Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta 22.05.2024 § 19     

339/11.06.04/2024  

Nurmijärven Vedellä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.2.2012 myöntämä lupa (ESAVI/428/04.09/2010) käyttää Vihtilammista Sääksjärveen ja Vihtijärveen johtavissa uomissa olevia patoja ja johtaa vettä Vihtilammista Sääksjärveen ja säännöstellä Vihtilammia Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden vedenoton turvaamiseksi. Juoksutuksen jatkamista varten haettiin jatkolupaa, josta Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen (236/2022) 11.8.2022. Luvan mukaan juoksutuksia voidaan jatkaa aikaisempaa vastaavina, mikä edellyttää vaikutusten tarkkailua. Lupa ei valitusten takia tullut lainvoimaiseksi tarkkailuvuoden aikana.

Voimassa olevan luvan määräyksissä Nurmijärven Vesi on velvoitettu selvittämään, aiheutuuko juoksutuksesta merkittävää lisäkuormitusta Sääksjärveen, ja tarkkailemaan säännöstelyn vaikutuksia seuraamalla mm.  Sääksjärven ja Vihtilammin vedenkorkeuksia, Sääksjärveen ja Vihtijärveen johdettavan veden virtaamaa sekä Sääksjärven, Vihtilammin ja Sääksojan veden laatua.

Vedenotto ja säännöstely on aloitettu vuonna 1979 ja niiden vaikutuksia on tarkkailtu siitä lähtien. Tarkkailu perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymään (päätös: UUDELY/3694/2016, 18.9.2018) tarkkailuohjelmaan.

Vihtilammin pinta oli vuoden alkupuoliskon hyvällä tasolla. Lähes sateettoman kesäkuun jälkeen lammen pinta laski voimakkaasti heinäkuussa ja oli matalalla, alle tavoitetason (102,03 m) lokakuun alkuun asti, jolloin oli sateista. Elo-syyskuun vaihteen rankat sateet nostivat hetkellisesti myös vedenpintaa (kuva 5.4). Kevättalvella ja loppusyksyn ajan Vihtilammin pinnankorkeus olisi sallinut lisäveden johtamisen Sääksjärven suuntaan, mutta siihen ei ollut tarvetta. Kevätkaudella vettä ei johdettu lainkaan ja syksyllä vain 6.-14.11.2023 yhteensä 6 700 m3. Esimerkiksi sateisena vuonna 2020 juoksutus Sääksojaan oli 562 200 m3.

Sääksjärvessä ja Vihtilammissa vedenlaatu on luonnontilaisille vesistöille tunnusomaista, mutta valuma-alueensa takia Vihtilammin vedessä humuspitoisuus on Sääksjärveä korkeampi ja pitoisuus vaihtelee pienessä lammessa sää- ja valuntaolosuhteiden mukaan. Lampiveden ravinnepitoisuudet olivat noin puolitoistakertaiset Sääksjärveen verrattuna.

Esittelijä 

Vesilaitoksen johtaja

Esitys 

Valmistelija

vesilaitoksen johtaja Kimmo Rintamäki, kimmo.rintamaki(at)nurmijarvi.fi

Päätös 

Jakelu