Kunnanhallitus 05.10.2026       

1068/00.04.02/2026  

Rahoituksen tausta ja tarkoitus

Nurmijärven kunta on neuvotellut Euroopan Investointipankin, jäljempänä EIB, kanssa pitkäaikaisesta rahoituksesta kunnan koulu-, päiväkoti-, opetusympäristö- ja jätevedenpuhdistamoinvestointien toteuttamiseen. Euroopan Investointipankin hallitus on hyväksynyt Nurmijärven kunnan hankkeen EIB-rahoitukseen 28.5.2026.

Rahoitusneuvottelujen taustalla on kunnanvaltuuston 12.11.2025 § 100 hyväksymä vuoden 2026 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2026-2028, jossa kunnan bruttoinvestoinnit ovat yhteensä 173,8 milj. euroa ja vuosille 2026-2030 346,0 milj. euroa. Laajan investointiohjelman vuoksi kunnan on tarpeen kattaa merkittävä osa investointien rahoitustarpeesta lainarahoituksella.

Neuvottelujen tuloksena on valmisteltu rahoitussopimus NURMIJARVI MUNICIPAL INFRASTRUCTURE, sopimusnumero 99472 ja operaationumero 2025-0296. Sopimuksen mukaisen luoton enimmäismäärä on 110 miljoonaa euroa. Rahoitettavan hankekokonaisuuden arvioitu kokonaiskustannus on 229,93 miljoonaa euroa, josta kunnan omalla tai muulla rahoituksella katettava osuus on arviolta 119,93 miljoonaa euroa. EIB:n lainan määrä ei saa ylittää 50 prosenttia hankekokonaisuuden lopullisista hyväksyttävistä kustannuksista. Hankekokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2026-2032.

Hankekokonaisuus käsittää sopimuksen teknisen kuvauksen mukaan seuraavat investoinnit:

• Klaukkalan koulu
• Urheilupuiston koulu
• Nurmijärven yhteiskoulu ja lukio
• Mäntysalon koulun peruskorjaus
• Isoniitun koulun perusparannus
• Länsikaaren koulun peruskorjaus
• Viirinlaakson päiväkoti-koulu
• Rajamäen uusi päiväkoti
• Maaniitun uusi päiväkoti
• Mäntysalon uusi päiväkoti
• Kirkonkylän uusi jätevedenpuhdistamo
• koulujen ja päiväkotien kaluste- ja kalustoinvestointeja.

Euroopan Investointipankki

Euroopan investointipankki (EIB) on Euroopan unionin jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos ja yksi maailman suurimmista institutionaalisista rahoittajista. EIB-konsernin tase on yli 550 miljardia euroa, ja se myöntää vuosittain kymmeniä miljardeja euroja pitkäaikaista rahoitusta julkisille ja yksityisille investointihankkeille. EIB:tä pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä monenkeskisistä kehityspankeista, ja sen tehtävänä on tukea Euroopan unionin strategisia investointeja sekä kestävää talouskasvua.

Rahoitussopimuksen keskeiset ehdot

Rahoitussopimus on luonteeltaan puitesopimus, jonka perusteella kunta voi pyytää EIB:ltä lainaeräkohtaisia nostotarjouksia, mutta sopimus ei kuitenkaan velvoita nostamaan rahoitusta. Sopimuksen allekirjoittaminen ei merkitse koko 110 miljoonan euron luoton nostamista, vaan jokaisesta lainaerästä ja sen taloudellisista ehdoista sovitaan erikseen EIB:n antamalla nostotarjouksella.

Luotto voidaan nostaa enintään seitsemässä lainaerässä. Yhden erän vähimmäismäärä on 15 miljoonaa euroa tai tätä pienempi jäljellä oleva nostamaton luottomäärä. Luotto on nostettavissa 36 kuukauden ajan sopimuksen allekirjoittamisesta. Tarvittaessa nostoaikaan on mahdollista neuvotella pidennystä.

EIB määrittää kunkin lainaerän erillisen nostotarjouksen yhteydessä muun muassa:

• nostettavan lainan määrän
• kiinteän tai vaihtuvan korkoperusteen
• koron ja marginaalin
• koronmaksupäivät
• lyhennystavan
• ensimmäisen ja viimeisen takaisinmaksupäivän
• mahdollisen koron tarkistus- tai vaihtamisajankohdan.

Kunkin lainaerän laina-aika voi olla enintään 25 vuotta sen nostamisesta. Noston hyväksyminen edellyttää kunnan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää ja vahvistusta siitä, ettei nosto ylitä talousarviossa kyseiselle vuodelle hyväksyttyä lainanottovaltuutta. Lainaerien nostamisesta päätetään erikseen kunnan hallintosäännön mukaisesti, ja kunnanhallitus on tässä päätösvaltainen toimielin valtuuston talousarviossa myöntämien lainanottovaltuuksien mukaisesti. Kunkin noston yhteydessä arvioidaan EIB:n tarjouksen ehdot ja edullisuus suhteessa kunnan käytettävissä oleviin muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Lainaehdot vastaavat ehdoiltaan yleisesti käytössä olevia lainaehtoja.

Kunnan keskeiset sopimusvelvoitteet

Kunta sitoutuu käyttämään lainavarat ainoastaan sopimuksessa määriteltyyn hankekokonaisuuteen ja järjestämään hankkeen toteuttamiseen tarvittavan muun rahoituksen. Mahdolliset kustannusylitykset jäävät kunnan rahoitettaviksi ilman EIB:n lisärahoitusvelvollisuutta.

Kunnan on toteutettava hankkeet sopimuksen teknisen kuvauksen mukaisesti. Olennaiset muutokset hankkeiden sisältöön, kustannuksiin, suunnitelmiin, aikatauluun tai rahoitussuunnitelmaan on toimitettava EIB:n hyväksyttäviksi, ja tämä tapahtuu lähtökohtaisesti vuosittaisen raportoinnin kautta.

Hankinnat on toteutettava EU-oikeuden, hankintadirektiivien sekä taloudellisuuden, tehokkuuden, avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti. Rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hankekokonaisuutta koskeviin kilpailutettaviin, EU:n hankintadirektiivien soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin on sisällytettävä eräitä väärinkäytösten ilmoittamista, hankekohtaisen kirjanpitoaineiston säilyttämistä ja EIB:n tarkastusoikeutta koskevia ehtoja. Näiden ehtojen käytännön toteuttaminen huomioidaan tulevien hankintojen tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoissa.

Kunnan on lisäksi:

• ylläpidettävä ja vakuutettava hankkeeseen kuuluva omaisuus asianmukaisesti
• pidettävä hankkeiden edellyttämät luvat ja muut hyväksynnät voimassa
• noudatettava ympäristö- ja sosiaalilainsäädäntöä
• noudatettava pakotteita koskevia velvoitteita
• pidettävä asianmukaista kirjanpitoa hankkeen menoista
• sallittava EIB:n sopimuksen mukaiset vierailut ja tarkastukset
• toimitettava EIB:lle sopimuksessa määritellyt tiedot ja raportit.

Raportointi ja seuranta

Kunnan on toimitettava EIB:lle vuosittainen hankkeen edistymisraportti viimeistään 31.3. mennessä. Raportissa käsitellään muun muassa hankkeiden sisältöä, aikataulua, kustannuksia, toteutuneita menoja, käyttöä, ympäristö- ja sosiaalikysymyksiä, merkittäviä riskejä sekä hankkeisiin liittyviä oikeudellisia menettelyjä.

Hankekokonaisuudesta on toimitettava valmistumisraportti viimeistään 30.6.2034. Valmistumisraportin yhteydessä toimitetaan sopimuksessa määritellyt energiatodistukset sekä soveltuvin osin rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä, ilmanpitävyyttä ja lämpöteknistä toimivuutta koskevat raportit. Sopimuksen mukainen raportointikieli on englanti.

Rahoitukseen liittyvät erityisehdot ja riskit

Rahoitussopimukseen sisältyy kunnan vakuudenantamista rajoittava ehto (nk. Negative Pledge -ehto). Rajoituksesta on rajattu pois Suomen lainsäädännön mukaan kunnalle sallitut tai siltä vaaditut vakuudet, toimivaltaisen viranomaisen edellyttämät vakuudet sekä kunnan tavanomaiseen toimintaan kuuluvat vakuudet.

Sopimukseen sisältyy myös pari passu- ja niin sanottu clauses by inclusion -ehto. Pari passu -ehdon mukaisesti EIB:n lainaa ei saa asettaa maksunsaantijärjestyksessä muiden vastaavien vakuudettomien velkojen taakse. Clauses by inclusion -ehdon mukaan tilanteessa, jossa kunta myöntää tulevaisuudessa toiselle rahoittajalle EIB:n sopimusta suotuisampia olennaisia kovenantteja, luottoluokitukseen liittyviä ehtoja, pakollisen ennenaikaisen takaisinmaksun perusteita, eräännyttämisperusteita tai muita rajoittavia ehtoja, kunnan on ilmoitettava niistä EIB:lle. EIB voi sopimuksessa määritellyin edellytyksin vaatia vastaavien ehtojen sisällyttämistä omaan rahoitussopimukseensa.

EIB voi sopimuksessa määritellyissä tilanteissa peruuttaa nostamattoman luoton tai vaatia nostetun lainan ennenaikaista takaisinmaksua. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa:

• hankekustannusten aleneminen siten, että EIB:n rahoitusosuus ylittää sallitun määrän
• kunnan muun pitkäaikaisen rahoituksen vapaaehtoinen ennenaikainen takaisinmaksu
• sopimusvelvoitteiden olennainen rikkominen
• annettujen tietojen osoittautuminen olennaisesti virheellisiksi tai puutteellisiksi
• kunnan muun rahoituksen eräännyttäminen tai peruuttaminen
• kunnan maksukyvyn tai oikeudellisen aseman olennainen haitallinen muutos
• sopimuksessa määritelty Suomen valtion luottoluokituksen aleneminen.

Luottoluokituksen alenemiseen liittyvässä tilanteessa kunnan on järjestettävä EIB:n hyväksymä vakuus. Jos vakuutta ei järjestetä sopimuksessa määritellyssä 30 päivän määräajassa, EIB voi peruuttaa nostamattoman luoton ja vaatia nostetun lainan takaisinmaksua.

Sopimuksen arviointi

Rahoitussopimus tarjoaa kunnalle mahdollisuuden toteuttaa merkittävä osa lähivuosien investointiohjelmasta pitkäaikaisella ja erissä nostettavalla rahoituksella. Seitsemään lainaerään ja 15 miljoonan euron vähimmäisnostoon perustuva rakenne mahdollistaa rahoituksen ajoittamisen investointien etenemisen ja kunnan maksuvalmiustarpeen mukaisesti. Rahoitussopimuksen myötä kunnan potentiaalisten rahoittajien joukko laajenee.

Sopimus sisältää tavanomaista yksittäistä velkakirjalainaa laajemmat hankkeiden toteuttamista, hankintoja, raportointia, omaisuuden hallintaa ja valvontaa koskevat velvoitteet. Velvoitteet ovat pitkäkestoisia, sillä keskeiset sitoumukset ovat voimassa niin kauan kuin luotto on käytettävissä tai kunnalla on sopimukseen perustuvia maksamattomia velvoitteita.

Nurmijärven kunnan hallintosäännön 25 §:n mukaan kunnanhallitus päättää pitkäaikaisen lainan ottamisesta vuotuisen talousarvion hyväksymissä rajoissa. Talousarviossa lainanoton sitovuustaso on rahoituslaskelman lainakannan muutos (=nettolainanotto).

Esittelijä

Kunnanjohtaja

Esitys

Valmistelija

talousjohtaja Erno Kontio (etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi)

Päätös

Jakelu

Euroopan Investointipankki: Lilli Flink ja Timo Hankala