Valtuusto 12.03.2025 § 26   

Jaana Diakite (kok.) ja Visa Tarikka (kok.) sekä muut 33 allekirjoittajaa tekivät valtuustoaloitteen, että nykyisen osallistuvan budjetoinnin rinnalle toteutetaan osallistuva budjetointi yläkoulun 7.–9. luokkalaisille omalla erillisellä budjetilla. 

Päätös 

Aloite lähetettiin kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Kunnanhallitus 20.10.2025 § 184   

Valtuutetut Jaana Diakite, Visa Tarikka ja Tarleena Takalo-Eskola tekivät 12.3.2025 valtuustoaloitteen 32 valtuutetun kannattamana toteutettavaksi osallistuvan budjetoinnin yläkoulun 7.–9. luokkalaisille omalla erillisellä budjetilla nykyisen osallistuvan budjetoinnin rinnalle.

Valtuustoaloitteen mukaan nuorten omalla osallistuvan budjetoinnin toteutuksella nuoret voisivat saada äänensä kuuluviin, antaisi heille mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä, yhteisöllisyys lisääntyisi ja nuoret pääsisivät aktiivisesti osallistumaan heitä koskevien päätösten tekoon. Esimerkkinä valtuustoaloitteessa annetaan Kouvolan kaupungin Osallistuva budjetointi 2024–2025 Nuorten Kouvola. Alkuperäinen valtuustoaloite on listan liitteenä.

Konsernipalvelut on valmistellut aloitteeseen seuraavan vastauksen:

Nuorten osallisuuden ja vuorovaikutuksen tavat Nurmijärvellä

Kunta pitää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tärkeinä, sillä nuorten osallistuminen päätöksentekoon edistää demokratiaa, yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnassa on useita tapoja, joiden kautta nuoret voivat tuoda näkemyksiään esiin ja osallistua kunnan kehittämiseen. Nämä kuvataan lyhyesti seuraavassa:

1.       Nurmijärvellä toimii nuorisovaltuusto sekä koulujen vaikuttajaryhmiä (oppilaskunnat). Nuorisovaltuusto edistää nuorten asioita Nurmijärvellä järjestämällä nuorille tapahtumia, osallistumalla edustajiensa kautta valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyyn ja välittämällä nuorten näkökulmaa päättäjille tekemällä esimerkiksi aloitteita.
2.       Kunnassa toteutetaan ennakkovaikutusten arviointeja, joissa osallistetaan ja kuullaan niitä kuntalaisia, kuten nuoria, joita päätettävä tai valmisteltava asia koskee. Esimerkkinä vuosien 2023–2025 Klaukkalan, Rajamäen ja Nurmijärven palveluverkkotyö, jossa lasten ja nuorten näkemyksiä ja ideoita siitä millaisia palveluita he toivovat ja tarvitsevat tulevaisuudessa, on kerätty laajasti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
3.       Nuorten mielipiteitä palveluista ja niiden kehittämiskohteista selvitetään vuosittain heitä koskevien palvelujen arviointikyselyissä.
4.       Nykyisessä osallistuvan budjetoinnin toteutuksissa kaikki kuntalaiset ovat voineet osallistua. Nuoria on erikseen kutsuttu osallistumaan mm. nuorisovaltuuston ja Wilman kautta (jonain vuonna myös välitetty tietoa nuorisotalojen seinillä olevilla julisteilla).
5.       Toiminta- ja kohdeavustuksia myönnetään nurmijärveläisille nuorisoyhdistyksille ja nuorten toimintaryhmille hyvinvointilautakunnan 24.1.2023 § 5 hyväksymän nuorisoyhdistysten avustussäännön mukaisesti. Toiminta-avustuksiin varattu määräraha on 24 000 euroa ja kohdeavustuksiin varattu määräraha on 4 500 euroa. Hakuaika on vuosittain maaliskuussa.

