Kunnanhallitus 17.06.2024 § 94     

608/02.02.00/2024  

Nurmijärven kunnan palvelutuotannon järjestämistä ohjaavat kuntastrategia sekä sitä toteuttavat ohjelmat. Vuosittain vahvistettavan talousarvion tehtävänä on taas osoittaa miten, kuntastrategian mukainen toiminta aiotaan järjestää ja rahoittaa.

Tehokkaalla palvelutuotannolla on merkittävä rooli kunnan kasvun kestävyyden turvaamisessa. Erityisesti merkittävät ikärakenteen muutokset, yleinen väestönkasvu sekä kunnan maankäytön ja kaavoituksen kehittyminen edellyttävät palvelutuotannon tarkoituksenmukaisuuden säännöllistä arvioimista. Sote-uudistuksen myötä kunnalle jäävien palvelujen järjestäminen kustannustehokkaasti nousee vielä keskeisemmäksi, koska se määrittelee kunnan talouden liikkumavaran tulevaisuudessa. Mikäli liikkumavaraa ei ole, kunnan on haastavaa huolehtia elinvoimaisuudestaan ja houkuttelevuudestaan.

Palveluiden järjestämissuunnitelmassa tehdään vuosittain yleistarkastelu kunnan palvelutuotannosta. Tarkastelulla tuotetaan tietoa kunnassa tuotettavista palveluista, palvelutuotannon toimivuudesta sekä palvelukysynnän ja tuotantotapojen muutoksista. Palvelutuotannon tarkastelua ja suunnittelua on tarkoitus kehittää rullaavan palvelutuotannon kehittämisen periaatteiden mukaisesti kohti ennakoivampaa ja tehokkaampaa mallia, jossa hyödynnetään ajantasaista kustannustietoa ja palvelutarveanalyysia. Toistaiseksi palveluiden järjestämissuunnitelma kuvaa tuotantoa yleispiirteisesti samalla pohjustaen talousarviokehyksen taloudellisten resurssien jakamista.

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Vuosittaisen talousarviovalmistelun käynnistämiseksi kunnanhallitus hyväksyy kunnan hallintosäännön 64 §:n mukaisesti talousarvion suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet, joiden perusteella toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.

Talousarvion 2025 valmistelun lähtökohdat Nurmijärvellä

Nurmijärven kunnan talouden ennuste näyttäytyy edelleen haastavana kuluvan vuosikymmenen osalta talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja veroprosentin korottamisesta huolimatta. Kunnan velkaantuminen saatiin katkaistua vuonna 2023 poikkeuksellisten kertaerien (Keskon tonttikauppa ja ns. verohännät) ansiosta, mutta kunnan päivitetty investointisuunnitelma ja tulorahoituksen heikentyneet ennusteet kääntävät velkaantumisen aikaisempia ennusteita jyrkemmälle uralle. Vuoden 2025 ennakoidaan olevan alijäämäinen, jonka jälkeen vuosien 2026-2028 arvioidaan kääntyvän ylijäämäisiksi Sudentullin työpaikka-alueen luovutusvoittojen ansiosta, mutta näitä seuraavat vuodet kääntyvät alijäämäisiksi investointien korkokulujen rasittaessa kunnan taloutta. Päivitetty investointisuunnitelma on kasvanut yli 40 milj. euroa vuosille 2025-2030 verrattuna vuoden 2024 investointisuunnitelmaan. Tämä uhkaa kasvattaa kunnan lainakannan yli 400 milj. euron vuosikymmenen loppuun mennessä. Lainakannan kasvun hillintä investointien priorisoimisen kautta sekä kunnan tulorahoituspohjan vahvistaminen on kunnan talouden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Kunnan palveluverkkoon tehtävät investoinnit tulisi toteuttaa toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta tuleville vuosille jäisi taloudellista liikkumavaraa, eikä kunta joutuisi investointien toteutuksen laajuuden vuoksi sopeuttamaan kuntalaisten palveluista.

Kunnan taloutta heikentävät erityisesti palvelutuotannon menojen kasvu sekä suuret investoinnit, kun kunta tulevina vuosina investoi koulu- ja päiväkotiverkkoon. Taloutta heikentää myös tulorahoituksen vaimea kehitys, joka johtuu osaltaan vallitsevista kansantalouden näkymistä ja niiden vaikutuksista verotuloihin. Myös valtionosuusrahoituksen näkymät ovat vaimeat ja niihin liittyy huomattavaa epävarmuutta hallituksen säästötoimenpiteistä sekä TE-uudistuksen rahoituksen tasosta johtuen. Kunnan tulorahoituksen kehitys on jäänyt käyttö- ja investointitalouden kasvusta, joka osaltaan on syventänyt ja tulee syventämään kunnan kokonaistalouden rahoitusvajetta. Rahoitusvajeen kasvu on osaltaan johtanut velkaantumisen kroonistumiseen. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä kertynyttä rahoitusvajetta oli muodostunut edelliseltä viideltä vuodelta noin 8,3 milj. euroa, vaikka taustalla on ollut taloudellisesti hyviä vuosia. Rahoitusvaje tulee tulevina vuosina kasvamaan huomattavasti.

Kunta-alan palkkaratkaisun vaikutukset, inflaation myötä kasvaneet hinnat sekä korkotason nousu tulevat haastamaan kunnan käyttötalouden suunnittelua. Nurmijärvellä menoja kasvattavat myös palvelutarpeiden nousu, sisäilmaongelmista aiheutuvat korjaukset, purkukulut ja väistötilakustannukset. Oman haasteensa talouden suunnittelulle tuovat TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnille ja suhdanteiden vaikutukset työllisyydenhoitoon. Rakentamiskustannusten osalta suhdanne on kunnalle ainakin toistaiseksi suotuisa, mutta tilanne voi myös muuttua nopeasti. Myös huollettavien asemakaava-alueiden yleinen rakentaminen ja katuverkoston laajentuminen johtavat osaltaan ylläpitomenojen kasvuun.

Talousarviokehys 2025 on laadittu siten, että siinä on otettu huomioon kunta-alan palkkaratkaisun vaikutukset, yleinen hintatason muutos ja niiden vaikutukset mm. kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin ja sitä kautta sisäisiin vuokriin. Kunnan käyttötalouden kasvu on pyritty rajaamaan 1,5 prosenttiin, mutta TE-palvelujen uusien kustannusten vuoksi kasvu on 6,3 prosenttia. Suunnitelmavuosille 2026 ja 2027 on kasvupaineita erityisesti väistötilakustannuksista johtuen, mutta kasvu pyritään pitämään aisoissa käytettävissä olevilla keinoilla ja sopeutustoimilla. Talousarviokehyksessä tilikauden tulosennuste on 3,8 milj. euroa negatiivinen ja kokonaistalouden rahoitusvaje (=toiminnan ja investointien rahavirta) asettuu -19,7 milj. euroon. Toimialojen kehykset sisältävät kestävän kasvun NUUKA-ohjelman sopeutustoimenpiteet niiltä osin, kun niistä on tehty päätökset.             

Talousarviokehykseen sisältyy vielä epävarmuustekijöitä sekä talousarviovuodelle 2025, että suunnitelmavuosille 2026 ja 2027. Merkittävimpiä tekijöitä ovat tulorahoituksen ja TE-palvelujen lopullinen taso ja kehitys suunnitelmavuosille, investointien toteutuslaajuus ja niiden vaikutukset rahoituskustannuksiin sekä yleinen hintatason kehittyminen.

Talousarviokehys 2025

Talousarviokehys vuodelle 2025 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Käyttötalouden kehys on annettu toimiala- ja liikelaitostasolla nettomääräisenä (=toimintakate). Enimmäisinvestoinnit on kehyksessä määritelty bruttomääräisenä. Investointikehys vuodelle 2025 on 42,9 milj. euroa.

Talousarviokehyksen asettamisessa on huomioitu NUUKA-ohjelman talouden tavoitteiden rinnalla vuoden 2024 talousarvio sekä vuoden 2024 tilinpäätösennuste. Kehysvalmistelun lähtökohtana on käyttötaloudessa ollut vuoden 2024 talousarvio ja vuoden 2024 talousarvioon tehdyt muutokset (uudet vakanssit, pysyvät määrärahojen muutokset osavuosikatsauksissa). Tämän lisäksi toimialoja ja liikelaitoksia on ohjeistettu huomioimaan keskeisiä toiminnallisia ja taloudellisia muutoksia, joita lähtöpohjana ollut vuoden 2024 talousarvio ja vuoden 2024 tilinpäätösennuste eivät sisällä.

