Valtuusto 02.11.2022 § 90   

Harri Lepolahti (sdp) sekä 45 muuta allekirjoittanutta tekivät valtuustoaloitteen, että kunnassa selvitettäisiin, onko kylätieratkaisu hyödynnettävissä Nurmijärvellä kylissä, joissa ei ole kevyenliikenteen väyliä.

Päätös 

Aloite lähetettiin kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

Tekninen lautakunta 13.02.2025 § 8     

1481/00.02.00.02/2022  

Harri Lepolahti ja 45 muuta allekirjoittajaa esittävät valtuustoaloitteessaan 2.11.2022, että kunta selvittäisi, onko kylätieratkaisu hyödynnettävissä Nurmijärvellä kylissä, joissa ei ole kevyen liikenteen väyliä. Alkuperäinen valtuustoaloite on listan liitteenä.

Vastaus

Nurmijärven kunnan alueella olevat kylät sijaitsevat valtion maanteiden varsilla. Maanteiden parantamisesta ja kunnossapidosta vastaa Uudenmaan ELY-keskus. Kunnasta tiedusteltiin, olisiko ELY-keskus kiinnostunut selvittämään, voitaisiinko joitakin Nurmijärven kunnan alueella olevia maanteitä muuttaa nk. kyläteiksi. ELY-keskuksesta vastattiin, että ELY-keskus ei ole käynnistämässä Nurmijärvellä kylätiesuunnittelukohteita. Sen sijaan kunta voi käynnistää kustannuksellaan kylätiekohteen suunnittelun, jolloin ELY-keskus osallistuisi hankkeeseen asiantuntijana ja sitoutuisi mahdolliseen nopeusrajoituksen alentamiseen, jos kylätieratkaisun edellytykset muuten täyttyisivät.

Kylätie on uusi liikennejärjestelykokeilu, jossa ajorataan merkitään ajoratamerkinnöin (valkoinen reunaviiva) normaalia leveämpi asfalttipiennar ajoradan molempiin reunoihin. Kyseisen pientareen leveys on yleensä noin 1,5-2,2 m. Jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät leveää piennarta. Ajoneuvoliikenteen käyttämän ajoradan leveys on normaalia kapeampi eli ajoradan leveys kylätieratkaisussa on yleensä noin 2,6-3,8 m. Normaali kaistaleveys maantiellä on 3,5 m, joskus 3,0 m, ja lisäksi kaistaan kuuluu yleensä päällystettyä piennarta 0,25 m ja sorapiennarta 0,25 m. Ajoneuvojen kohtaamistilanteessa ajoneuvot hyödyntävät em. leveää asfalttipiennarta väistäessään vastaantulevaa ajoneuvoa. Luonnollisesti autoilijan tulee väistää myös pientareella samaan aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Talvella lumisella ja jäisellä kelillä ajoratamerkinnät näkyvät huonosti.

Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeen 18/2020 mukaan kylätie voidaan toteuttaa maantielle, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

-          Liikennemäärä on alle 3000 ajon./vrk. 

-          Nopeusrajoitus on alle 50 km/h.

-          Kohtaamisnäkemien tulee täyttyä koko kylätien osuudella suunnittelunopeuden mukaisesti. (Väyläviraston Tien suuntauksen suunnittelu -ohje).

-          Kylätietä risteävien teiden tulee olla väistämisvelvollisia ts. risteävillä teillä tulee olla liikennemerkki väistämisvelvollisuus risteyksessä tai liikennemerkki pakollinen pysäyttäminen.

Uudenmaan ELY-keskuksella on Väyläviraston ohjeita tiukemmat vaatimukset kyläteihin liittyen:

-          Kylätietä ei voida esittää valta-, kanta- tai seututieverkolle.

-          Kylätien liikennemäärien tulee olla alle 1500 ajon./vrk.

-          Raskaan liikenteen määrän kylätiellä tulee olla alle 150 ajon./vrk.

-          Kylätien nopeusrajoitus voi olla korkeintaan 40 km/h tai se tulee olla uskottavasti laskettavissa 40 km/h.

-          Kylätien päällysteen kokonaisleveys tulee olla 5,8-8,4 m.

-          Kohtaamisnäkemävaatimusten on täytyttävä koko kylätien osuudella.

-          Kylätieksi merkittävällä tieosuudella on oltava vaihtoehtoinen reitti.

-          Kylätieksi merkittävällä tiellä tulee olla mahdollisimman vähän läpikulkuliikennettä.

-          Kylätien alueella tulee olla potentiaalinen kävelyn ja pyöräilyn kohde esim. maankäyttöä, koulu- tai virkistysreitti, pyörämatkailureitti, ym.

-          Kylätietä risteävien teiden tulee olla väistämisvelvollisia.

-          On erittäin suositeltavaa, että kylätieksi merkittävä maantie on valaistu.

-          Kylätiellä voi olla joukkoliikennevuoroja tapauskohtaisen harkinnan mukaan, mm. tiegeometria huomioiden.

Tämän pykälän liitteenä on taulukko, johon on merkitty Nurmijärven kunnan alueella olevat alempiluokkaiset valtion maantiet. Taulukkoon on merkitty oranssilla värillä ne tekijät, jotka estävät tai haittaavat kyseisen maantien merkitsemisen kylätieksi. Mm. päällysteen leveysvaatimusta tai vaatimusta kohtaamisnäkemän täyttymisestä ei ole taulukkoon kaikilta osin arvioitu.

Liian suurten liikennemäärien vuoksi seuraavia maanteitä ei voida merkitä kylätieksi: Hongisojantie, Järventaustantie, Kiljavantie, Kuonomäentie, Ojakkalantie, Perttulantie, Raalantien, Ridasjärventie ja Vanha-Hämeentie. Lisäksi Perttulantiellä ja Ridasjärventiellä on raskasta liikennettä enemmän, kuin mitä ELY-keskuksen vaatimukset kylätielle sallivat.

Taulukkoon on myös arvioitu eri maanteiden osalta mm., onko tiellä käyttäjäpotentiaalia esim. koulua. Kunnan kouluja sijaitsee seuraavien maanteiden varsilla: Raalantie, Järventaustantie, Nummenniityntie, Koulunkulmantie ja Valkjärventie. Em. maanteistä Raalantietä ja Järventaustantietä ei voida muuttaa kyläteiksi liian suurten liikennemäärien perusteella. Nummenniityntiellä ja Koulunkulmantiellä arvioidaan olevan läpikulkuliikennettä, joka mahdollisesti haittaisi kylätieratkaisun toteuttamista. Valkjärventie on mäkinen ja mutkainen, joten oletettavasti näkemävaatimukset eivät Valkjärventiellä täyttyisi.

ELY-keskuksen kriteerien perusteella kunnan alueella olevista maanteistä esim. Korventie saattaisi soveltua kylätiekohteeksi, mikäli kohtaamisnäkemävaatimukset täyttyisivät sekä vaaka- että pystygeometrian osalta. Kylätien toteuttaminen edellyttäisi, että Uudenmaan ELY-keskus alentaisi Korventien nopeusrajoituksen 40 km/h. Kuntaan on tullut jonkun verran palautetta siitä, että Korventiellä ajetaan ylinopeutta. Korventien nykyinen nopeusrajoitus on osalla matkaa 60 km/h ja osalla matkaa 50 km/h.

Kunta teetti kylätieselvityksen Sompiontiestä, joka on Kirkonkylän asemakaava-alueella oleva katu. Sompiontien vaikutusalueella ovat Lukkarin ja Kivenpuiston koulut ja kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Sompiontien asemakaavan mukaiselle katualueelle ei voida toteuttaa koko matkalla jalankulku- ja pyörätietä, koska katualue on liian kapea, joten kunta selvitti, voitaisiinko katu toteuttaa osittain kylätienä. Selvityksessä ilmeni, että Sompiontietä ei voida koko matkalle toteuttaa kylätienä, koska kohtaamisnäkemävaatimukset eivät täyty: mutkassa oleva rakennus peittää näkemän mutkan taakse. Edellä kuvatun perusteella voitaneen arvioida, että kylätieratkaisun edellyttämät näkemävaatimukset eivät kovinkaan monella kunnan alueella olevalla maantiellä täyttyisi.

Yhden kylätieratkaisun toteuttamiskustannuksiksi on arvoitu karkeasti noin 200 000 €. Kustannusarvio on hyvin suuntaa antava ja todellisiin kustannuksiin vaikuttaa toteutettavan kylätieosuuden pituus ja mahdolliset rakenteelliset toimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa, jotta kylätieratkaisu olisi mahdollinen. Kunta on viime vuosina panostanut varsin mittavia summia valtion maanteiden parantamiseen sekä itsenäisesti (mt130 ja mt 1311 Ilvesvuori pohjoisen kohdalla, mt1311 Rajamäentien jkpp-tie, mt11419 Kuonomäentien jkpp-tie, maanteiden valaistushankkeet, ym.) että yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Väyläviraston kanssa (mt132 Lopentien jkpp-tie, Klaukkalan kehätie, mahdollisesti mt1324 Lahnuksentien jkpp-tie, ym.). Kunnassa yritetään toteuttaa NUUKA-suunnitelmaa ja kylätieratkaisuille ei ole varattu määrärahaa kunnan rakentamisohjelmassa. Uudenmaan ELY-keskus ei ole osallistumassa kyläteiden toteuttamiskustannuksiin Nurmijärvellä. Tässä tilanteessa esitetään, että kunta ei käynnistä selvitystä, jossa tutkittaisiin mahdollisuutta toteuttaa joitakin kunnan alueella olevia maanteitä kyläteiksi.

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Valmistelija

liikenneinsinööri Pia Korteniemi, pia.korteniemi(at)nurmijarvi.fi

Päätös