Kunnanhallitus 18.12.2023 § 190     

1324/00.04.03/2023  

Väyläviraston lausuntopyyntö 17.11.2023 (VÄYLÄ/6978/04.00/2023)

Taustaa

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2025–2032. Lausunto on pyydetty toimittamaan www.lausuntopalvelu.fi -sivuston kautta 22.12.2023 mennessä.

Väylävirasto on laatinut järjestyksessään neljännen valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) toimeenpanoa. Investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Ohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenteen infrahankkeet. Investointiohjelmaa hyödynnetään muun muassa valtion talousarvioesitysten valmistelussa. Väylävirasto valmistelee investointiohjelman lisäksi muun muassa suunnitteluohjelman ja väylänpidon perussuunnitelman, joiden sisältö tasapainotetaan ja sovitetaan yhteen investointiohjelman kanssa. 

Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita. Väyläverkon kehittämishankkeiden toteutuksesta päättää eduskunta. Väylävirasto ja alueelliset ELY-keskukset puolestaan päättävät pienemmistä parantamishankkeista. Investointiohjelman toteutumista seurataan vuosittain ja seurannan tuloksia hyödynnetään investointiohjelman vuosittaisessa päivityksessä. Investointiohjelma on tarkoitus päivittää seuraavan kerran Liikenne 12 -suunnitelman päivityksen jälkeen keväällä 2025.

Investointiohjelman talouskehys perustuu Liikenne 12 -suunnitelmaan. Investointiohjelman uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä 2,865 miljardia euroa. Tästä rahoituksesta kohdistuu maanteille 1,249 miljardia euroa, rautateille 1,418 miljardia euroa ja vesiväylille 0,198 miljardia euroa. Investointiohjelman rahoituksen toteutuminen riippuu valtion kehys- ja talousarviopäätöksistä.

Liikenneverkon strateginen tilannekuva on eräs keskeinen lähtökohta investointiohjelmalle. Polttoaineiden ja raaka-aineiden viime vuosien jyrkkä hinnannousu on kasvattanut väylähankkeiden kustannuksia, mikä näkyy myös investointiohjelman hankkeiden kustannusarvioissa. Hankkeita joudutaan priorisoimaan tehokkuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Vaikutusten arviointi on ollut osa investointiohjelman valmistelua ja siihen liittyvää tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Investointiohjelmaa on kehitetty jatkuvasti arvioinnin perusteella tavoiteltuun suuntaan.

Väylävirasto pyytää avoimella lausuntopyynnöllä vuosittain päivitettävästä investointiohjelmasta lausuntoja, joiden kautta tulee esille sidosryhmien tietoa ja näkökulmia investointiohjelmaan liittyen. Väylävirasto pyytää tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta seuraavassa esitettyjen kysymysten kautta.

Lausunto

1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?

Investointiohjelma vastaa melko hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin rajallisten resurssien puitteissa. Toimintaympäristön muutokset haastavat väyläverkon kehittämistä muun muassa kasvaneiden rakentamiskustannusten muodossa. Ohjelmalle asetetut tavoitteet ovat joiltakin osin erisuuntaisia, joten kokonaisuus riippuu osaltaan eri tavoitteiden keskinäisistä painotuksista.

Nurmijärven kunta kiinnittää huomiota tarpeeseen edistää seutujen sisäistä saavutettavuutta ja tukea kestävää sekä turvallista liikkumista. Kaupunkiseudut ovat avainasemassa päästövähennystavoitteiden näkökulmasta. Kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuden nostaminen kasvavilla kaupunkiseuduilla on tärkeässä roolissa. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräliikenteen edistäminen vaatii määrätietoista otetta ja merkittävää taloudellista resursointia.

Investointiohjelman mukaan kustannustason nousun, käynnissä olevien hankkeiden rahoituspäätösten tarkistamisen, uusien hankkeiden toteutuspäätösten ja suunnittelussa olevien hankkeiden kustannusten nousun takia edellisessä investointiohjelmassa 2024 - 2031 esitettyjen maantieverkon kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset ovat nousseet noin 30 miljoonaa euroa yli maantieverkon kehittämisen talouskehyksen. Tämän seurauksena investointiohjelmassa ei esitetä uusia maantieverkon kehittämishankkeita. Useita merkittäviä kohteita jää näin ollen odottamaan toteutusta myös KUUMA-seudulla.

Investointiohjelman lähtökohdat, valmisteluperiaatteet ja taloudelliset reunaehdot on esitetty sangen selkeästi ja ymmärrettävästi. Myös suunnitteluohjelman ja perusohjelman roolit on kuvattu erikseen. Nurmijärven kunta korostaa kasvavien kaupunkiseutujen tarpeiden näkyvää huomioon ottamista investointiohjelman valmistelussa. Esimerkiksi joukkoliikenteen jatkuvuuden turvaaminen on noussut tärkeäksi kysymykseksi Helsingin seudulla.

2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?

Investointiohjelma on perusteltu varsin selkeästi ja läpinäkyvästi vaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta. Vaikutukset on arvioitu systemaattisesti hanketasolla, väylämuodon tasolla ja koko investointiohjelman tasolla. Investointiohjelman hankearvioitujen maantie- ja ratahankkeiden hyötyjen kohdentumista on tarkasteltu myös maakunnittain.

Investointiohjelmassa todetaan, ettei ohjelma ole yksittäisen tavoitteen näkökulmasta kaikkein optimaalisin. Yhden tavoitealueen painotus johtaisi siihen, että jokin muu tavoitealue jäisi vastaavasti heikommaksi. Nurmijärven kunta kiinnittää kuitenkin huomiota vaikutusten mittaluokkiin ja liikenneverkon kehittämistoimenpiteiden välillisiin vaikutuksiin esimerkiksi maankäytön kehittämispotentiaalin kannalta. Investointiohjelmassa tulisi pystyä tunnistamaan, minkälaisia vaikutuksia Helsingin seudun liikenneverkon kehittämiseen sijoitetulla taloudellisella panostuksella on koko kansantalouden kannalta.

Suomen ainoan metropolialueen, 1,6 miljoonan asukkaan Helsingin seudun kasvulla, elinvoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on niin valtakunnallista kuin kansainvälistäkin merkittävyyttä. Työvoimasaavutettavuuden ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen on erittäin tärkeää. Seudulla sijaitsee muun muassa valtakunnallisesti tärkeitä joukkoliikenteen solmupisteitä, logistiikkakeskuksia, satamia ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Esimerkiksi pääradan ja sen liikennetarjonnan kehittyminen sekä lentoaseman saavutettavuuden ja toiminnan turvaaminen ovat kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeitä näkökohtia.

Nurmijärven kunta korostaa myös, että Suomen vilkasliikenteisimmät tiet sijaitsevat Helsingin seudulla. Väyläverkon kuluminen on nopeaa suurten liikennemäärien myötä, mikä asettaa haasteita kunnossapidolle ja tiheämmälle päällystystarpeelle. Pääväylien rinnalla myös alempitasoisen tieverkon kunnossapito kasvavalla Helsingin seudulla tulee ottaa huomioon. Liikenneturvallisuuden merkitys tulisi tunnistaa laaja-alaisesti investointiohjelman valmistelussa.

3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?

Helsingin seudulle laadittu maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma sekä kuntien ja valtion välinen MAL-sopimus toimivat seudun yhteisenä tahdonilmauksena ja lähtökohtana kasvavan metropolialueen kestävälle kehittämiselle. MAL-suunnitelman hankekorit ja MAL-sopimuksen linjaukset tulee ottaa huomioon investointiohjelman valmistelussa.

Liikenne 12 -suunnitelman mukainen 661 miljoonan euron rahoitus sisältää kahden seuraavan MAL-sopimuskierroksen toimenpiteiden valtion rahoituksen seitsemällä MAL-seudulla (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku). Nurmijärven kunta pitää rahoitustasoa riittämättömänä ottaen huomioon koko Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet. Esimerkiksi KUUMA-seudulla kehittyvien suurten yritys- ja elinkeinoalueiden sekä niiden seutu- ja valtakunnan tason elinvoimavaikutusten näkökulmasta valtion resursointi näyttäytyy vaatimattomana. Valtion tulisi omalta osaltaan varautua suurten yritys- ja elinkeinoalueiden toteuttamiseen ja mahdollistaa liikennehankkeiden sekä alueiden katuverkoston yhteensovitus. Nurmijärven kunta pitää tärkeänä, että liikennehankkeiden suunnittelulle varataan riittävät resurssit. Elinvoiman sekä elinkeinoelämän näkökulmat painottuvat myös hallitusohjelmassa.

Nurmijärven kunta pitää Liikenne 12 -suunnitelman mukaista yhteisrahoitusmallia ja sen sisältämää periaatetta, jonka mukaan valtion kustannusosuus olisi maksimissaan 50 % valtion verkolla toteutettavissa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavissa tie-, raide- ja muissa mahdollisissa hankkeissa, kohtuuttomana. Lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta.

Nurmijärven kunta pitää tärkeänä seuraavien seikkojen huomioon ottamista valtion väyläverkon investointiohjelman ja suunnitteluohjelman valmistelussa:

- Pääradan kapasiteetin lisäämisen kolmas vaihe (Pasila - Riihimäki) tulee käynnistää toisen vaiheen toteuttamisen rinnalla.

- Valtion tulee sitoutua pitkäjänteisesti liikenneinfran pieniin kehittämishankkeisiin (KUHA) ja liityntäpysäköintihankkeiden toteuttamiseen. Valtion vuosittainen rahoitus Helsingin seudun pienhankeohjelmaan (KUHA) tulee nostaa 15 miljoonaan euroon vuodesta 2024 alkaen.

- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2023 -suunnitelmaan sisältyvää valtateiden 3 ja 4 välistä logistiikan poikittaisyhteyttä (Järvenpää - Nurmijärvi) tulee edistää.

- Nurmijärven kunta vastustaa tiemaksujen ja ympäristövyöhykkeiden käyttöönottoa Helsingin seudulla. Tiemaksujen sijaan valtion suunnasta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautojen yleistymisen edistämiseksi seudulla sekä bio- ja synteettisten polttoaineiden kehittämiseen.

- Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää, MAL 2023 -suunnitelmaan suunnitteluhankkeena sisältyvää Kehä IV -yhteyttä tulee edistää. Hanke tukee lentokentän pohjoispuolisen Focuksen logistiikka-alueen yhteyttä valtatien 3 suuntaan.

Liikenteen infrastruktuurin pienten kehittämishankkeiden (KUHA) rinnalla Nurmijärven kunta kiinnittää huomiota keskisuuriin, maankäytön kehittämistä ja asumisen lisäämistä tukeviin tie- ja liittymähankkeisiin, jotka on nostettu esiin MAL 2023 -suunnitelmassa. Valtio edellyttää kunnilta MAL-sopimusten mukaisten asuntotuotanto- ja kaavoitustavoitteiden täyttämistä. Esimerkkinä asumisen lisäämistä ja kestävää maankäyttöä tukevasta liittymätarpeesta voidaan mainita Masalanportin eritasoliittymä Kirkkonummella, mikä parantaa Kehä III:n länsiosan liikenneturvallisuutta.

Nurmijärven kunta pitää erittäin positiivisena, että valtatien 25 kehittämisen ensimmäinen vaihe sisältyy investointiohjelmaan. Nurmijärven kunta kuitenkin korostaa tarvetta priorisoida hanke korkealle tasolle. Edelliseen investointiohjelmaan (2024 - 2031) verrattuna liikennehankkeiden priorisoinnin luokittelu on muuttunut kaksitasoisesta (luokat 1A ja 1B) kolmitasoiseksi (luokat 1, 2 ja 3). Valtatien 25 kehittämisen ensimmäinen vaihe oli aikaisemmin luokassa 1B, mutta nyt hanke on merkitty luokkaan 3 vielä suunnittelua vaativana hankkeena. Väylän kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että ensimmäistä vaihetta edistetään ja seuraavat vaiheet suunnitellaan ja toteutetaan heti ensimmäisen vaiheen jatkona. Valtatiellä 25 on suuri merkitys huoltovarmuudelle ja tilaa vaativalle elinkeinotoiminnalle. On syytä ottaa huomioon, että raskaan liikenteen määrät kasvavat voimakkaasti valtakunnallisen logistiikan keskittyessä Keski-Uudenmaan alueelle. Esimerkiksi Kesko toteuttaa Hyvinkäälle noin 82 000 kerrosneliömetrin logistiikkakeskusta, joka valmistuu vaiheittain vuosina 2025 – 2030. Lisäksi Kesko suunnittelee Nurmijärvelle vaiheittain toteutettavaa päivittäistavaran logistiikkakeskusta. Lainvoimainen asemakaava mahdollistaa logistiikkakeskuksen laajentamisen aina 360 000 kem2 saakka.

Valtion tulee huolehtia huoltovarmuuden kannalta merkittävän Kehä V:n logistiikkavyöhykkeen saavutettavuuden turvaamisesta. Esimerkkeinä valtatiehen 25 liittyvistä kehittämistarpeista Nurmijärven kunta tuo esiin Mäntsälän Kapulin teollisuusalueen eritasoliittymän toteuttamisen, Hyvinkään kaupunkijakson (Rajamäen th - Hyvinkään itäinen ohikulkutie) liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamisen sekä merkittävien palvelutasopuutteiden korjaamisen Vihdin Nummelassa.

Nurmijärven kunta pitää tärkeänä, että valtio sitoutuu maanteiden varteen suunniteltavien ja toteutettavien jalankulku- ja pyörätiehankkeiden rahoitukseen. KUUMA-seudun maantieverkolle sijoittuu useita kävelyä ja pyöräliikennettä edistäviä hanketarpeita, joita olisi tärkeää edistää kuntien ja ELY-keskusten yhteistyönä. Monet jalankulku- ja pyöräverkkotarpeet eivät välttämättä sisälly ELY-keskuksen tarveselvitykseen. Kuntatasolla on hyvä käsitys kävelyn ja pyöräilyn edistämistarpeista.

Nurmijärven kunta tuo esiin myös tarpeen parantaa liikenneturvallisuutta. Maantieverkolle sijoittuu useita pieniä hanketarpeita, joiden toteuttaminen edellyttää väyläviranomaiselta riittävää resursointia. Nurmijärven kunnan alueella näihin lukeutuvat muun muassa keskisaarekkeelliset suojatiet ja koulumatkaliikenteen turvallisuutta parantavat linja-autopysäkkien levennykset sekä liittymien turvallisuutta parantavat pienet toimenpiteet. Myös automaattivalvonnan lisääminen taajamien sisääntuloväylille ja kuntien kanssa yhdessä määriteltyihin paikkoihin alemmalla tie- ja katuverkolla parantaisi liikenneturvallisuutta kustannustehokkaasti hyödyttäen myös valtio-osapuolta. Automaattisen valvonnan lisääminen tulisi ottaa huomioon investointiohjelman budjetoinnissa.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Kävelyyn ja pyöräliikenteeseen liittyy kuitenkin paljon hanketarpeita, joista monet odottavat valtion rahoitusosuutta. Vastaavasti kunnilla saattaa olla jo rahoitus järjestettynä hankkeisiin. Uusinvestointien ohella myös olemassa olevien väylien kunnossapito tulee ottaa huomioon.

4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?

Nurmijärven kunta esittää, että investointiohjelman luonnos valmisteltaisiin nykyistä laajemmassa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Kunnat ja seudut olisi tärkeää osallistaa mukaan ohjelmaluonnoksen työstämiseen, jotta kunta- ja seututason tieto liikenneverkon kehittämistarpeista saataisiin mukaan työhön. Liikenneverkon kehittämisen kytkentä maankäytön ja asumisen kehittämiseen tulisi varmistaa myös valtion väyläverkon investointiohjelman laadinnan puitteissa. Varsinkin kasvavilla kaupunkiseuduilla maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisella ja tätä tukevilla ratkaisuilla on suuri merkitys.

Investointiohjelman seurantaa varten tulisi perustaa seurantaryhmä, johon kutsutaan edustus kunnista.

5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina?

Liikenne 12 -tavoitteita tukevien hankkeiden suunnitelmavalmiutta tulee edistää, jotta mahdollistetaan näiden toteuttaminen jatkossa. Esimerkkinä Nurmijärven kunta nostaa esiin Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteyksien (Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Kehä IV, valtatien 25 kehittämisen seuraavat vaiheet) suunnitteluvalmiuden parantamisen. Logistiikan poikittaisyhteyksien kehittämistarve on tuotu esiin myös MAL 2023 -suunnitelmassa. Myös investointiohjelman ulkopuolelle jäävien, MAL-sopimusneuvottelujen kautta ratkaistavien keskisuurten hankkeiden suunnittelua tulee edistää.

6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?

Investointiohjelman taloudellinen raami on valitettavan niukka väyläverkon tarpeisiin nähden. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa (MAL 2023) on tunnistettu kestävän kasvun kannalta merkittävimpiä liikenneverkon kehittämistoimia, joita olisi tärkeää edistää yhdessä valtio-osapuolen kanssa. Yleisellä tasolla investointiohjelman valmisteluprosessia ja sen suhdetta kaupunkiseutujen MAL-suunnitteluun sekä kuntien ja valtion väliseen MAL-sopimusmenettelyyn olisi hyvä kuvata nykyistä seikkaperäisemmin. MAL-sopimusten toimenpiteillä pyritään osaltaan vaikuttamaan liikkumistarpeisiin kaupunkiseuduilla ja edistämään kestävää liikkumista, millä voi olla myös valtakunnallisen tason merkittävyyttä. Investointiohjelman tuoma pitkäjänteinen näkymä valtion väyläverkon kehittämiseen ja ylläpitoon on erittäin tervetullutta.

Nurmijärven kunnan näkökulmasta merkittävät hankkeet

Nurmijärven kunta on tehnyt maantiestä 132 Klaukkalantiestä väliltä Vantaan kaupungin raja – Klaukkalan kehätie (ohikulkutie) kadunpitopäätöksen 25.11.2020, kun Klaukkalan kehätie otettiin liikennekäyttöön. Klaukkala on kunnan suurin taajama, joka kehittyy voimakkaasti tulevina vuosina. Klaukalantien liikennemäärien on ennustettu olevan vuonna 2040 samalla tasolla kuin ne olivat vuonna 2020, kun Klaukkalan kehätie avattiin liikenteelle. Nurmijärven kunta esittää, että Klaukkalantien parantaminen välillä Vantaan kaupungin raja – Helsinki - Tampere moottoritie vt3 huomioidaan Väyläviraston ja ELY-keskuksen tulevien vuosien suunnittelu- ja investointiohjelmissa. Klaukkalantien kehittäminen kyseisellä osuudella erityisesti joukkoliikenteen näkökulmasta on suotavaa. Nurmijärven kunta vastaa Klaukkalantien kehittämisestä kunnan alueella (katuosuus) ja on varautumassa kehittämään Klaukkalantien sujuvuutta välillä Mt1324 Lahnuksentie - Vantaan kaupungin raja.

Nurmijärven kunta on esittänyt KUHA-toimenpideohjelmaan vuosille 2024-2027 joitakin liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten mt1311 Rajamäentien – Urttilantien risteyksen liikenneturvallisuuden parantaminen, mt11345 Lepsämäntien parantaminen Mäntytien liittymien välisellä osuudella, mt1324 Lahnuksentien ja mt1321 Perttulantien jalankulku- ja pyöräilyväylien edistäminen. Kunta esittää, että Väylävirasto ja ELY-keskus varaavat määrärahaa em. hankkeiden edistämiseen lähivuosina.

Nurmijärven kunnan alueella on noin 250 km valtion maanteitä, joista osa on viime vuosina perusparannettu valtion toimesta. Parannettavaa kuitenkin riittää edelleen, sillä mm. mt1324 Lahnuksentie, mt1321 Perttulantie, mt1322 Nummenpääntie, mt11439 Uudenkyläntie, mt11435 Ojakkalantie ja mt11345 Yli-Lepsämäntie ovat ainakin päällysteiden osalta huonossa kunnossa ja kaipaavat perusparantamista. Myös maanteiden varsilla olevat jalankulku- ja pyöräilyväylät, kuten mt11299 Kiljavantien jkpp-tie, mt1321 Raalantien jkpp-tie ja mt11345 Lepsämäntien jkpp-tie, kaipaavat perusparantamista tai vähintään uudelleen päällystämistä.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Valmistelija

liikennesuunnittelija Henrik Helenius, henrik.helenius(at)kuuma.fi

liikenneinsinööri Pia Korteniemi pia.korteniemi(at)nurmijarvi.fi

Käsittely

Kimmo Pirkkala esitti Maiju Tapiolinnan kannattamana seuraava lisäystä lausunnon kohtaan 3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset (lisäys tummennettu):

-          Nurmijärven kunta vastustaa tiemaksujen ja ympäristövyöhykkeiden käyttöönottoa Helsingin seudulla. Tiemaksujen sijaan valtion suunnasta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautojen yleistymisen edistämiseksi seudulla sekä bio- ja synteettisten polttoaineiden kehittämiseen.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa kukaan ei vastustanut Pirkkalan esitystä, joten kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti

Päätös 

Jakelu

Väylävirasto