Osallistuva budjetoinnin toteutus Nurmijärvellä

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, joka yhdistää taloutta ja demokratiaa ja jonka avulla asukkaat otetaan mukaan suunnittelemaan ja päättämään mihin yhteisiä verovaroja käytetään. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Se voi olla osa kunnan budjettia (oma määräraha) tai osa yksittäistä projektia tai investointihanketta, jolloin sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista. Osallistuvan budjetoinnin toteutuksissa sama malli ei sovellu kaikkialle ja kaikkiin tilanteisiin, vaan toteutus tulisi suunnitella resurssien ja tavoitteiden mukaan.

Nurmijärvellä osallistuva budjetointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jonka jälkeen toteutus on tehty vuosittain lukuun ottamatta vuotta 2022. Toteutustapana on ollut osuus budjetista. Määrärahan määrä on vaihdellut vuosittain 25 000–50 000 euron välillä. Viime vuodet määräraha on ollut 25 000 e.

Kokemukset osallistuvan budjetoinnin toteutuksesta Nurmijärvellä

Osallistuvan budjetoinnin toteutuksessa on ilmennyt haasteita, joihin nykyinen malli – erillinen vuosittainen määräraha – ei tarjoa riittäviä ratkaisuja. Näitä haasteita ovat:

         Vuosittain noin 60–75 % kuntalaisten jättämistä OsBu-ideoista on ollut liian kalliita nykyiseen budjettiin nähden. Esimerkiksi ehdotukset koira- ja leikkipuistoista, kuntoportaista ja uusista liikuntapaikoista on jouduttu hylkäämään, mikä on voinut aiheuttaa pettymyksen osallistujille.

         Ideoiden arviointi, toteutuksen suunnittelu ja toteutus vie paljon työaikaa ja resursseja, joita ei voi ennakoida, sillä ideoiden sisältöä ei voi etukäteen tietää. Ideat määrittävät mikä toimiala tai yksikkö tulee vastaamaan hankkeen toteutuksesta. Lisäksi toteutus saman vuoden loppuun mennessä voi olla haastavaa.

         Monet ideoista ovat liittyneet tulosyksiköiden normaaliin toimintaan (esim. roska-asioiden hankinta tai ympäristön kohentaminen), jolloin mahdollinen OsBu-määräraha on ollut ikään kuin lisäbudjetti hankkeen toteuttavalle yksikölle, mutta toteutus tai sen suunnittelu on tapahtunut normaalin toiminnansuunnitteluprosessin ulkopuolella.

• Toteutus synnyttää kustannuksia, joita ei ole huomioitu OsBu-määrärahassa. Näitä ovat esimerkiksi ideoiden keräys- ja äänestysjärjestelmä (1200 €/v) ja ideoiden arviointiin ja viestintään kuluvat resurssit.
• Toteutettujen hankkeiden ylläpito lisää tulevien vuosien käyttötalousmenoja. Vaikka äänestykseen hyväksytään vain ideat, joista ei synny merkittäviä käyttötalousmenoja, kaikista kunnan toteuttamista hankkeista syntyy menoja tuleville vuosille.

Edellä esitettyjen haasteiden vuoksi vuoden 2026 talousarviossa esitetään, että erillisestä osallistuvan budjetoinnin määrärahasta luovutaan ja siirrytään käyttämään mallia, jossa kuntalaiset osallistuvat kunnan jonkin toimialan tai tulosyksikön määrärahojen tai määrärahojen osan käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kohteet päätetään vuosittain. Yleisesti tämä tarkoittaa osallistuvan budjetoinnin toteuttamista investointihankkeissa, mutta sitä voidaan soveltaa myös niin, että asukkaille tai täsmällisemmin palvelun käyttäjille, tulee päätettäväksi osa toimialan tai tulosyksikön budjetista.

Uudistetun toimintatavan hyötyinä on:

• Lähidemokratian edistyminen/paraneminen
• Osallistuva budjetointi yhdistyy muiden kehityshankkeiden ja -prosessien kanssa
• Osallistuvan budjetoinnin tavoitteet ovat selkeämmät 
• Osallistuvan budjetoinnin tulokset ja vaikuttavuus tulee paremmin näkyville
• Hankkeiden toteutusten suunnittelu on resursoinnin osalta sujuvampaa ja tuleviin ylläpitokustannuksiin voidaan varautua ennakkoon

Vastauksena aloitteeseen todetaan, että Nurmijärven kunta ei toteuta nykyisen osallistuvan budjetoinnin rinnalle osallistuvaa budjetointia yläkoulun 7.–9. luokkalaisille omalla erillisellä budjetilla.  

Sen sijaan kunta kehittää uuden osallistuvan budjetoinnin mallin, jonka osalta nuorisopalvelut on sitoutunut toteuttamaan kokeilun uuden toimintamallin testaamiseksi. Kokeilussa nuoret pääsevät osallistuvan budjetoinnin kautta suunnittelemaan ja päättämään osasta (500 €) nuorisotalojen budjetin käytöstä. Kokeilu toteutetaan vuoden 2026 aikana kaikissa nuorisopalveluiden tiloissa. Se ei vaadi erillistä määrärahaa, vaan toteutus tapahtuu nykyisen budjetin puitteissa.

Lisäksi kunta sitoutuu edistämään nuorten osallisuutta olemassa olevien tapojen ja rakenteiden kautta. Kunta seuraa aktiivisesti muiden kuntien kokemuksia osallistuvan budjetoinnin eri toteutustavoista.

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Esitys

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se päättää

1. hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä

2. todeta, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Valmistelija

palvelumuotoilija Piia Nurkka, piia.nurkka(at)nurmijarvi.fi

hallintojohtaja Katja Vuorinen, katja.vuorinen(at)nurmijarvi.fi

Päätös

Esitys hyväksyttiin.

Valtuusto 12.11.2025 § 99   

Esitys

Kunnanvaltuusto päättää

1. hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä

2. todeta, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Jaana Diakite esitti Tarleena Takalo-Eskolan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun seuraavalla saatteella ”Aloite tulee valmistella uudelleen osana kunnan uutta kuntalaisten osallistamismallia. Valmistelun yhteydessä tulee olla yhteydessä aloitteen tekijöihin sekä nuorisovaltuustoon.”

Puheenjohtajan tiedustellessa kukaan ei vastustanut palautusesitystä, joten se tuli kunnanvaltuuston yksimieliseksi päätökseksi.

Päätös

Kunnanvaltuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Kunnanhallitus 02.11.2026       

342/00.02.00.02/2025  

Aloitteen uudelleen valmistelussa esiin nousseet näkökulmat

Asia on valmisteltu uudelleen osana kunnan kuntalaisten osallistumismallin kehittämistä. Valmistelussa on keskusteltu aloitteen tekijöitä edustavien valtuutettujen ja nuorisovaltuuston kanssa sekä selvitetty toimintatavan toteuttamisedellytyksiä kunnan toimialojen ja yksiköiden kanssa. Lisäksi on perehdytty muiden kuntien (Espoo, Helsinki, Kouvola) osallistuvan budjetoinnin toteutustapoihin ja kokemuksiin.

Valtuutettujen kanssa käydyissä keskusteluissa nostettiin esiin osallistumisen alueellinen tasapuolisuus. Jos osallistuva budjetointi kytkeytyy ainoastaan investointeihin, vaikutusmahdollisuudet voivat painottua alueille, joilla näitä hankkeita toteutetaan. Keskustelussa esitettiin myös vaihtoehtoa, jossa investointeihin liittyvää osallistumista täydennettäisiin ajoittain erillisellä määrärahakierroksella.

Nuorisovaltuusto piti tärkeänä, että nuorille osoitetaan selkeästi, mihin he voivat vaikuttaa ja miten heidän ideansa etenevät toteutukseen. Koulujen kautta järjestettävää osallistumista pidettiin toimivana keinona tavoittaa erilaisista taustoista tulevia nuoria. Nuorten näkökulmasta myös pienet määrärahat voivat olla merkityksellisiä. 

Nuorten kiinnostus osallistuvaan budjetointiin ja toteutuksen taloudelliset edellytykset

Nuorisopalveluiden syksyllä 2025 toteutetussa nuorten kyselyssä tiedusteltiin nuorten kiinnostusta osallistua nuorille suunnatun toimintarahan käytön ideointiin, ideoista päättämiseen tai ideoiden toteutukseen. Vastausten perusteella vain noin kolmannes vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan toimintarahan käytön ideointiin, päätöksentekoon tai ideoiden toteutukseen ja saman verran ilmoitti, ettei ole kiinnostunut. Noin 40 prosenttia ei osannut vielä sanoa kantaansa. Kiinnostus oli nuoremmilla vastaajilla yleisempää kuin vanhemmilla.

Toimintarahan nuoret käyttäisivät esimerkiksi liikunta- ja ulkoilupaikkojen parantamiseen, aktiviteetteihin, retkiin ja tapahtumiin, nuorisotiloihin sekä koulujen arjen ja mielenterveyden tukemiseen. Vastauksissa korostui toive siitä, että raha hyödyttäisi mahdollisimman monia nuoria. Valmistelussa on kuitenkin tunnistettu, että esimerkiksi koulujen nykyisissä määrärahoissa liikkumavara on vähäinen. Osallistumista ei siten voida rakentaa oletukselle, että jokainen yksikkö pystyy osoittamaan nykyisestä talousarviostaan rahaa nuorten tai jonkun muun kuntalaisryhmän päätettäväksi, vaikka joissain tapauksissa se voi olla mahdollista (esim. nuorisopalveluissa). Lähtökohtaisesti osallistuvaa budjetointia tulisi soveltaa kohteissa, joissa käytettävissä olevan määrärahan käyttöön voisi vaikuttaa joiltain osin.

Osallistuvan budjetoinnin toteutustapoja ja kokemuksia muista kunnista

Espoossa osallistuva budjetointi on osa kaupungin normaalia asukas- ja asiakaslähtöistä toiminnan ja palvelujen suunnittelua, ei erillinen vuosittainen määräraha tai prosessi. Sitä hyödynnetään tarvelähtöisesti eri toimialoilla esimerkiksi piha- ja katualueiden, palvelujen, tapahtumien sekä lasten ja nuorten toiminnan ja tilojen kehittämisessä. Lisäksi tuetaan asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoista suunnittelua ja vaikuttamista. Espoon kokemusten mukaan mahdollisuus vaikuttaa oman ympäristön kehittämiseen OsBun keinoin muun muassa edistää yhteisöllisyyden kokemusta ja parantaa vuorovaikutusta kunnan ja kuntalaisten välillä.

Helsingin Nuorten budjetissa 13–17-vuotiaat ideoivat ja äänestävät nuorisopalveluiden rahojen käytöstä. Eniten kannatusta saaneiden ehdotusten toteutuksesta sovitaan neuvotteluissa, ja ne toteutetaan seuraavana vuonna yhdessä nuorten kanssa. Alle 3 000 euron ideat voidaan rahoittaa nuorisotalojen omista budjeteista, ja kalliimpiin ehdotuksiin on varattu 150 000 euron yhteinen määräraha, jonka käytöstä sovitaan alueellisissa neuvotteluissa. Toteutuksessa koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyö olennaista, sillä kysely, jolla ideat kerätään ja äänestys järjestetään koulupäivien aikana.

Kouvolassa osallistuvalla budjetoinnilla edistetään nuorten hyvinvointia ja kehitetään nuorisopalveluja. Kaudella 2025–2026 siihen on varattu 5 000 euroa. Nuorisovaltuusto muokkaa 7.–9.-luokkalaisilta kerätyt ideat yläkouluilla järjestettävään äänestykseen, jonka suosituimmat ideat toteutetaan määrärahan puitteissa. Kouvolan kokemusten mukaan vaikuttavuus syntyy nopeasta toteutuksesta, sillä kiinnostuksen aiheet voivat nuorilla vaihtua nopeasti, joten jos toteutettavaksi äänestetty toiminta viivästyy, saattaa seurauksena tulla osallistujakato.

Valmistelutyön yhteenveto

Taustakeskustelujen perusteella osallistuvan budjetoinnin toteutuksessa on tärkeää huomioida sekä osallistumisen alueellinen tasapuolisuus että eri väestöryhmien mahdollisuudet osallistua. Investointeihin kytkeytyvä malli tarjoaa tähän yhden toteutustavan, mutta sen rinnalla toimintatapaa on tärkeä laajentaa myös muuten yksiköiden suunnittelu - ja toteutusprosesseihin. Lisäksi on perusteltua arvioida myöhemmin myös erillisen määrärahan tai hybridimallin tarvetta.

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet osaksi kunnan talouden suunnittelua

Osallistamisen on tarkoitus olla jatkossa suunnitelmallinen osa kunnan toimintaa ja talouden käyttöä. Erillistä osallistuvan budjetoinnin määrärahaa ei esitetä. Sen sijaan kuntalaisen (esim. nuorten) mahdollisuuksia vaikuttaa vahvistetaan kohteissa, joissa kunta suunnittelee palveluja, toimintaa tai investointeja ja joissa käytettävissä olevien määrärahojen kohdentamiseen sisältyy todellisia vaihtoehtoja.

Toimintatapa ei rajoitu investointihankkeisiin. Sitä voidaan soveltaa myös esimerkiksi nuorisopalvelujen toiminnan, yhteisten tilojen, tapahtumien ja lähiympäristöjen kehittämiseen silloin, kun siihen on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Näin osallistumisen mahdollisuuksia voidaan tavoitella myös alueilla, joilla ei ole käynnistymässä merkittävää investointia.

Osallistuvan budjetoinnin tulee sisältää todellinen mahdollisuus vaikuttaa rahan käyttöön. Pelkkä mielipiteiden kerääminen tai suunnitelman kommentointi on tärkeää osallistumista, mutta se ei yksin vastaa tätä tavoitetta. Osallistuvan budjetoinnin kohteissa määritellään etukäteen, mistä ratkaisuista osallistujat voivat päättää, millainen taloudellinen liikkumavara on käytettävissä ja miten osallistujien valinnat ohjaavat toteutusta hyväksyttyjen reunaehtojen ja kunnan päätösvallan puitteissa.

Käytännön toteutus ja alueellinen tasapuolisuus

Mahdolliset osallistuvan budjetoinnin kohteet tunnistetaan osana toiminnan ja talousarvion valmistelua. Toteutettavat kohteet ja niiden taloudelliset reunaehdot täsmennetään hyväksytyn talousarvion perusteella. Valmistelussa tarkastellaan sekä investointeja että palvelujen ja toiminnan kehittämistä.

Ennen kunkin toteutuksen käynnistämistä määritellään:

•         kohderyhmä ja keinot tavoittaa osallistujat;

•         asiat, joista osallistujat voivat päättää;

•         käytettävissä oleva määräraha tai hankkeen taloudellinen liikkumavara;

•         ehdotusten arviointiperusteet ja valintatapa;

•         toteutuksesta vastaava yksikkö ja aikataulu;

•         tapa, jolla osallistujille kerrotaan valinnoista ja niiden toteutumisesta.

Alueellista tasapuolisuutta arvioidaan koko kunnan näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään siihen, millaisia vaikutusmahdollisuuksia eri taajamien ja kylien asukkaille syntyy ja ketkä jäävät toteutusten ulkopuolelle. Esimerkiksi investointien erilaiset aikataulut tarkoittavat, ettei kaikille alueille voida luvata samanlaista osallistuvan budjetoinnin toteutusta vuosittain. Tämän vuoksi toimintatapaa on tarpeen kehittää myös palvelujen ja muun toiminnan yhteydessä.

Kokeiluista yhteiseksi toimintatavaksi

Toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään Röykän koulun pihan uudistamisesta vuonna 2026 saatuja kokemuksia. Hankkeessa oppilaat, henkilöstö, muut pihan käyttäjät ja alueen asukkaat osallistettiin pihan uudistamisen ideointiin hyväksytyn investointimäärärahan ja hankkeen reunaehtojen puitteissa.

Kokemusten perusteella on mahdollista arvioida erityisesti osallistujien tavoittamista, vaikutusmahdollisuuksien selkeyttä, osallistumisen vaikutusta suunnitteluratkaisuihin sekä toteutuksen vaatimaa työmäärää. Jatkokehittämisessä täsmennetään myös sitä, missä vaiheissa osallistujat voivat tehdä valintoja käytettävissä olevien varojen kohdentamisesta.

Kehittämistä tukee lisäksi vuodelle 2027 suunniteltu lasten ja nuorten luontokosketusta ja liikkumista vahvistava hanke, mikäli se toteutuu (Luonto liikuttaa! - hanke, rahoitus Sitra). Sen yhteydessä voidaan kehittää osallistumisen käytäntöjä lasten ja nuorten arkiympäristöjen suunnitteluun. Toimintamallin kehittäminen ei kuitenkaan perustu yksinomaan ulkopuolisen hankerahoituksen saamiseen.

Erillinen määräraha ja asian myöhempi arviointi

Nuorille suunnatun osallistuvan budjetoinnin erillisen määrärahan tai ylipäänsä osallistuvan budjetoinnin määrärahan varaamista ei esitetä tässä vaiheessa. Kunnassa laaditaan kestävän kasvun ohjelmaa, jonka tavoitteena on tasapainottaa kunnan taloutta. Kunnan talouteen kohdistuu merkittäviä sopeutuspaineita, eikä tässä tilanteessa uuden vuosittaisen määrärahan ja erillisen osallistumisprosessin käynnistämistä pidetä perusteltuna.

Erilliseen määrärahaan perustuva osallistuva budjetointi edellyttäisi määrärahan lisäksi prosessin suunnittelua, koordinointia, osallistujien tukemista, viestintää, ideoiden toteuttamiskelpoisuuden arviointia sekä hankkeiden toteutuksen ja vaikutusten seurantaa. Nykyisessä taloustilanteessa kuntalaisten, kuten nuorten, osallistumista vahvistetaan ensisijaisesti kytkemällä se olemassa oleviin investointeihin, toimialojen määrärahoihin ja talousarvioprosessiin.

Erillisen tai hybridimallina toteutettavan osallistuvan budjetoinnin tarvetta ja toteuttamisedellytyksiä voidaan tarkastella uudelleen seuraavan valtuustokauden alussa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää kestävän kasvun ohjelman linjauksia, kunnan talouden kehitystä, arkeen integroidusta osbusta saatuja kokemuksia sekä nuorten ja muiden kuntalaisten näkemyksiä toimintamallin toimivuudesta.

Vastaus aloitteeseen

Vastauksena aloitteeseen todetaan, että Kunta ei toteuta yläkoulun 7.–9.-luokkalaisille erilliseen määrärahaan perustuvaa osallistuvan budjetoinnin mallia. Aloitteen tavoitetta nuorten konkreettisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisesta edistetään kehittämällä osallistuvaa budjetointia osana kunnan palvelujen, toiminnan ja investointien suunnittelua.

Tavoitteena on, että kuntalaiset (esim. nuoret) voivat ennalta määritellyissä kohteissa osallistua ehdotusten tekemisen lisäksi käytettävissä olevien varojen kohdentamista koskeviin valintoihin ja seurata niiden toteutumista. Mallin onnistumista arvioidaan todellisten vaikutusmahdollisuuksien, toteutuneiden ratkaisujen ja osallistumisen alueellisen tasapuolisuuden perusteella.

Erilliseen määrärahaan perustuvan tai arkeen integroidun osbun kanssa vuorottelevan hybridimallin tarvetta voidaan tarkastella uudelleen seuraavan valtuustokauden alussa, kun kunnan taloudellinen tilanne, kestävän kasvun ohjelman linjaukset sekä uudesta toimintamallista saadut kokemukset ovat arvioitavissa.

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Esitys

Valmistelija

palvelumuotoilija Piia Nurkka, piia.nurkka(at)nurmijarvi.fi

hallintojohtaja Katja Vuorinen, katja.vuorinen(at)nurmijarvi.fi

Päätös