavana ajatuksena on ollut kuntalaisten, palvelujen käyttäjien ja henkilökunnan vahva osallistaminen ja kuunteleminen. Työhön on osallistettu myös luottamushenkilöitä, vaikuttamistoimielimiä ja sidosryhmiä.              

Vuoden 2020 aikana kuntalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti palveluverkkotyöhön Me tehdään Nurmijärvi -osallisuustyön avulla. Ajatuksiaan palveluverkon kehittämiseen on voinut kertoa läpi palveluverkkotyön niin työpajoissa, kyselyissä kuin Nurmijärven kunnan ensimmäisessä webinaarissakin. Laajat sekä tarkoin suunnitellut ja ajoitetut osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja keinot sekä kunnan verkkosivuilla julkaistut tulosten yhteenvedot ovat keränneet kuntalaisilta kiitosta. Syys-lokakuun vaihteessa kuntalaiset pääsevät vielä kerran kommentoimaan palveluverkkosuunnitelmaa webinaarin ja kyselyn avulla. Tulosten yhteenveto toimii palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena.

Palveluverkkotyöhön on osallistunut alusta alkaen laajasti myös ratkaisuja eniten koskettava ryhmä eli palveluiden käyttäjät ja palveluiden tuottajat. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan henkilöstön ajatuksia palveluverkon priorisoinneista kerättiin jo alkuvuonna 2020. Samaan aikaan myös perusopetus- ja lukioikäisiltä sekä kaikkein pienimmiltä eli varhaiskasvatuksen asiakkailta kysyttiin näkemyksiä palveluverkon kehittämisen suunnista ja tärkeistä elementeistä. Ajatuksia lukioratkaisuun sekä Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmiin kysyttiin keväällä 2020 perusopetuksen oppilailta (5-9lk), opiskelijoilta sekä henkilökunnalta. Vaihtoehdoista kuultiin myös nuorisovaltuustoa. Syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehet arvioivat vielä alueelliset palveluverkkosuunnitelmaluonnokset ennen lautakuntien lausunnonantovaihetta.

Vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto ja kyläasiain neuvottelukunta) ovat osallistuneet aktiivisesti läpi palveluverkkotyön. Erityisesti nuorisovaltuuston korostunut rooli palveluverkkotyössä on huomioitu ja nuorisovaltuustolta pyydettiin mm. erilliset kommentit lukioratkaisusta ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmista. Kaikilla vaikuttamistoimielimiltä pyydetään lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 2020 kesäkuisen lukioratkaisun ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmien tavoin. Lausunnot toimivat palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena.

Kunnan luottamushenkilöitä on osallistettu läpi palveluverkkotyön. Alkuvuonna 2020 työpajoissa määritettiin yhteiset palveluverkkosuunnitelman kriteerit ja työnlaadinnan suuntaviivat. Työn etenemisestä on myös kerrottu läpi vuoden erilaisissa tilaisuuksissa mm. valtuuston kyselytunneilla. Kunnanhallitus on toiminut palveluverkkosuunnitelman laadinnan ohjausryhmänä.

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmasta 2020-2040 seuraavan lausunnon:

Valtuuston hyväksymiä palveluverkon kehittämisen tavoitteita Nurmijärvellä ovat muun muassa palveluiden ohjaaminen taajamissa kampuksille, monikäyttöisyyden suosiminen sekä tilatehokkuuden nosto uudisrakentamisessa ja saneeraamisessa sekä luopuminen kiinteistöistä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta toteaa, että eteläisen, keskisen ja pohjoisen alueen palveluverkkosuunnitelmat toteuttavat Nuuka-ohjelman ja valtuuston palveluverkon kehittämiselle asettamia tavoitteita.

Palveluverkkoratkaisut ja näiden suhde maankäytön tavoiteohjelman linjauksiin

Saadakseen toivotunlaista muuttovoittoa, tulee Nurmijärven kunnan palveluverkon ja maankäytön tavoiteohjelman linjausten tukea asukkaiden yksilöllistä sujuvaa arkea.

Eteläisen alueen kasvu edellyttää, että palveluverkkoratkaisut mahdollistavat sekä nykyisten että tulevien asukkaiden arjen sujuvuuden. Esitetyt palveluverkkoratkaisut mahdollistavat muun muassa päiväkotipaikkojen riittävyyden kasvavalle lapsimäärälle. Uuden suurpäiväkodin suunniteltu sijainti palvelee erityisesti uutta Vanha-Klaukan asuinaluetta. Jatkotyössä on kuitenkin otettava paremmin huomioon Klaukkalan muut suunnitellut päälaajenemissuunnat. Esimerkiksi Klaukkalan koillisosaan tulevan ohikulkutien asuinalueen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen ratkaisuihin tulee kiinnittää huomiota.

Mikäli lukiokoulutus keskitetään Kirkonkylään ja Maanitun koulu remontoidaan kunnalliseksi lukioksi, tarkoittaa se merkittäviä muutoksia keskisen alueen muuhun palveluverkkoon (vaihtoehto V2A). Lukkarin koulusta tulisi Kirkonkylän alueen ainoa 0-4 -luokkalaisten koulu ja Nurmijärven yhteiskoulussa olisivat alueen kaikki 5-9 -luokkalaiset (Nukarin koulua lukuun ottamatta). Esitetty ratkaisu pidentäisi merkittävästi Helsingintien pohjoispuolen/Raalantien varren nykyisten asuinalueiden sekä Kirkonkylän päälaajenemissuunnan eli Heinojan uuden asuinalueen oppilaiden koulumatkaa. Erityisesti pienimpien koululaisten pisimmät koulumatkat saattavaa heikentää uuden Heinojan omakotitaloalueen houkuttelevuutta.

Pohjoisen alueen palveluverkkoratkaisussa korostuu opiskelijoiden sujuva arki. Mikäli kunnallinen lukio keskitettäisiin Kirkonkylään tarkoittaisi se pohjoisen alueen lukiolaisten koulupäivien pidentymistä kasvaneen liikkumistarpeen vuoksi. Keskitetyssä lukioratkaisussa joukkoliikenteen kehittäminen on arjen sujuvuuden edellytys. Toisaalta pohjoisen alueen keskitetty lukioratkaisu mahdollistaa monipuolisemman kurssitarjonnan, mikä saattaa olla arjen sujuvuutta merkittävämpi vetovoimatekijä.

Palveluverkkosuunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat pääosin toteutettavissa voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti ja kaavojen muutostarpeet kohdistuvat palveluverkosta mahdollisesti poistuvien kohteiden jatkojalostamiseen.

Loppupäätelmä

Palveluverkkoratkaisuja tehtäessä tulee huomioida sekä nykyisten että uusien tulevien kuntalaisten arjen sujuvuuden turvaaminen. Jatkotyössä tuleekin huomioida tarkemmin erityisesti taajamien päälaajenemissuunnat sekä liikkuminen suhteessa palveluverkkoon ja tehtäviin ratkaisuihin. Jatkotyössä myös väestön ikääntymiseen tulee kiinnittää huomiota.

Lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylän Maaniitun kouluun ja Maaniitun koulun muuntaminen lukiokäyttöön edellyttää keskisen alueen palveluverkkoon merkittäviä muutoksia ja ratkaisu kasvattaa erityisesti Raalantien varren asuinalueiden kaikkein pienempien oppilaiden koulumatkoja. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Kirkonkylän taajaman päälaajenemissuuntaan eli Heinojan uudelle omakotitaloalueelle.

Valmistelija

tekninen johtaja Jouko Lehtonen, jouko.lehtonen@nurmijarvi.fi

Asian käsittely

Keskustelun aikana Mantila esitti mm. Suomen kannattamana palveluverkkosuunnitelman lausunnon palauttamista valmisteluun. Suunnittelussa on useampi kohta, jotka vaativat lisäselvityksiä ja vaikutusarviointien huolellisempaa tarkastelua. Lautakunta antaa kokouksessa 30.9. lausuntoon ja palveluverkkosuunnitelmaan kommentit ja evästykset varsinaisen lausunnon valmistelua varten.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko lautakunta hyväksyä palautusesityksen yksimielisesti.  Lautakunta ilmaisi hyväksyvänsä palautuksen yksimielisesti.

Päätös 

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta palautti yksimielisesti lausunnon uudelleen valmisteltavaksi.

Lautakunta haluaa lisäselvityksiä mm. lähitulevaisuuden rakentamisennusteista, Maanitun koulun kustannusarvion perusteista, Klaukkalan koulukampuksen liikenneyhteyksistä, ohikulkutien vaikutuksista. Lisäksi lautakunta haluaa saada kuntalaiskyselyn tulokset ennen lausunnon antamista.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta 27.10.2020 § 92     

363/00.01.02.05/2020  

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli 30.9.2020 § 83 lausuntoaan Nurmijärven palveluverkkosuunnitelmasta 2020-2040. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi, sillä suunnitelmassa oli kohtia, joihin pyydettiin lisäselvityksiä ja vaikutusarviointien laajempaa tarkastelua. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta antoi kokouksessa lausuntoon ja palveluverkkosuunnitelmaan kommentit ja evästykset varsinaisen lausunnon valmistelua varten. Myös muut Nurmijärven kunnan lautakunnat käsittelivät 30.9.2020 lausuntojaan Nurmijärven palveluverkkosuunnitelmasta. Myös muut lautakunnat palauttivat asian uudelleen valmisteltavaksi ja antoivat valmisteluun evästyksensä.

30.9.2020 lautakuntien kokouksissa esiin nousseet palveluverkkosuunnitelman lisäselvitys- ja täsmennystarpeet käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa 5.10.2020 kehitys- ja keskusteluasioissa. Kunnanhallitus linjasi, että lausuntopyyntöaineistoa täydennetään seuraavan mukaisesti: 

1. palveluverkkosuunnitelman kuntalaiskyselyn tulosten yhteenveto 

2. vaikutusten ennakkoarviointi täydennetään lautakuntien evästysten pohjalta painottaen sivistyslautakunnassa esiin nousseita teemoja 

3. rakentamisennuste ja tämän avaaminen sekä väestölaskelmat tarkemmalla tasolla 

Lisäksi hallitus linjasi, että lautakunnat käsittelevät palveluverkkosuunnitelman lausunnot seuraavissa kokouksissaan 22.10-29.10. 

Palveluverkkosuunnitelman lisäselvitystarpeet ja täsmennykset on tehty hallituksen linjauksen mukaisesti.  

1. Palveluverkkosuunnitelman merkitys  

Palveluverkkosuunnitelma ja sinä tehtävät ratkaisut ovat keskeisessä roolissa kunnan strategisessa ja pitkäjänteisessä kehittämisessä ja suunnittelussa. Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on löytää parhaita mahdollisia ratkaisuja kunnan palveluverkon kehittämiseen siten, että ratkaisut tukevat mahdollisimman hyvin kunnan kasvua ja kehittymistä haluttuun suuntaan. Tällöin palveluverkkoon kohdistettavat investoinnit ovat vahvassa synergiassa kunnan kehittämisen ja kasvun kanssa.  

Palveluverkkosuunnitelmalla varmistetaan, että kunnan omaleimaisten alueiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Mikäli jatkaisimme palveluverkon kehittämistä ja suunnittelua kohde/toimipiste kerrallaan irrallisina yksittäispäätöksinä, saattaisi alueen ja koko kunnan kehittämisen iso kuva jäädä hämäräksi. Tämä saattaa nostaa jo ennestään kalliisti ylläpidettävän nykyisen palveluverkon kustannuksia.  

Myös kunnan nykyinen taloustilanne haastaa kehittämään palveluverkkoa. Talouden sopeuttaminen peruspalvelujen turvaamiseksi edellyttää rakenteellisia uudistuksia palvelutuotannossa. Kestäviä säästöjä tuleekin hakea palveluiden toteuttamisen uudelleen järjestämisellä siten, että palvelut toimivat ja kustannukset laskevat.  

2. Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdot ja niiden sisältö 

Palveluverkkosuunnitelma sisältää lautakuntien lausuntovaiheessa eri ratkaisuvaihtoehtoja erityisesti keskisellä ja pohjoisella alueella. Näillä alueilla palveluverkon ratkaisut kytkeytyvät vahvasi kunnallisen lukiokoulutuksen järjestämisen ratkaisuun. 

Palveluverkkosuunnitelma sisältää paikallisten ratkaisuehdotusten lisäksi myös koko kuntaa koskevia yleisiä kehittämissuuntia. Nämä ovat: 

1. (5)-6 luokkien siirtyminen yläkoulujen yhteyteen 

2. hallinnolliset yhdistämiset varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (päätetty palveluverkon kehittämisen tavoitteiden yhteydessä. valtuuston kokous 25.03.2020, §25) 

3. eri palveluiden kokoaminen lähelle toisiaan kampusalueille (päätetty palveluverkon kehittämisen tavoitteiden yhteydessä. valtuuston kokous 25.03.2020, §25) 

4. alkuluokkatoiminnan laajentaminen 

Kunkin alueen palveluverkon tarkemmat kuvaukset yksiköittäin on esitetty alueittaisissa taulukoissa (liitteenä). Palveluverkkosuunnitelman keskeiset toimenpide-ehdotukset alueittain on esitetty alla. 

2.1        Eteläinen alue (Klaukkalan, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttulan-Nummenpään tilastolliset suuralueet) 

VARHAISKASVATUS 

• Aitohelmen päiväkodista luovutaan, kun eskarit siirtyvät Klaukkalan koululle alkuluokkiin. 
• Uusi keskustan alueen suurpäiväkoti (10-ryhmäinen + avoin varhaiskasvatus) Urheilupuistoon 2026-2027 nykyisen Urheilupuiston koulun paikalle. Luovutaan Isosuon ja Suopolun päiväkodeista sekä Vaskomäen päiväkodin lisärakennuksesta. 
• Ruotsinkielisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen keskittäminen Syrjälän päiväkodin nykyisiin tiloihin peruskorjauksen yhteydessä 2024-2025. 
• Havumäen päiväkodin muuntaminen Mäntysalon koulun käyttöön 
• Avoimen varhaiskasvatuksen keskittäminen päiväkotien kanssa samoihin tiloihin. 

PERUSOPETUS 

• Urheilupuiston koulun uudisrakennus 2024-2025, koulun laajentaminen 6-9 lk kouluksi ja kapasiteetin kasvattaminen Klaukkalan keskustan ja läntisen alueen kasvua palvelevaksi. 
• Klaukkalan ja Lepsämän kouluista 0-5 lk koulu. 
• Metsäkylän koulu yhdistetään hallinnollisesti Mäntysalon kouluun ja Valkjärven koulu Lepsämän kouluun. Uotilan koulun hallinnollinen yhdistäminen selvitetään. 

• Lepsämän koulun hankesuunnitellussa on selvitettävänä kaksi toteutusvaihtoehtoa: (1) Vanha puukoulu peruskorjataan (ei opetustiloja) ja palanut koulurakennus korvataan siirtokelpoisella moduulirakennuksella. (2) Palanutta koulurakennusta ei korvata. Puukoulu peruskorjataan ja rakennukseen sijoitetaan ruokasali, keittiö, opetustiloja sekä hallinnon/oppilashuollon tiloja. Molemmat ratkaisut mahdollistavat toiminnan kehittämisen tulevaisuudessa, siten että Lepsämän koulun toiminta siirretään kokonaan Lintumetsään, jossa valtaosa koulun oppilaista asuu ja jossa nyt on käytössä laajat väistötilat. 

KOKO KUNTAA KOSKEVAT YHTEISET KEHITTÄMISSUUNNAT 

• Alkuluokkatoiminnan käynnistäminen koko alueella (eskarit kouluille). 
• Harjulan ja Syrjälän koulujen hallinnollinen yhdistäminen ja opetuksen järjestely kahteen yksikköön 0-2 lk ja 3-6 lk kouluina (tai 0-3 ja 4-6), alkuluokat aloittavat. 

• alkuluokkatoiminnan käynnistäminen Mäntysalon/Haikalan koulussa (Haikalan koulu 0-2 lk, Mäntysalon koulu 3-9 lk). 
• Hallinnollinen yhdistäminen: Isosuon ja Suopolun päiväkodit, Mäntysalon, Haikalan ja Professorintien päiväkodit, Tähkärinteen ja Riihipuiston päiväkodit, Syrjälän ja Harjulan päiväkodit. 

2.2        Keskinen alue (Kirkonkylän, Palojoen ja Nukarin tilastolliset suuralueet) 

VARHAISKASVATUS 

• Maaniitun päiväkodin ja leikkipuiston alueelle varhaiskasvatuksen kampuksen kehittäminen. Kerhotoiminnalle tilat (luovutaan Mäkituvan kerhosta), suurempi leikkipuisto ja lähiliikuntapaikka, varaus päiväkodin laajentamiselle (lisärakennus). 
• Kirkonkylän päiväkodin lakkauttaminen ja purkaminen lukioratkaisusta riippumatta (eskarit alkuluokkiin kouluille), yksityinen Pilke Helmitarha lopettaa. 

LUKIORATKAISU JA TÄMÄN VAIKUTUS MUUHUN PALVELUVERKKOON 

• Lukioratkaisun vaihtoehdot keskisellä alueella ja muutokset palveluverkkoon: 

• Hajautettu lukio: Lukio jatkaa NYK:n tiloissa, NYK:n uusi liikuntasali 2025, alkuluokat Maaniittuun 
• Uusi keskuslukio: NYK 6-9 lk (Kivelästä ja Sarjalasta luovutaan), Maaniittu, Lukkari ja Karhunkorpi 0-5 lk, Nukarin koulu jatkaa 0-6 lk 
• Keskuslukio Maaniitun koululle: Lukkarin koulu 0-4 lk (vaatii noin 6 ryhmän lisärakennuksen), NYK 5-9 lk (uusi liikuntasali), Karhunkorpi 0-4 lk, Nukari 0-6 lk 

KIRJASTOPALVELUT 

• Pääkirjaston peruskorjaus 2021-2022 (TA 2021, tekninen lautakunta 25.6.2020) 

KOKO KUNTAA KOSKEVAT YHTEISET KEHITTÄMISSUUNNAT 

• Palojoen koulun yhdistäminen hallinnollisesti Maaniitun kouluun. 

• Nukarin ja Karhunkorven koulujen hallinnollinen yhdistäminen. 
• alkuluokkatoiminnan laajentaminen tehtävän lukioratkaisun mukaisesti 

2.3        Pohjoinen alue (Rajamäen ja Röykän tilastolliset suuralueet) 

VARHAISKASVATUS 

• Metsolan päiväkodin käyttöönotto 1.1.2021. Toivojentien päiväkodin taloista luopuminen 
• Tornitien päiväkodin uudisrakennus 2024-2025, Isokallion päiväkodista luopuminen 

RAJAMÄEN KOULUKAMPUS 

• Seitsemän veljeksen koulun vanhan osan korvaus uudisrakennuksella (2022-2023) 
• Kuntolan peruskorjaus (2023-2024) 
• Rajakaaren uudisrakennus (2024-2025) 
• Rajamäen koulun E-rakennuksesta luopuminen 

LUKIORATKAISU 

• (1) Lukion toimipiste yläkoulukampuksen yhteyteen tai (2) lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylään (jos lukiokoulutus Rajamäellä loppuu). Mikäli lukiokoulutus jatkaa kahden toimipisteen mallilla, Rajamäen lukion toimipisteen toteutusvaihtoehdot ovat seuraavat: 

1. hankesuunnitelman mukaisesti 
2. kevyempi moduulirakenteinen toteutus 
3. väistötilojen siirto vuokraus pysyvästi/toistaiseksi 
4. olemassa olevien tilojen hyödyntäminen (Työtehoseura) 

RÖYKKÄ 

• päiväkodin omakotitalosta luopuminen (2022) 

• nuorisotilat koululle (2026?), koulun lisärakennuksesta luopuminen (2030+) 

KOKO KUNTAA KOSKEVAT YHTEISET KEHITTÄMISSUUNNAT 

• Rajamäen koulun alkuluokat (0-1 lk) uuteen Metsolan päiväkotiin 
• Rajamäen ja Länsikaaren koulujen 6. lk:t siirtyvät kampukselle 

• Tornitien ja Mutkapolun päiväkotien hallinnollinen yhdistäminen 

3. Lukioratkaisun kustannukset

Palveluverkkosuunnitelman eri vaihtoehdoissa merkittävimmät kustannuserot syntyvät lukioratkaisun vaihtoehdoista. Tästä syystä kustannustarkastelu painottuu lukioratkaisun tarkasteluun. 

Kaikissa hajautetun lukion vaihtoehdoissa kustannuksiin on laskettu NYK:n uusi liikuntasali (4,63 milj. e) sekä NYK:n lukion tilojen ylläpitovuokra. Rajamäen toimipistevaihtoehtojen kustannuksia vertailtaessa on syytä huomata, että vaihtoehdoissa V1c (Rajamäen väistötilojen vuokraaminen pysyvästi) ja V1d (Rajamäen lukion toimipiste Työtehoseuran tiloissa) lukion tilat ovat merkittävästi suunniteltua pienemmät. Niissä ei ole erikoisluokkia eikä oppilashuollon tiloja, vaan lukiolaiset käyttäisivät tältä osin yläkoulun tiloja. Työtehoseuran tilat sijaitsevat noin 800 m päässä kampukselta ja mm. liikuntatiloista. 

Maaniitun koululle keskitetyssä lukioratkaisussa kustannuksiin on huomioitu myös muut muutokset palveluverkkoon: Lukkarin koulun lisätila ja sen käyttökustannukset sekä NYK:n uuden liikuntasalin investointi.  

Yhteenveto lukioratkaisun eri vaihtoehtojen kustannuksista on esitetty alla olevassa taulukossa. 

4. Mitä vaikutuksia palveluverkkosuunnitelman eri ratkaisuilla on? 

Osana palveluverkkosuunnitelmaa on tarkasteltu myös eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia niin alueellisesti kuin myös koko kunnan tasolla. 

Kesäkuussa 2020 toteutettiin hankesuunnitelmien mukaisen kunnallisen lukiokoulutuksen järjestämisen vaikutusten ennakkoarviointi. Tarkastelun jälkeen on selvitetty kustannustehokkaampia vaihtoehtoja hankesuunnitelmissa esitettyjen lukiovaihtoehtojen lisäksi. Näiden ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia tarkastellaan osana palveluverkkosuunnitelmaa. 

Lokakuussa 2020 lautakuntien lausuntovaiheessa vaikutusten ennakkoarviointi on toteutettu tiivistämällä entisestää palveluverkkoprosessissa tuotettua tietoa ja nostamalla esiin keskeisimpiä ratkaisuehdotuksia ja näiden vaikutuksia. Päivitetyssä vaikutusten arvioinnissa on huomioitu lautakuntien 30.9. evästykset. Vaikutuksia on tarkasteltu talous- elinvoima-, kuntalais- ja ympäristönäkökulmasta. Lisäksi on tarkasteltu ratkaisuehdotusten vaikutuksia organisaatioon ja henkilöstöön. 

Vaikutusten ennakkoarvioinnista on tehty myös erillinen yhteenveto, joka kerää yhteen lautakuntien evästyksissä esiin nousseita aiheita ja näkökulmia. Yhteenveto sisältää palveluverkkosuunnitelman koko kuntaa koskevat keskeisimmät sekä merkittävämmät yksittäiset ratkaisuehdotukset ja näiden vaikutuksia. Vaikutuksia on tarkasteltu henkilöstön ja palveluiden järjestämisen, lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, perheen arjen sujuvuuden, alueiden elinvoiman sekä talouden näkökulmasta. 

Palveluverkkosuunnitelman eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan (erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen) voimakkaassa kasvussa ja tähän vastaamisessa. Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Niin ikään pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan lukiokysymyksen kautta. 

4.1        Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset eteläisellä alueella 

Eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan kasvussa ja kehityksessä, sillä nykyinen palveluverkko ei kykene vastaamaan erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen odotettuun voimakkaaseen kasvuun etenkin 2020- ja 2030-luvuilla. 

Eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat valtuuston 25.03.2020 (§25) päättämien Nurmijärven palveluverkon kehittämistavoitteiden mukaisia. Eteläisen alueen ratkaisuilla mahdollistetaan osaltaan Klaukkalan houkuttelevuus erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Lisäksi panostus taajaman kasvuun ja kehittämiseen uudisrakennusten ja peruskorjausten sekä toiminnallisten muutosten kautta tukevat myös yksityisten palveluiden ja palvelutarjonnan kehittymistä. Tämän ennakoidaan lisäävän edelleen eteläisen alueen veto- ja pitovoimaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja useammasta tilasta luopuminen tuo myös säästöjä. Myös esitetyt hallinnolliset yhdistämiset alentavat käyttötalouden kustannuksia. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle. 

4.2        Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset keskisellä alueella 

Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Kirkonkylään keskitetyn kunnallisen lukiokoulutuksen vahvuutena nähdään paras saavutettavuus sekä opiskelijoille että henkilöstölle niin kunnan sisällä kuin ulkopaikkakuntalaisille. Lukiokoulutuksen keskittämisen vahvuuksina ovat lukiokoulutuksen käyttökustannusten laskeminen sekä lukion isomman koon mahdollistama laajempi kurssitarjonta sekä opettajien ammatilliset tiimit. Kurssitarjonnan merkityksen korostuminen puoltaa keskitettyä lukiokoulutusta, kun korkeakoulujen päästötodistuksessa painotetaan yhä enemmän ylioppilaskirjoitusten tuloksia. 

KESKITETTY LUKIO UUDISRAKENNUKSENA. Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin uudisrakennuksena, olisi se tarkastelluista vaihtoehdoista kallein Kirkonkylän päiväkodin luopumisesta syntyvistä säästöistä huolimatta. Uudella lukiorakennuksella pystyttäisiin kuitenkin parhaiten vastaamaan lukiokoulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen sekä 6-luokkalaisten siirron Nurmijärven yhteiskoululle. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä. 

KESKITETTY LUKIO, MAANNITUN KOULUN REMONTOINTI LUKIOKÄYTTÖÖN. Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin Maaniitun koulun muutoksella olisi se investointi- ja käyttökustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Kirkonkylän päiväkodista luopuminen tuo myös lisäsäästöä. Tarkastelu pitää sisällään Lukkarin kouluun tarvittavat lisätilat sekä NYK:n uuden liikuntasalin. Sijainniltaan Maaniittu on myös parempi kuin uudisrakennuksen suunnitellut sijaintivaihtoehdot Krannilan urheilupuiston eteläosassa tai Toreeninmäellä. Muun palveluverkon osalta Maaniittu-ratkaisulla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia. Kirkonkylän alueen 0-4 -luokkien opetus keskitettäisiin Lukkarin ja Karhunkorven kouluille (Lukkarin kouluun lisätilat noin kuudelle ryhmälle) ja Nurmijärven yhteiskoulussa olisivat alueen kaikki 5-9 -luokkalaiset (Nukarin koulua lukuun ottamatta). Esitetty ratkaisu pidentäisi erityisesti Helsingintien pohjoispuolen/Raalantien varren asuinalueiden pienimpien koululaisten koulumatkaa. Tämä saattaa lisätä koulukuljetusten kasvua. Esitetty ratkaisu ei kaikilta osin täytä myöskään valtuuston asettamaa tavoitetta (25.03.2020, §25) alakoulujen pitämisestä lähipalveluna. Pienimpien koululaisten pisimmät koulumatkat saattavat myös vaikuttaa heikentävästi Raalantien varrella olevien asuinalueiden ja myös uuden Heinojan omakotitaloalueen houkuttelevuuteen. Maaniittu-ratkaisun merkittävistä vaikutuksista huolimatta syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehille kohdistetussa kyselyssä lukiokoulutuksen keskittäminen Maaniittuun sai eniten kannatusta. 

HAJAUTETTU LUKIORATKAISU. Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin hajautetussa mallissa, toisi se toimintojen osalta helpotusta Nurmijärven yhteiskoulun liikuntatiloihin, mutta tarkastelu ei huomioi lukion Kirkonkylän toimipisteen muita korjausinvestointeja. Kirkonkylän päiväkodista luopuminen tuo kuitenkin säästöä. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä. 

4.3        Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset pohjoisella alueella 

Pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan keskisen alueen tavoin lukiokysymyksen kautta.  

HAJAUTETTU LUKIORATKAISU. Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin pohjoisella alueella, toteutettaisiin koulutus hajautetulla mallilla. Tämän etuna voidaan nähdä pohjoisen alueen elinvoiman ja houkuttelevuuden tukeminen sekä lukiolaisten lyhyet koulumatkat. Lisäksi pienempi lukion toimipiste voi näyttäytyä opiskelijoiden, asukkaiden sekä henkilöstön silmissä vetovoimaisempana. 

Tilojen puolesta lukiokoulutus voidaan järjestää Rajamäellä neljällä eri vaihtoehdolla. Vaihtoehdot asettuvat 17,0-20,5 miljoonaan euroon.  Kampusalueelle sijoittuvat (1) moduulirakentaminen, (2) väistötilojen vuokraaminen pysyvästi sekä (3) hankesuunnitelman mukainen ratkaisu ovat toiminnallisesti tarkasteltuna toimivimpia ratkaisuja. Lukion toimipisteen toteuttaminen kustannustehokkaasti sekä toimintaa palvelevaksi toteutuu parhaimmin kevyemmällä toteutuksella (moduulirakentamisella) kampuksen yhteyteen. Lukion Rajamäen toimipiste voidaan mahdollisesti toteuttaa myös (4) kampusalueen ulkopuolelle Työtehoseuran tiloihin. Ratkaisu tarkoittaa kuitenkin lukion sijaitsemista liki kilometrin päässä koulukampuksesta. Ratkaisussa voidaan nähdä haasteita, sillä sekä oppilaat, opettajat että opiskelijahuolto joutuvat liikkumaan Työtehoseuran tilojen sekä kampuksen välillä. 

Pohjoisen alueen muun palveluverkon osalta perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palvelujen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja tiloista luopuminen tuo myös säästöjä. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle. 

LUKION KESKITTÄMINEN KIRKONKYLÄÄN. Mikäli kunnallinen lukiokoulutus keskitettäisiin Kirkonkylään, tarkoittaisi se pohjoisen alueen lukiolaisten koulupäivien pidentymistä kasvaneen liikkumistarpeen vuoksi. Samalla paine ja kysyntä sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle kasvaa. Ratkaisun voidaan myös nähdä heikentävän pohjoisen alueen elinvoimaa siitä huolimatta, että Rajamäelle rakennetaan uusi moderni koulukampus. 

5. Mitä mieltä kuntalaiset, oppilaat ja opiskelijat sekä henkilöstö olivat palveluverkkosuunnitelmasta? Kuntalaiskyselyn tulosten yhteenveto 

Kuntalaisilta ja henkilöstöltä kerättiin palautetta palveluverkkosuunnitelmasta yleisesti sekä sen sisältämistä yksityiskohtaisista kehittämisehdotuksista verkkokyselyllä 29.9.-7.10.2020. Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia (N=1 138) kunnan kaikilta alueilta. Neljännes vastaajista oli kunnan palveluksessa, erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö oli hyvin edustettuina. Myös yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret olivat vastaajien joukossa hyvin edustettuina (n=141). 

Palveluverkon kehittämisehdotukset saivat kuntalaisilta ja henkilöstöltä pääosin hyväksynnän. Erityisesti suhtautuminen on positiivista esityksiin, joissa vanhoja ja huonokuntoisia tiloja korvataan uusilla ja ajanmukaisilla tiloilla. Myös alkuluokkatoiminnan kehittäminen sekä palveluverkon alueelliset Röykän, Harjulan ja Syrjälän sekä Mäntysalon ja Haikalan alueella saivat pääosin positiivisen vastaanoton. 

Suunnitelmassa on kuitenkin kohtia, jotka synnyttävät kritiikkiä ja aiheuttavat huolta. Erityisesti huolena olivat Maaniitun lukioratkaisun vaikutukset perusopetuksen Keskisen alueen palveluverkkoon sekä esitys 6. luokkien siirtämisestä yläkoulujen yhteyteen. Perusteena kritiikille oli huoli lapsen edun toteutumisesta sekä perheiden arjen vaikeutumisesta. 

Lukioratkaisun osalta näkemykset jakautuvat: kahden toimipisteen ratkaisun kannatus on hieman suurempaa, mutta henkilöstön niukka enemmistö kannattaa keskitettyä ratkaisua. Kirkonkylään keskitetyn lukioratkaisun osalta kuntalaiset suosisivat kustannuksista huolimatta uudisrakennusta. Rajamäen toimipisteen osalta suhtautuminen väistötilojen tai Työtehoseuran tilojen hyödyntämiseen oli varsin kriittistä. 

6. Miten palveluverkkotyöhön on osallistettu eri tahoja? 

Nurmijärven kunnan palveluverkkotyön läpikantavana ajatuksena on ollut kuntalaisten, palvelujen käyttäjien ja henkilöstön vahva osallistaminen ja kuunteleminen. Työhön on osallistettu myös luottamushenkilöitä, vaikuttamistoimielimiä ja sidosryhmiä. 

Vuoden 2020 aikana kuntalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti palveluverkkotyöhön Me tehdään Nurmijärvi -osallisuustyön avulla. Ajatuksiaan palveluverkon kehittämiseen on voinut kertoa läpi palveluverkkotyön niin työpajoissa, kyselyissä kuin Nurmijärven kunnan ensimmäisessä webinaarissakin. Laajat sekä tarkoin suunnitellut ja ajoitetut osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja keinot sekä kunnan verkkosivuilla julkaistut tulosten yhteenvedot ovat keränneet kuntalaisilta kiitosta. Syys-lokakuun vaihteessa kuntalaiset pääsivät vielä kerran kommentoimaan palveluverkkosuunnitelmaa webinaarin ja kyselyn avulla. Tulosten yhteenveto toimii palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena. 

Palveluverkkotyöhön on osallistunut alusta alkaen laajasti myös ratkaisuja eniten koskettava ryhmä eli palveluiden käyttäjät ja palveluiden tuottajat. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan henkilöstön ajatuksia palveluverkon priorisoinneista kerättiin jo alkuvuonna 2020. Samaan aikaan myös perusopetus- ja lukioikäisiltä sekä kaikkein pienimmiltä eli varhaiskasvatuksen asiakkailta kysyttiin näkemyksiä palveluverkon kehittämisen suunnista ja tärkeistä elementeistä. Ajatuksia lukioratkaisuun sekä Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmiin kysyttiin keväällä 2020 perusopetuksen oppilailta (5-9lk), opiskelijoilta sekä henkilökunnalta. Vaihtoehdoista kuultiin myös nuorisovaltuustoa. Syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehet arvioivat vielä alueelliset palveluverkkosuunnitelmaluonnokset ennen lautakuntien lausunnonannon vaihetta 30.9.2020. 

Vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto ja kyläasiain neuvottelukunta) ovat osallistuneet aktiivisesti läpi palveluverkkotyön. Erityisesti nuorisovaltuuston korostunut rooli palveluverkkotyössä on huomioitu ja nuorisovaltuustolta pyydettiin mm. erilliset kommentit lukioratkaisusta ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmista. Kaikilta vaikuttamistoimielimiltä pyydettiin lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 2020 kesäkuisen lukioratkaisun ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmien tavoin. Lausunnot toimivat palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena. 

Kunnan luottamushenkilöitä on osallistettu läpi palveluverkkotyön. Alkuvuonna 2020 työpajoissa määritettiin yhteiset palveluverkkosuunnitelman kriteerit ja työnlaadinnan suuntaviivat. Näiden perusteella tarkempia palveluverkkosuunnitelmassa olevia ratkaisuvaihtoehtoja on haettu oppilaiden, opiskelijoiden, henkilöstön ja kuntalaisten kanssa. Työn etenemisestä on luottamushenkilöille kerrottu läpi vuoden erilaisissa tilaisuuksissa mm. valtuuston kyselytunneilla. Kunnanhallitus on toiminut palveluverkkosuunnitelman laadinnan ohjausryhmänä. 

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmasta 2020-2040 seuraavan lausunnon:

Valtuuston hyväksymiä palveluverkon kehittämisen tavoitteita Nurmijärvellä ovat muun muassa palveluiden ohjaaminen taajamissa kampuksille, monikäyttöisyyden suosiminen sekä tilatehokkuuden nosto uudisrakentamisessa ja saneeraamisessa sekä luopuminen kiinteistöistä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta toteaa, että eteläisen, keskisen ja pohjoisen alueen palveluverkkosuunnitelmat toteuttavat Nuuka-ohjelman ja valtuuston palveluverkon kehittämiselle asettamia tavoitteita.

Palveluverkkoratkaisut ja näiden suhde maankäytön tavoiteohjelman linjauksiin

Saadakseen toivotunlaista muuttovoittoa, tulee Nurmijärven kunnan palveluverkon ja maankäytön tavoiteohjelman linjausten tukea asukkaiden yksilöllistä sujuvaa arkea.

Eteläisen alueen kasvu edellyttää, että palveluverkkoratkaisut mahdollistavat sekä nykyisten että tulevien asukkaiden arjen sujuvuuden. Esitetyt palveluverkkoratkaisut mahdollistavat muun muassa päiväkotipaikkojen riittävyyden kasvavalle lapsimäärälle. Uuden suurpäiväkodin suunniteltu sijainti palvelee erityisesti uutta Vanha-Klaukan asuinaluetta. Jatkotyössä on kuitenkin otettava paremmin huomioon Klaukkalan muut suunnitellut päälaajenemissuunnat. Esimerkiksi Klaukkalan koillisosaan tulevan ohikulkutien asuinalueen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen ratkaisuihin tulee kiinnittää huomiota.

Mikäli lukiokoulutus keskitetään Kirkonkylään ja Maanitun koulu remontoidaan kunnalliseksi lukioksi, tarkoittaa se merkittäviä muutoksia keskisen alueen muuhun palveluverkkoon (vaihtoehto V2A). Lukkarin koulusta tulisi Kirkonkylän alueen ainoa 0-4 -luokkalaisten koulu ja Nurmijärven yhteiskoulussa olisivat alueen kaikki 5-9 -luokkalaiset (Nukarin koulua lukuun ottamatta). Esitetty ratkaisu pidentäisi merkittävästi Helsingintien pohjoispuolen/Raalantien varren nykyisten asuinalueiden sekä Kirkonkylän päälaajenemissuunnan eli Heinojan uuden asuinalueen oppilaiden koulumatkaa. Erityisesti pienimpien koululaisten pisimmät koulumatkat saattavaa heikentää uuden Heinojan omakotitaloalueen houkuttelevuutta.

Pohjoisen alueen palveluverkkoratkaisussa korostuu opiskelijoiden sujuva arki. Mikäli kunnallinen lukio keskitettäisiin Kirkonkylään tarkoittaisi se pohjoisen alueen lukiolaisten koulupäivien pidentymistä kasvaneen liikkumistarpeen vuoksi. Keskitetyssä lukioratkaisussa joukkoliikenteen kehittäminen on arjen sujuvuuden edellytys. Toisaalta pohjoisen alueen keskitetty lukioratkaisu mahdollistaa monipuolisemman kurssitarjonnan, mikä saattaa olla arjen sujuvuutta merkittävämpi vetovoimatekijä.

Palveluverkkosuunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat pääosin toteutettavissa voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti ja kaavojen muutostarpeet kohdistuvat palveluverkosta mahdollisesti poistuvien kohteiden jatkojalostamiseen.

Loppupäätelmä

Palveluverkkoratkaisuja tehtäessä tulee huomioida sekä nykyisten että uusien tulevien kuntalaisten arjen sujuvuuden turvaaminen. Jatkotyössä tuleekin huomioida tarkemmin erityisesti taajamien päälaajenemissuunnat sekä liikkuminen suhteessa palveluverkkoon ja tehtäviin ratkaisuihin. Jatkotyössä myös väestön ikääntymiseen tulee kiinnittää huomiota.

Lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylän Maaniitun kouluun ja Maaniitun koulun muuntaminen lukiokäyttöön edellyttää keskisen alueen palveluverkkoon merkittäviä muutoksia ja ratkaisu kasvattaa erityisesti Raalantien varren asuinalueiden kaikkein pienempien oppilaiden koulumatkoja. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Kirkonkylän taajaman päälaajenemissuuntaan eli Heinojan uudelle omakotitaloalueelle.

Valmistelija

tekninen johtaja Jouko Lehtonen, jouko.lehtonen@nurmijarvi.fi

Asian käsittely:

 Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosesitykset:
 

1)      Suomi esitti mm. Mustosen, Ruotin, Uusitalon ja Malkamäen kannattamana lisättäväksi lausuntoon seuraavaa:

Rakentamisennusteeseen ja väestöennusteeseen tulee suhtautua varauksella Nurmijärven haja-asutusalueiden osalta, jossa rakentamisennuste ei vastaa kunnan strategiaa elinvoimaisista kylistä, ja on asetettu hyvin alhaiseksi. Väestöennuste ei todennäköisesti tule siten olemaan niin heikkoa lasten osalta kuin ennusteessa on laskettu.

Klaukkalan keskustan osalta rakentamisennuste on hyvin optimistinen varsinkin kerrostaloasuntojen osalta. Kerrostaloasuntojen määrän yli kaksinkertaistuminen tarkasteluajalla on epärealistista. Lasten määrän kasvu ei tule todennäköisesti olemaan niin radikaali kuin väestöennusteessa on esitetty.
 

2)      Virtanen esitti mm. Laitisen ja Vertin kannattamana lisättäväksi lausuntoon seuraavaa:

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää, että kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin hajautetun mallin mukaisesti Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Maaniitun kustannuksissa ei ole huomioitu mm. mahdollista tarvetta rakentaa lisärakennus Maaniitun koulun tontille 0-4 luokkien oppilaille. Hajautettua lukioratkaisua kannatettiin eniten myös kuntalaiskyselyssä.
 

3)      Mantila esitti Mustosen ja Suomen kannattamana lisättäväksi loppuyhteenvedon viimeiseksi kappaleeksi:

Lukioratkaisu tulisi toteuttaa niin, ettei se merkittävästi vaikuta alakouluverkkoon.

4)      Suomi esitti mm. Mustosen ja Malkamäen kannattamana lisättäväksi lausuntoon ennen loppupäätelmää:

Niistä kouluista, joissa on tilaa 0-6 luokille, ei tulisi siirtää 5-6 luokan oppilaita muihin kouluihin. Siirtäminen lisäisi turhia kuljetuskustannuksia.

5)      Lammio esitti Vertin kannattamana lisättäväksi lausunnon viidennen kappaleen loppuun: "Joskin etäopetusmahdollisuudet tuovat monipuolisen kurssitarjonnan tarjolle mainiosti myös pienimpiin lukion toimipisteisiin. Suuremman kurssitarjonnan saaminen ei edellytä isoa keskitettyä lukiorakennusta"
 

6)      Lompolo esitti mm. Suomen ja Malkamäen kannattamana lisättäväksi lausunnon neljännen kappaleen toiseksi viimeisen virkkeen jälkeen: Tämän vuoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ehdottaa, että ennen lukioratkaisun tekemistä tutkitaan mahdollisuutta Lukkarin koulun pihalle suunniteltujen siirrettävien uusien luokkatilojen sijoittamiseen Maaniitun nykyisen koulun pihapiiriin tai Karhunkorven koulun yhteyteen. Ratkaisussa pitäisi huomioida 0.-4. luokkien oppilaiden koulumatkan pituus sekä turvallinen koulumatka. Samalla tulee tehdä kustannusarvio tarvittavista luokkatiloista.
 

7)      Uusitalo esitti mm. Mustosen ja Suomen kannattaman lisättäväksi lausuntoon seuraavaa:

Palveluverkkosuunnittelussa esitetään selvitettäväksi lukio-opiskelun järjestämistä Arkadian tai jonkun muun yksityisen lukion kanssa ja opiskelun siirtämisestä yksityisiin käsiin kahden tai useamman toimipisteen mallilla.

Puheenjohtaja tiedusteli, mitkä muutosesitykset lautakunta voi hyväksyä yksimielisesti.  Lautakunta ilmaisi hyväksyvänsä yksimielisesti Suomen esityksen rakentamisennuste- ja väestöennustelisäyksestä, Mantilan esityksen lukioratkaisuun liittyen sekä Suomen esityksen liittyen 5-6 luokan oppilaiden siirtämiseen.

Muiden muutosesitysten osalta lautakunta ei ollut yksimielinen, joten puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavat äänestykset:

1)      Virtasen lisäysesitys kunnallisen lukiokoulutuksen jatkamisesta hajautetun mallin mukaisesti sekä Maaniitun koulun kustannuksista.

jaa= Virtasen lisäyksen hyväksyminen

ei = Virtasen lisäyksen hylkääminen

Äänestyksen tulos:

jaa 5 ääntä: Laitinen, Lammio, Mantila, Vertti, Virtanen

ei 3 ääntä: Suomi, Uusitalo, Lompolo

vaiti 3: Malkamäki, Mustonen, Ruoti

Lautakunta oli äänin 5-3-3 hyväksynyt Virtasen lisäysesityksen.

2)      Lammion lisäesitys etäopetusmahdollisuuteen liittyen.

jaa= Lammion lisäyksen hyväksyminen

ei = Lammion lisäyksen hylkääminen

Äänestyksen tulos:

jaa 6 ääntä: Laitinen, Lammio, Malkamäki, Mantila, Vertti, Virtanen

ei 3 ääntä: Ruoti, Uusitalo, Lompolo

vaiti 3: Mustonen, Suomi

Lautakunta oli äänin 6-3-2 hyväksynyt Lammion lisäysesityksen.
 

3)      Lompolon lisäysesitys liittyen Lukkarin koulun pihalle suunniteltujen siirrettävien uusien luokkatilojen sijoittamiseen.

jaa= Lompolon lisäyksen hyväksyminen

ei = Lompolon lisäyksen hylkääminen

Äänestyksen tulos:

jaa 6 ääntä: Malkamäki, Mustonen, Ruoti, Suomi, Uusitalo, Lompolo

ei 5 ääntä: Laitinen, Lammio, Mantila, Vertti, Virtanen

Lautakunta oli äänin 6-5 hyväksynyt Lompolon lisäysesityksen.
 

4)      Uusitalon lisäesitys lukio-opiskelun järjestämiseen liittyen

jaa= Uusitalon lisäyksen hyväksyminen

ei = Uusitalon lisäyksen hylkääminen

Äänestyksen tulos:

jaa 7 ääntä: Malkamäki, Mantila, Mustonen, Ruoti, Suomi, Uusitalo, Lompolo

ei 4 ääntä: Laitinen, Lammio, Vertti, Virtanen

Lautakunta oli äänin 7-4 hyväksynyt Uusitalon lisäysesityksen.

Päätös