Toimialojen ja liikelaitosten kehysehdotusten pohjalta on käyty neuvottelut toimialoittain, jonka jälkeen kehykseen on tehty sopeutuksia 1,3 milj. euron edestä. Merkittävimpiä muutoksia toimialojen kehyksissä on TE-palvelujen kustannukset ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu (4,5 milj. euroa), kunta-alan palkkaratkaisun vaikutukset, joka on kuntatasoisesti noin 1,8 milj. euroa sivukuluineen (sisältää vuodelta 2024 siirtyvän 5 kuukauden palkkakustannuksen ja vuoden 2025 korotukset), väistötilakustannukset sekä ostopalvelujen indeksikorotukset. Kuntatasoisen kehyksen toimintakate on noin 121,4 milj. euroa, joka on 7,2 milj. euroa (6,3 %) kuluvan vuoden talousarviota heikompi.

Tuloissa merkittävimpiä muutoksia vuoteen 2024 verrattuna on sisäisten vuokratuottojen ja hankerahoituksen pienentyminen. Olennaisia muutoksia toimintatuotoissa ja -kuluissa on eritelty tarkemmin toimiala- ja liikelaitoskohtaisissa kehyslaskelmissa.

Sote-uudistuksen vuoksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä myös uudistetaan rahoituksen siirron myötä. Sote-uudistuksesta aiheutuvia suuria taloudellisia vaikutuksia kohtuullistetaan ja valtionosuusjärjestelmän uudistukseen on sisällytetty tasauselementtejä, joilla pyritään hallitsemaan ja rajaamaan kuntakohtaisia muutoksia. Kuntakohtaisia muutoksia loivennetaan muutosrajoittimella ja järjestelmämuutoksen tasauksella. Näiden lisäksi uutena elementtinä valtionosuusjärjestelmään on tullut TE-palvelujen rahoitus. Valtionosuuksien taso vuodelle 2025 on 30,8 milj. euroa, joka on lähes samansuuruinen kuin vuonna 2024. Uutena valtionosuuselementtinä olevan TE-rahoituksen osuus on yhteensä 4,4 milj. euroa, josta 1,1 milj. euroa on työttömyysetuuskulujen kasvuun.

Kehyksen vuoden 2025 verotuloarvio perustuu Kuntaliiton 5/2024 veroennustekehikkoon. Vuonna 2025 verotulot asettuvat ensimmäistä kertaa sote-uudistuksen jälkeiselle normaalille uralle, kun ns. verohäntä poistui vuoden 2024 aikana. Kunnallisveroon ei esitetä talousarviokehyksessä muutoksia. Kiinteistöveroprosenttien oletetaan kehyksessä säilyvän muuten kuluvan vuoden tasossa, mutta voimalaitoksille esitetään säädettävän oma kiinteistöveroprosentti. Voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia voidaan soveltaa, jos voimalaitoksen nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria tai, jos useampi voimalaitos on kytketty sähkömarkkinalain (588/2013) 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettuun jakeluverkkoon tai pykälän 3 kohdassa tarkoitettuun suurjännitteiseen jakeluverkkoon taikka 31 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kantaverkkoon yhteisen liittymispisteen kautta siten, että niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria. Kunnassa ei ole tällä hetkellä tämän määritelmän mukaisia voimalaitoksia. Kunnallisverotulojen osalta kuva tarkentuu vielä syksyn aikana, kun vuoden 2023 valmistuvasta verotuksesta saadaan ensimmäiset ennakkotiedot. Kehyksessä kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan kuluvan vuoden talousarviosta noin 4,6 milj. euroa (5,2 %) ja vuoden 2023 tilinpäätöstasosta noin 1,5 milj. euroa (1,6 %). Verotulojen kasvun tulisi jatkua tulevaisuudessa huomattavasti aiempaa suuremmalla tasolla, jotta tulorahoitus pysyisi palvelutuotannon kustannuskehityksen perässä. Kokonaisuudessaan verotulojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2024 talousarvioon nähden 3,6 prosenttia, mutta samalla palvelutuotannon nettomenot kasvavat 6,3 prosenttia.

Valtionosuuksien arvioidaan pienentyvän kuluvan vuoden talousarvioon nähden 1,7 milj. euroa (-5,2 %). Vuoteen 2023 nähden valtionosuudet ovat kehyksessä 0,7 milj. euroa (-2,2 %) pienemmät.

Rahoituserien on kehyksessä arvioitu toteutuvan huomattavasti vuoden 2024 talousarviota heikompina. Kehitykseen vaikuttaa erityisesti korkoympäristön näkymät ja velkaantumisen vuoksi kasvavat korkokustannukset, joiden ennakoidaan kasvavan 1,2 milj. euroa vuoden 2024 talousarvioon nähden. Nurmijärven Sähkön maksaman osingon ennakoidaan pysyvän aiemmalla tasolla. Kehykseen arvioiduissa korkokustannuksissa on viimeisimpien markkinaennusteiden valossa nousupainetta.

Kunnan vuosikate asettuu kehyksessä 21,7 milj. euroon. Vuosikatteella kyetään rahoittamaan investoinneista noin 50,6 prosenttia, jonka perusteella nettolainanoton arvioidaan asettuvan 19,8 milj. euroon. Kunnan lainakannan arvioidaan nousevan 228,3 milj. euroon vuoden 2025 loppuun mennessä.

Käyttötalouden toimiala- ja liikelaitoskohtainen tasapainotettu nettokehys (=toimintakate) vuodelle 2025 ehdotetaan olevan seuraava:

Investointien bruttomääräinen enimmäistaso vuodelle 2025 ehdotetaan olevan seuraava:

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Valmistelija

talousjohtaja Erno Kontio, erno.kontio(at)nurmijarvi.fi

taloussuunnittelupäällikkö Maiju Paaso, maiju.paaso(at)nurmijarvi.fi

Käsittely

Riikka Raekannas teki seuraavan muutosesityksen Maiju Tapiolinnan, Jouni Maijalan, Kimmo Pirkkalan, Otto Suhosen, Kalle Mustosen ja Joona Suomen kannattamina:

s.9 Palveluiden järjestäminen

Poistetaan suluissa oleva kursivoitu ja lihavoitu teksti

Palveluverkon kehitystyötä tehdään valtuuston hyväksymien kriteereiden mukaisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen talousarviokäsittelyä. (Mikäli kehitystoimenpiteistä huolimatta haja-asutusalueiden oppilasmäärissä ei tapahdu riittävästi positiivista muutosta, käynnistetään jatkossa säännönmukaisesti tarkastelu talousarvioprosessin yhteydessä, mikäli koulujen oppilasmäärät alittavat valtuuston asettamat raja-arvot). Tarkastelussa tulee huomioida alueen kehitysnäkymät (lapsimäärät ja haja-asutusalueen kehitysprosessi) ja oppilaaksiottoalueiden mahdolliset muutokset.

Koska pohjaesityksestä oli tehty poikkeava muutosesitys ja asiasta ei voitu olla yksimielisiä, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti:

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Raekannaksen muutosesitys

Äänestyksen tulos:

JAA = 1 (Vuorisalo)

EI = 8 (Maijala, Mustonen, Pirkkala, Raekannas, Suhonen, Tapiolinna, Suomi, Räty)

POISSA = 2 (Niinimäki, Sandberg)

Äänestyksen tuloksena kunnanhallitus hyväksyi Raekannaksen muutosesityksen.

Joona Suomi ilmoitti esteellisyydestä (hallintolaki 28.1 § kohta 3, intressijäävi) osallistua asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistui kokouksesta ajaksi 18.04-18.44.

Riikka Raekannas teki seuraavat muutosesitykset Otto Suhosen, Kimmo Pirkkalan, Kalle Mustosen, Maiju Tapiolinnan ja Jouni Maijalan kannattamina:

1. s. 23 Yhteenveto palvelutuotannon keskeisistä muutoksista

Lisätään kursivoitu teksti

-Palveluverkon edelleen kehittäminen kaikissa kunnan taajamissa huomioiden muutokset lasten ja nuorten määrissä ja uusien asuinalueiden vaikutukset palveluverkkoon. Haja-asutusalueen kaavoituksen kehitysprosessi huomioidaan palveluverkkoa kehitettäessä. Tehdään selvitys palveluverkon tiivistämisestä

2. s. 25 Koulutuspalvelut

Poistetaan seuraava teksti:

Keskeisenä palveluverkkoon vaikuttavana muutoksena sivistys- ja hyvinvointitoimialalla esitetään Palojoen koulun lakkauttamisen selvitystä. Keskeisenä syynä on koulun oppilasmäärän painuminen alle valtuuston päättämien raja-arvojen (KVALT 72/2023).

Perustelut:

Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmaan on kirjattu valtuuston hyväksymät palveluverkon kehittämisen linjaukset seuraavasti.

Nurmijärven palveluverkkosuunnitelma 2020–2040:

s. 1 ”Kunnanvaltuusto hyväksyi 25.3.2020 §25 kriteerit, joilla koulu- ja varhaiskasvatusverkon yksiköiden tilannetta tarkastellaan vuosittain. Kriteerien avulla tunnistetaan palveluverkon kohteet, joita tulee kehittää. Asetetuista raja-arvoista poikkeaville kohteille tehdään tarkempi analyysi ja haetaan vaihtoehtoja kohteen kehittämiseen. Eri kehittämisvaihtoehdoille tehdään yksityiskohtaisemmat kustannusvertailut sekä vaikutusten arviointi. Näin palveluverkkosuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Suuremmat investoinnit edellyttävät kuitenkin erillistä päätöksentekoa ja ne konkretisoituvat talousarvion laadinnan yhteydessä”.

27.1.2021 KV § 5 Kunnanvaltuusto hyväksyy Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman 2020–2040 seuraavin muutoksin:

Palveluverkon kehittäminen: Jatkossa vuosikellon yhteydessä on tuotava sivistyslautakunnan tietoon ja arvioitavaksi ne sivistystoimialaan kuuluvat palvelut, jotka on otettu palveluverkon tarkasteluprosessin ja kehittämisen alle. Näiden palveluiden tulevaisuuden näkymiä arvioidaan säännöllisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen vuosittaista talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on tuotava myös kunnanhallitukselle tiedoksi.

Palojoen koulun kohdalla ei ole tehty edellä mainittuja kunnanvaltuuston linjaamia kehitystoimia, vertailuja tai vaikutusten arviointia. Valtuusto on edellyttänyt näiden toimenpiteiden tekemistä yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on myös linjattu tuotavaksi kunnanhallituksen tietoon.

Palveluverkon kehitystoimia arvioitaessa tulee jatkossa myös huomioida haja-asutusalueen osayleiskaavoituksen kehitysprosessi.

Koska pohjaesityksestä oli tehty kaksi poikkeavaa muutosesitystä ja näistä ei voitu olla yksimielisiä, puheenjohtaja määräsi pidettäväksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti:

JAA = esittelijän pohjaesitys

EI = Raekannaksen muutosesitykset

Äänestyksen tulos:

JAA = 1 (Vuorisalo)

EI = 7 (Maijala, Mustonen, Pirkkala, Raekannas, Suhonen, Tapiolinna, Räty)

POISSA = 3 (Niinimäki, Sandberg, Suomi)

Äänestyksen tuloksena kunnanhallitus hyväksyi Raekannaksen muutosesitykset.

Juhani Vuorisalo jätti asiasta eriävän mielipiteen seuraavasti:

Pohjaesityksen teksti perustuu aiemmin tehtyihin päätöksiin. Mainitut selvitykset koulujen tilanteesta on sen vuoksi tehtävä joka tapauksessa. Päätöksenteon ja valmistelun avoimuus on keskeinen osa demokratiaa ja edellyttää asian kirjaamista julkiseen valmisteluasiakirjaan. Olen näillä perusteilla pohjaesityksen kannalla.

Asian käsittelyn aikana pidettiin tauko klo 18.32-18.44.

Riikka Raekannas teki seuraavan muutosesityksen Virpi Rädyn, Otto Suhosen, Kalle Mustosen, Joona Suomen, Maiju Tapiolinnan ja Jouni Maijalan kannattamina:

Klaukkalan tekonurmen sulkeminen tammi-helmikuu:

Nurmijärven jalkapalloseuran kanssa käydään hyvässä yhteistyössä keskustelu lämmitettävän tekonurmen lämmityskustannuksista, käyttäjämääristä ja sulkemisen tarkoituksenmukaisuudesta. Keskustelujen ja päätöksenteon yhteydessä on huomioitava lämmitettävän tekonurmikentän käytön liikunnan ja harrastamisen mahdollistaminen ympäri vuoden laajalle joukolle lapsia ja nuoria sekä aikuisia.

Riikka Raekannas teki seuraavan muutosesityksen Kimmo Pirkkalan, Kalle Mustosen, Otto Suhosen, Joona Suomen ja Jouni Maijalan kannattamina:

s. 35 Yhteenveto palvelutuotannon keskeisistä muutoksista toimialalla

Lisätään suluissa oleva teksti:

Väestönkasvun mahdollistaminen uusia asuntoalueita avaamalla (sekä haja-asutusalueiden kaavoituksen kehitystyötä edistämällä) huomioiden palveluverkon kestävyys, kunnan talouden viitekehys ja Nuuka-päätökset.

Raekannaksen muutosesitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös