Maankäyttölautakunta 25.08.2026       

221/10.03.00.02/2026  

Rakennuspaikka

Pinta-alaltaan noin 3000 m2 suuruinen kiinteistö 543-403-2-1159, joka sijaitsee Klaukkalan taajamassa, Tiiranrannan alueella, osoitteessa Pitkäkalliontie 14.

Hakemus

Haetaan poikkeamislupaa olevan loma-asunnon (132 m2) käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseen asumiskäyttöön. Rakennuspaikan asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on RH (loma-asuntoalue).

Hakijat esittävät erityiseksi syyksi poikkeamiselle sen, että loma-asunto on toteutettu ja suunniteltu niin, että se täyttää pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuksen vaatimukset. Hakijoiden mukaan käyttötarkoituksen muutos ei edellytä muutoksia rakennuksessa. Alueella sijaitsee yksityinen vesiyhtymä, jonka vesihuoltolinjojen kautta kiinteistö on liittynyt Nurmijärven Veden verkostoon 2024. Liitoskohtalausunnon mukaan perustusten kuivatusvedet ja pintavedet johdetaan avo-ojaan/maastoon.

Hakijat perustelevat hakemustaan sillä, että alueella on entuudestaan vakituista asumista ja vastaavia poikkeamisia ja käyttötarkoituksen muutoksia on samassa korttelissa myönnetty aiemmin. Hakijan mielestä haettu poikkeaminen ei muuta tai lisää rakennuksen vaikutuksia kunnallistekniikkaan, ympäristöön tai naapureihin.

Säännökset, joista poiketaan

Hanke edellyttää rakentamislain (751/2023) 57 §:n mukaista poikkeamista, koska se on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (132/1999) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Kaavatilanne

Alueella on voimassa 28.8.1962 hyväksytty ja 18.9.1962 lainvoimaiseksi kuulutettu asemakaava (3-001-3), jonka mukaan hakemuksen kohteena oleva kiinteistö on loma-asuntoaluetta (RH).

Kunnanvaltuuston 27.1.2016 § 6 hyväksymässä ja 13.9.2017 voimaan tulleessa Klaukkalan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa hakemuksen kohteena oleva kiinteistö sijoittuu pientalovaltaiselle asuinalueelle (AP-8), jonka kaavamääräys on seuraava:

Alue varataan erillispientalojen alueeksi. Asemakaavasuunnittelussa rakentaminen tulee sovittaa huolella rantamaisemaan. Jyrkkä ranta-alue tulee säilyttää luonnonmukaisena ja jättää vapaaksi rakentamiselta lukuun ottamatta saunarakennuksia. Rannan läheisyyteen sijoitettavien saunarakennusten koko saa olla enintään 30 m². Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja lisäksi Valkjärven ekologisen tilan parantamistavoitteet tulee ottaa huomioon. Rakennusoikeus alueella saa olla enintään e=0,15. Suositus: Alueen asemakaavaa muutettaessa tulee kaavaratkaisussa esittää saunan vähimmäisetäisyys rannasta.

Klaukkalan osayleiskaavan tarkoituksena on yleispiirteisenä kaavana ohjata asemakaavojen laadintaa.

Hankkeen kuvaus

Valkjärven rannalla sijaitsevalla kiinteistöllä on 21.10.2014 valmistunut vapaa-ajan asuinrakennus. Poikkeamislupaa haetaan olevan loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi vakituiseen asumiskäyttöön.

Alueen kuvaus

Tiiranranta sijaitsee Klaukkalan luoteiskulmassa Valkjärven rannalla. Alue on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa kallioista ja puustoista rinnemaastoa, joka laskee jyrkästi Valkjärven suuntaan.

Valkjärven pinta-ala on noin 152 hehtaaria ja keskisyvyys on 7 metriä (syvin kohta 12 metriä).  Valkjärvi purkautuu Luhtajokeen luusuassa olevan säännöstelypadon kautta. Järven keskimääräinen viipymä on pitkä, yli viisi vuotta. Valkjärvi on tyyppiä runsasravinteiset järvet (Rr), ja sen ekologinen tila on tyydyttävä.

Alueella oleva rakentaminen

Tiiranrannan asemakaavan mukaiset loma-asumiseen tarkoitetut rakennuspaikat ovat toteutuneet eri vuosikymmenien aikana. Alueen vanhimmat rakennukset ovat 1930-luvulta. Useampia rakennuksia on toteutettu 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Näiden lisäksi alueella on myös useita 2000-luvulla toteutettuja rakennuksia. Suurin osa alueen rakennuspaikoista on toteutettu loma-asunnoiksi, mutta siellä on myös muutamia omakotitaloja. Osaa alueen loma-asunnoista käytetään asemakaavan vastaisesti pysyvään asumiseen.

Alueen aiemmat poikkeamispäätökset

Maankäyttölautakunta on myöntänyt Tiiranrannan alueella vuonna 2026 kaksi poikkeamista vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi omakotitaloksi (17.03.2026 § 13 ja § 14).

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on vuosina 2022–2025 myöntänyt Tiiranrannan alueella neljä poikkeamista vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi omakotitaloksi (8.3.2022 § 12 ja § 13, 1.11.2022 § 57 sekä 6.5.2025 § 23) ja kaksi poikkeamista omakotitalon loma-asuntoalueelle rakentamiseksi (3.10.2023 § 40 ja 29.10.2024 § 38). Yhden Tiiranrannan kiinteistön kohdalla asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta on (15.6.2017 § 80 ja 3.12.2024 § 46) päättänyt olla myöntämättä haettua poikkeamista asemakaavan käyttötarkoitusta koskevasta kaavamääräyksestä ja rakennusjärjestyksen rakennusoikeutta koskevasta määräyksestä. Viimeksi mainitusta kielteisestä päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.

Vesihuolto

Alue ei kuulu Nurmijärven Veden toiminta-alueeseen eikä alueella ole keskitetysti toteutettua kunnallista vesihuoltoa. Osa kiinteistöistä on kuitenkin liittynyt verkostoon yksityisen vesiyhtymän rakentamien johtojen välityksellä. Yksityinen paineviemäri ja vesijohto ulottuvat Pitkäkallionkujan puolen välin tietämille. Lähimmät kunnan vesihuoltolinjat ovat etelässä Tiiranranta-nimisen kadun päässä ja idässä Järvimaan alueella. Tiiranrannan alueen hulevedet ohjautuvat pääosin hallitsemattomasti Valkjärveen. Valkjärveä on kunnostettu ja sen kuormitusta tulee edelleen vähentää.

Etelä-Savon ELY-keskus vastasi kaikkien ELY-keskusten vesihuoltolain (119/2001) mukaisista tehtävistä ennen 1.1.2026 voimaantullutta valtion aluehallinnon uudistusta. Etelä-Savon ELY-keskus on valittanut vastaavan Tiiranrannan alueella myönnetyn poikkeamisluvan hyväksymispäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että alueen maankäytön ratkaiseminen yksittäisin poikkeamisluvin ilman asemakaavoitusta tarkoittaa vesihuollon näkökulmasta sitä, että vesihuoltoverkosto rakentuu alueella suunnittelemattomasti, mikä näkyy mahdollisen toiminta-alueen hyväksymisen myötä liittämiskohtien vesihuoltolain vastaisena sijoittumisena. Valitusta ei tutkittu, koska hallinto-oikeus katsoi, ettei Etelä-Savon ELY-keskuksella ollut asiassa valitusoikeutta, koska kyseistä päätöstä ei ollut tehty vesihuoltolain nojalla. Hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että Etelä-Savon ELY-keskuksella on tarvittaessa mahdollisuus velvoittaa kunta toteuttamaan alueen vesihuollon järjestämistä koskeva velvollisuutensa vesihuoltolain nojalla.

Tiiranrannan alueella syntyneen tilanteen takia Etelä-Savon ELY-keskus on vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena jättänyt 23.9.2025 Nurmijärven kunnalle selvityspyynnön Tiiranrannan vesihuollon järjestämisestä. Kunnanhallitus on antanut vastauksen selvityspyyntöön 9.2.2026 (§ 14).

Vesihuoltolain 1.1.2026 voimaan tulleen 4 a §:n 1 momentin mukaan tämän lain mukainen yleinen valvontaviranomainen on elinvoimakeskus. Saman lain 6 §:n 2 momentissa säädetään vesihuollon järjestämisestä: Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi tai vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi. Vesihuoltolain 29 §:n mukaan valvontaviranomainen voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa. Kuntaan kohdistuvan kiellon tai määräyksen antaa elinvoimakeskus. Vesihuoltolain 30 §:n mukaan valvontaviranomainen voi tehostaa 29 §:n nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella taikka että toiminta keskeytetään tai kielletään.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot sekä hakijan vastine

Naapurien kuuleminen

Kunta on kuullut naapurit (6). Naapureilla ei ollut huomautettavaa hakemuksesta.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 26.5.2026

Kiinteistölle haetaan poikkeamislupaa asemakaavan määräyksistä. Asemakaavan mukaisella loma-asuntoalueella oleva loma-asunto halutaan poikkeusluvalla muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Kiinteistöllä (3 000 m²) sijaitsee 132 m² vapaa-ajan asuinrakennus, sauna ja autokatos. Kiinteistö on hakemuksen mukaan liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkkoon kesällä 2024. Kiinteistölle sijoittuu myös jätevedenpumppaamo. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja kiinteistön hulevesien ja perustusten kuivatusvesien käsittelystä tai johtamisesta.

Kiinteistö sijaitsee Valkjärven rannalla. Loma-asunnon etäisyys Valkjärven rantaviivasta on noin 55 metriä ja saunarakennuksen etäisyys noin 20 metriä. Valkjärven ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikkien vesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on Klaukkalan osayleiskaavaehdotuksesta ja Tiiranrannan maankäytön kehittämisestä antamissaan lausunnoissa todennut pitävänsä Tiiranrannan alueen muuttamista vakituiseen asumiseen huonona vaihtoehtona Valkjärven vesiensuojelutavoitteisiin nähden.

Lähtökohtaisesti kiinteistöjen muuttamisen vapaa-ajan asunnoista vakituisiksi asunnoiksi voidaan katsoa lisäävän kiinteistöjen käyttöä, mikä lisää huomattavasti vedenkäyttöä ja siten myös syntyvän jäteveden määrää. Kiinteistön jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon, joka vähentää jätevesistä järveen aiheutuvaa kuormitusta. Jätevesipumppaamon toiminnasta tulee huolehtia, ettei siitä aiheudu vikatilanteiden seurauksena kuormitusta järveen.

Kiinteistön käyttöasteen ja varustetason kasvaessa, paine kiinteistön puuston raivaukselle ja tarpeelle muokata luonnollista maanpintaa kasvaa. Kiinteistö sijaitsee erittäin jyrkässä rinteessä, ja piha-alueen hulevedet valuvat luontaisesti kohti Valkjärveä. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko hulevesien johtaminen rakentamis- ja käyttöaikana suunniteltu ja toteutettu siten, etteivät kiinteistön hulevedet kuormita Valkjärveä. Piha-alueen muuttaminen rakennetuksi korvaa alkuperäisen luonnon ja maastonmuodot. Järveen kohdistuvan hulevesikuormituksen vähentämiseksi, tulee välttää päällystettyjä pintoja ja luonnollisen maanpinnan muokkausta, säilyttää rakennusten ja rannan välissä oleva puusto ja hoitaa rantakasvillisuutta mahdollisimman luonnonmukaisesti.

Lupa- ja valvontaviraston lausunto 25.6.2026

Nurmijärven kunta on pyytänyt Lupa- ja valvontavirastolta lausuntoa poikkeamislupahakemuksesta kiinteistölle. Hakemus koskee poikkeamista loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi pysyvään asumiseen loma-asuntojen korttelialueella (RH).

Kohdekiinteistö sijaitsee Klaukkalan taajaman luoteisosassa Valkjärven rannalla. Alue on voimassa olevassa rakennuskaavassa osoitettu loma-asuntoalueeksi RH. Klaukkalan osayleiskaavassa (2017) Tiiranrannan alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi AP-8. Alueen läpi on lisäksi osoitettu viheryhteystarpeen merkintä, jolla on osoitettu paikallisesti tärkeät ekologiset käytävät.

Koska alueen asemakaavoitus perustuu vapaa-ajan asumiseen, ei asemakaavoissa ole ratkaistu eikä voitukaan ratkaista ympärivuotiseen asumiseen liittyviä asemakaavan sisältövaatimuksia esimerkiksi liikenteen järjestämisen, turvallisen elinympäristön tai palvelujen alueellisen saatavuuden näkökulmasta. Asemakaavan muutoksella voitaisiin yksittäistä rakennuspaikkaa laajemmin käsitellä ja ratkaista mm. vesihuollon, katuverkon ja muun kunnallistekniikan järjestelyt, luonnon- ja vesiensuojelun tarpeet sekä muiden alueen maanomistajien tavoitteet. Lupa- ja valvontavirasto suosittelee tarkastelemaan asiaa myös kunnan palvelujen järjestämisvastuun ja maanomistajien tasavertaisen kohtelun näkökulmasta. Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan kaavamuutos huomioisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun yksittäisiä poikkeamislupia paremmin.

Lupa- ja valvontavirasto huomauttaa, että rakentamislain 57 §:n mukaan kunnalla on harkintavaltaa poikkeamisluvan myöntämisessä, vaikka poikkeamisluvan edellytykset eivät suoraan estäisi luvan myöntämistä.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen lausunto 26.6.2026

Elinvoimakeskus toteaa yleisesti Tiiranrannan alueen vesihuollon järjestämiskysymyksistä seuraavaa:

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toimii vesihuoltolain valvontaviranomaisena valtakunnallisesti. Poikkeamishakemukset sijoittuvat nk. Tiiranrannan alueelle, jonka vesihuollon järjestämiskysymyksistä on käyty keskusteluja ja kirjeenvaihtoa Nurmijärven kunnan ja elinvoimakeskuksen sekä aiemmin vesihuoltolain valvojana toimineen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kesken. Nurmijärven kunnan kanssa käydyn kirjeenvaihdon perusteella Nurmijärven kunta tulee arvioimaan Tiiranrannan alueella vesihuollon järjestämisvelvollisuutta sekä toiminta-alueen hyväksymistä osana vesihuoltolain mukaisesti laadittavaa vesihuoltosuunnitelmaa.

Elinvoimakeskus kiinnittää yleisesti huomiota avoimena oleviin vesihuollon järjestämiskysymyksiin koko Tiiranrannan alueella. Kiinteistöjen käyttötarkoitusten muuttaminen vapaa-ajan asutuksesta vakituiseen asumiseen lähtökohtaisesti lisää kiinteistöjen käyttöä, mikä puolestaan lisää huomattavasti vedenkäyttöä ja syntyvän jäteveden määrää. Tiiranrannan alueella on elinvoimakeskuksen käsityksen mukaan käyttötarkoitusten muutosten myötä syntymässä vesihuoltolain mukainen järjestämisvelvollisuus, joka edellyttää kyseisen alueen vesihuollon järjestämiskysymysten uudelleentarkastelua. Näin ollen yksittäisissä luvissa myönnetyt käyttötarkoituksen muutokset tulevat mahdollisesti vaikeuttamaan alueen vesihuollon järjestämistä ja ratkaisuja tulevaisuudessa.

Tiivistelmä hakijoiden vastineesta 7.7.2026

Hakijoiden mukaan haettu käyttötarkoituksen muutos ei muuta mitenkään kiinteistön vaikutuksia ympäristöön, sillä hakijat ovat asuneet vakituisesti ja kokoaikaisesti kiinteistössä sen valmistumisesta, vuodesta 2014 lähtien. Hakijoiden mukaan haetun käyttötarkoituksen muutoksen vuoksi itse rakennukseen, tekniikkaan, pihaan tai ympäristöön ei tulla tekemään mitään muutoksia. Hakijoiden mukaan käyttötarkoituksen muutoksella ei ole mitään vaikutuksia maisemaan, luontoon, liikenteeseen tai muuhun vastaavaan, sillä kaikki kiinteistöön, rakentamiseen ja tonttiin liittyvä on aikanaan käsitelty rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja näille ratkaisuille on tuolloin myönnetty lupa. Hakijoiden mukaan hulevesien hallinta ja muu kiinteistön vesihuolto on käsitelty aikanaan rakennuslupavaiheessa sekä myöhemmin vuonna 2024, jolloin kiinteistö liittyi vesi- ja viemäriverkkoon. Lopuksi hakijat toteavat, että alueella on myönnetty monta vastaavaa käyttötarkoituksen muutosta viime vuosien aikana.

Päätöksen perustelut

Alueidenkäyttölain 58 §:n 1 momentin mukaan rakennuskohdetta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Rakentamislain 57 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakentamislain 57 §:n 3 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota 2 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle eikä sitä pidetä vaikutuksiltaan 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Kun huomioidaan alueen sijainti Valkjärven rannalla ja kyseisen vesistön tyydyttävä tila, alueelta puuttuva kunnallistekniikka, sijainti Nurmijärven veden toiminta-alueen ulkopuolella sekä se, ettei hulevesien hallinnan vaikutuksia ole riittävästi selvitetty ja osayleiskaavan määräys Valkjärven ekologisen tilan parantamistavoitteiden huomioon ottamisesta, voidaan katsoa, että haetun poikkeamisluvan myöntäminen vaikeuttaisi luonnonsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Tämän myötä voidaan katsoa, ettei haetulle poikkeamiselle ole oikeudellisia edellytyksiä.

Alueen käyttötarkoituksen muuttamisen tulee perustua suunnitelmaan eli asemakaavaan, jolloin alueidenkäyttölain 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen voidaan arvioida koko alueen kattavasti tarkempien selvitysten pohjalta. Yksittäisin luvin ei voida ratkaista ranta- ja valuma-alueen maankäytön kokonaisuutta eikä turvata suunnitteluvaran ja vaihtoehtojen jättämistä asemakaavalliseen suunnitteluun. Erityisesti alueen kunnallistekniset ratkaisut mukaan lukien hulevesien hallintajärjestelmät tulee suunnitella koko alueen osalta, ennen kuin sitä voidaan muuttaa asuinpientaloalueeksi.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on katsonut lausunnossaan, että Tiiranrannan alueella on elinvoimakeskuksen käsityksen mukaan käyttötarkoitusten muutosten myötä syntymässä vesihuoltolain 6 §:n tarkoittama vesihuollon järjestämisvelvollisuus, joka edellyttää kyseisen alueen vesihuollon järjestämiskysymysten uudelleentarkastelua. Näin ollen yksittäisissä luvissa myönnetyt käyttötarkoituksen muutokset tulevat mahdollisesti vaikeuttamaan alueen vesihuollon järjestämistä ja ratkaisuja tulevaisuudessa.

Lupa- ja valvontavirasto katsoi lausunnossaan, ettei alueella voimassa olevissa asemakaavoissa ole voitu ratkaista ympärivuotiseen asumiseen liittyviä asemakaavan sisältövaatimuksia ja että asemakaavamuutos huomioisi maanomistajien tasavertaisen kohtelun yksittäisiä poikkeamislupia paremmin. Asemakaavamuutoksella voitaisiin yksittäistä rakennuspaikkaa laajemmin käsitellä ja ratkaista kunnallistekniikan järjestelyt, luonnon- ja vesiensuojelun tarpeet sekä muiden alueen maanomistajien tavoitteet.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pitää Tiiranrannan alueen muuttamista vakituiseen asumiseen huonona vaihtoehtona Valkjärven vesiensuojelutavoitteisiin nähden. Ympäristökeskus huomauttaa, ettei hakemuksesta käy ilmi, onko hulevesien johtaminen suunniteltu ja toteutettu siten, etteivät kiinteistön hulevedet kuormita Valkjärveä. Lisäksi huomauttaa, että jätevesipumppaamon toiminnasta tulee huolehtia, ettei siitä aiheudu vikatilanteiden seurauksena kuormitusta järveen.

Rakentamislain 57 §:n mukainen erityinen syy on maankäyttöön kytkeytyvä tekijä. Hakijat ovat esittäneet poikkeamiselle erityiseksi syyksi sen, että loma-asunto on rakennettu ja suunniteltu niin, että se täyttää pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuksen vaatimukset ja kiinteistö on liittynyt vesi- ja viemäriverkkoon 2024. Lisäksi hakijat perustelevat vastineessaan, että loma-asuntoa on käytetty asemakaavan ja myönnetyn rakennusluvan vastaisesti vakituiseen asumiseen sen valmistumisesta asti.

Edellä mainitut syyt eivät ole rakentamislain mukaisia maankäytöllisiä erityisiä syitä. Se, että rakennusta on käytetty pysyvään asumiseen rakennusluvan ja asemakaavan mukaisen käyttötarkoituksen vastaisesti, ei merkitse sitä, että käyttötarkoituksen muuttamisen edellytykset rakentamislain mukaisessa poikkeamisharkinnassa täyttyisivät.

Lisäksi hakijat vetoavat yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Korkeimman hallinto-oikeuden poikkeamislupaa koskevasta päätöksestä (KHO 14.12.2018, taltio 5878) käy ilmi, että kun poikkeamisluvan epäämiseen on hyväksyttävät maankäytölliset perusteet, hakemuksen hylkääminen ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Aikaisemmin alueelle mahdollisesti myönnetyt luvat eivät sellaisenaan ole olleet peruste poikkeamisen myöntämiselle, mikäli laissa säädetyt edellytykset poikkeamiselle eivät ole täyttyneet. Samoin on todennut mm. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätöksessään (19.11.2024 nro 2139/2024).

Hakijat viittaavat lisäksi siihen, että alueella on entuudestaan vakituista asumista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä (KHO 29.4.2013, taltio 3013) käy ilmi, että väestökirjanpitoon liittyvillä rekisterimerkinnöillä ei ole merkitystä arvioitaessa kiinteistön käyttötarkoitusta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa lupajärjestelmässä. Näin ollen väestökirjanpitoon liittyvät myönnetyt merkinnät eivät ole peruste poikkeamisen myöntämiselle.

Haetun poikkeamisen hyväksyminen ja alueen maankäytön ratkaiseminen yksittäisin poikkeamisluvin ei mahdollista maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamista samalla tavalla kuin asemakaavamuutos. Tiiranrannan alue muodostaa useasta loma-asuntokiinteistöstä koostuvan kokonaisuuden, jonka maankäytön kehittämiseen liittyy avoinna olevia vesihuollon järjestämistä, hulevesien hallintaa sekä ympäristövaikutuksia koskevia kysymyksiä. Alueen tulevaa maankäyttöä ei näissä olosuhteissa ole perusteltua ratkaista yksittäisin poikkeamispäätöksin kiinteistö kerrallaan. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu toteutuu parhaiten asemakaavamuutoksella, jossa kaikkien alueen kiinteistöjen edellytyksiä vakituiseen asumiseen voidaan arvioida samojen selvitysten ja periaatteiden perusteella.

Arvioinnissa ei ole ratkaisevaa yksinomaan hakemuksen kohteena olevan kiinteistön vaikutus, vaan myös poikkeamispäätöksen ennakkovaikutus vastaavien hakemusten käsittelyyn Tiiranrannan alueella. Alueen maankäytön muuttuminen vähitellen pysyvän asumisen alueeksi ilman kokonaisvaltaista suunnittelua saattaisi lisätä Valkjärven ranta- ja valuma-alueeseen kohdistuvaa kuormitusta ja vaikeuttaa järven ekologisen tilan parantamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

Edellä olevaan perustuen poikkeamisen myöntäminen vaikeuttaisi Valkjärven ekologisen tilan parantamiseen liittyvien luonnonsuojelullisten tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi hankkeen tueksi ei ole esitetty rakentamislain 57 §:ssä tarkoitettua maankäytöllistä erityistä syytä ja hankkeeseen suostuminen vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen toteutumisen lupakäsittelyssä.

Sovelletut oikeusohjeet

Rakentamislaki 57 §, 64 § ja 67 §

Alueidenkäyttölaki 54 § ja 58.1 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 86 §

Nurmijärven kunnan hallintosääntö (1.6.2025 alkaen) 30 § maankäyttölautakunnan ratkaisuvalta kohta 21.

Esittelijä

Tekninen johtaja

Esitys

Maankäyttölautakunta päättää, että se ei myönnä haettua poikkeamista asemakaavan käyttötarkoitusta koskevasta kaavamääräyksestä kiinteistölle 543-403-2-1159, joka sijaitsee Nurmijärven Klaukkalan taajamassa, Tiiranrannan alueella.

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Valmistelija

Salla Seppälä, kaavoitusarkkitehti, salla.seppala(at)nurmijarvi.fi

Päätös

Liitteet

Sijaintikartta

Asemakaavaote

Asemapiirustus

Jakelu

Hakijat

Rakennusvalvonta

Lupa- ja valvontavirasto

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus