Liikelaitosten johtokunta 05.05.2026       

451/11.06.04/2026  

Nurmijärven Vedellä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.2.2012 myöntämä lupa (ESAVI/428/04.09/2010) käyttää Vihtilammista Sääksjärveen ja Vihtijärveen johtavissa uomissa olevia patoja ja johtaa vettä Vihtilammista Sääksjärveen ja säännöstellä Vihtilammia Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden vedenoton turvaamiseksi. Juoksutuksen jatkamista varten haettiin jatkolupaa, josta Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen (236/2022) 11.8.2022. Luvan mukaan juoksutuksia voidaan jatkaa aikaisempaa vastaavina, mikä edellyttää vaikutusten tarkkailua.

Voimassa olevan luvan määräyksissä Nurmijärven Vesi on velvoitettu selvittämään, aiheutuuko juoksutuksesta merkittävää lisäkuormitusta Sääksjärveen, ja tarkkailemaan säännöstelyn vaikutuksia seuraamalla mm.  Sääksjärven ja Vihtilammin vedenkorkeuksia, Sääksjärveen ja Vihtijärveen johdettavan veden virtaamaa sekä Sääksjärven, Vihtilammin ja Sääksojan veden laatua.

Vedenotto ja säännöstely on aloitettu vuonna 1979 ja niiden vaikutuksia on tarkkailtu siitä lähtien. Tarkkailu perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymään (päätös: UUDELY/3694/2016, 18.9.2018) tarkkailuohjelmaan.

Vuoden alku 2025 oli luminen ja lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän, joten keväällä sekä Vihtilammin että Sääksin pinnat olivat korkealla tasolla. Kesäkausi 2025 oli Suomessa hyvin sateinen, sademäärät olivat kesäkuussa kaksinkertaiset normaaliin verrattuna ja heinäkuussakin korkealla tasolla.  Vasta syksyllä Vihtilammin vedenkorkeus putosi himen vuoden alimpaan tasoonsa.

Talvella ja loppusyksyn ajan Vihtilammin pinnankorkeus olisi sallinut lisäveden johtamisen Sääksjärven suuntaan, mutta siihen ei ollut tarvetta. Vastaavasti Sääksin pinta oli pääosan vuodesta niin korkealla, ettei juoksutusluvan alaraja tullut vastaan. Vettä Vihtilammista ei ole juoksutettu vuoden 2025 aikana.  Edellisen kerran vettä on juoksutettu vuoden 2023 marraskuussa viikon ajan.

Sääksjärvessä ja Vihtilammissa vedenlaatu on luonnontilaisille vesistöille tunnusomaista, mutta valuma-alueensa takia Vihtilammin vedessä humuspitoisuus on Sääksjärveä korkeampi ja pitoisuus vaihtelee pienessä lammessa sää- ja valuntaolosuhteiden mukaan. Lampiveden ravinnepitoisuudet olivat noin puolitoistakertaiset Sääksjärveen verrattuna. Sääksojan virtaamaa mitataan omalla virtausmittarilla, ja sen perusteelle on todennettavissa Sääksojassa lisääntyvän virtaaman ja sitä kautta lisääntyvän kuormituksen Sääksiin.

Esittelijä

Vesilaitoksen johtaja

Esitys

Valmistelija

vesilaitoksen johtaja Kimmo Rintamäki, kimmo.rintamaki(at)nurmijarvi.fi

Päätös

Jakelu