Kunnanhallitus 04.12.2023 § 177     

548/00.01.02.05/2023  

Toiminta-alueen lainsäädännöllinen tausta

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta sekä vesihuollon kehittämisestä säädetään vesihuoltolaissa (VHL 119/2001). Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VLH 1 §).

Vesihuollon kehittäminen kunnan alueella on vesihuoltolain mukaan kunnan vastuulla (VHL 5 §). Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi (VHL 6 §). Käytännössä kunta voi täyttää järjestämisvelvollisuuden ryhtymällä toimenpiteisiin keskitetyn vesihuoltoratkaisun tai muun, tilanteeseen soveltuvan kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun toteuttamiseksi.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta säädetään vesihuoltolain 7 ja 8 pykälissä. Vesihuoltolain 7 §:n mukaan kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueen tulee kuitenkin olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi vesihuollosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi perittävien maksujen tulee muodostua kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. (VHL 8 §.)

Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava valvontaviranomaisille (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan terveydensuojeluviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. (VHL 4, 8 §.)

Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan huolehtimisvelvollisuus vesihuollosta ja kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus laitoksen verkostoihin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeukset ja liittymisvelvollisuudesta vapauttaminen on kuvattu tarkemmin vesihuoltolain luvussa 3. Vesihuoltolaitos voi tarjota vesihuoltopalveluita myös toiminta-alueen ulkopuolisille alueille. Tällöin alueella ei ole vesihuoltolaitoksen näkökulmasta liittämisvelvollisuutta eikä kiinteistöjen näkökulmasta liittymisvelvollisuutta, vaan kiinteistöt liittyvät vesihuoltolaitoksen verkostoon vapaaehtoisesti ja vesihuoltolaitos toimii sopimusperusteisesti.

Toiminta-alue koskee vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoa. Hulevesiviemäriverkostoa ja siihen liittymistä koskevat nykyisin omat, vesihuoltolain 3a luvun, säännökset.

Nurmijärven Veden toiminta-alueen päivitys

Nurmijärven Veden toiminta-alue on päivitetty edellisen kerran vuonna 1991. Vanha toiminta-alue kattaa pääosan vakituiseen asuinkäyttöön kaavoitetuista ja rakentuneista asemakaava-alueista Nurmijärven Kirkonkylän mukaan lukien Karhunkorven, Klaukkalan mukaan lukien Lintumetsän, Rajamäen mukaan lukien Herusten ja Röykän taajama-alueita sekä Nukarin kylän. Nukarin kylää ja Klaukkalassa Klaukkalantien varrella sijaitsevaa muutamaa kiinteistöä lukuun ottamatta kaikilla edellä mainituilla alueilla on Nurmijärven Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot. Nukarin kylällä ja Klaukkalantien varrella sijaitsevalla muutamalla kiinteistöllä on vain Nurmijärven Veden vesijohtoverkosto. Jätevesiviemäröinnin palveluita Nukarissa tarjoaa Nukarin jätevesiosuuskunta ja osa alueen jätevesistä käsitellään kiinteistökohtaisesti. Klaukkalantien varrella sijaitsevalla muutamalla kiinteistöllä jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.

Nurmijärven Veden toiminta-alue ja sillä sijaitsevat taajamat on esitetty toiminta-aluepäätöksen liitteinä olevilla kartoilla sekä Nurmijärven kunnan karttapalvelussa (https://kartta.nurmijarvi.fi/ims/).  Karttaesityksissä on eritelty alueet, joissa on Nurmijärven Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot sekä alueet, joissa on vain Nurmijärven Veden vesijohtoverkosto. Lisäksi kartoilla on esitetty likimääräisesti ne alueet, joilla on tarjolla vesiosuuskuntien tai vesiyhtymien keskitettyjä vesihuoltopalveluja.

Nurmijärven Veden toiminta-alueen laajeneminen 2023

Nurmijärven Veden toiminta-aluetta laajennetaan vuonna 2023 merkittävästi, sillä edellinen toiminta-aluepäivitys on yli 30 vuoden takaa. Suurin osa laajennuksista johtuu uusista asemakaavoitetuista alueista. Pienempiä laajennuksia tehdään kaikilla taajama-alueilla, mutta merkittävimmät laajennukset koskevat Nurmijärven Kirkonkylän, Klaukkalan, Nukarin sekä Rajamäen taajama-alueita. Kirkonkylässä toiminta-alue laajenee erityisesti Kuusimäen, Parkkimäen ja Laidunalueen alueella. Klaukkalassa toiminta-alue laajenee erityisesti Harjulanrannan ja Vanhan Myllytien alueella sekä Vanha-Klaukan ja Pikimetsän alueilla. Rajamäessä toiminta-alue laajenee erityisesti Kylänpään alueella. Toiminta-aluerajaukseen voi tutustua tarkemmin toiminta-aluepäätöksen liitteenä olevista karttaesityksistä tai Nurmijärven kunnan karttapalvelusta (https://kartta.nurmijarvi.fi/ims/).

Nurmijärven Veden toiminta-alueen supistaminen 2023

Kunta voi tarvittaessa myös supistaa vesihuoltolaitoksen jo hyväksyttyä toiminta-aluetta. Toiminta-alueen muuttamisessa noudatetaan samaa menettelyä kuin sen hyväksymisessä. Toiminta-alueen supistaminen saattaa olla tarpeen, jos olosuhteet ovat muuttuneet siten, että kunnalla ei enää ole VHL 6 ja 7 §:n perusteella velvollisuutta järjestää vesihuoltoa vesihuoltolaitoksen palvelujen avulla tai vesihuoltolaitoksella ole mahdollisuuksia huolehtia vesihuollosta VHL 8 §:n 2 momentin mukaisesti taloudellisesti ja asianmukaisesti. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on katsonut, että toiminta-alueen supistaminen voi perustua sellaisiin objektiivisiin seikkoihin, joiden vuoksi aiemmin tehdyn toiminta-alueen ulottuvuutta koskevan päätöksen perusteiden voidaan osoittaa olleen puutteellisia tai virheellisiä (KHO:2017:7).

Toiminta-alueen supistamisen edellytykset ovat vesihuoltolaissa sidoksissa siihen, onko supistettavalla alueella vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettyjä kiinteistöjä. Mikäli supistettavalla alueella on vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettyjä kiinteistöjä, kunnan tulee päättää VHL 8 a §:n mukaan verkostoon liitettyjen kiinteistöjen vesihuollon turvaamisesta.

Suurin osa Nurmijärven Veden toiminta-alueeseen tehtävistä muutoksista johtuu yli 30 vuoden päivitysvälistä. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö on tänä aikana muuttunut, ja toisaalta vuosikymmenten takainen toiminta-aluerajaus ei vastaa tarkkuustasoltaan nykylainsäädännön velvoitteita. Nurmijärven Veden toiminta-alue on tässä esityksessä päivitetty vastaamaan voimassa olevia kiinteistörajoja ja asemakaavassa asutukselle tai siihen vesihuollon kannalta rinnastuvalle elinkeinotoiminnalle osoitettujen alueiden rajoja, minkä vuoksi suurin osa toiminta-alueen supistuksista on tapahtunut. Kaikkien niiden supistettavilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen, jotka ovat Nurmijärven Veden asiakkaita, asiakkuus säilyy samanlaisena kuin tähänkin saakka.

Nurmijärven kunnassa vuonna 2015 laaditun vesihuollon kehittämissuunnitelman yhteydessä määriteltiin ehdot, joiden mukaan vesihuollon tarvetta kunnan alueella arvioidaan. Tarvearviossa otettiin huomioon vesihuoltolaissa mainitut suurehkon asukasjoukon tarve, terveydensuojelulliset syyt ja ympäristönsuojelulliset syyt. Suurehkon asukasjoukon tarvetta, terveydensuojelullisia syitä ja ympäristönsuojelullisia syitä kuvattiin paikkaan sidottavilla ja mitattavilla suureilla, kuten vedenottamoiden suojavyöhykkeiden sijainnilla, maaperän ominaisuuksilla sekä väestön, loma-asutuksen ja työpaikkojen tiheydellä. Suureille annettiin myös painoarvoja sen mukaan, miten tärkeiksi ne koettiin toistensa suhteen. Lainsäädäntö ei anna yksiselitteisiä perusteita tarvemääritykselle, vaan se tehdään kyseisen kunnan tilanne huomioiden. Kehittämistarpeiden määrittelyyn voi tutustua tarkemmin Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta.

Tämän toiminta-aluepäivityksen yhteydessä supistettavia alueita tarkasteltiin vuonna 2015 laadittujen ehtojen pohjalta siten, että toiminta-alueen rajaaminen olisi tasapuolista koko kunnan alueella.

Nurmijärven Veden toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt

Nurmijärvellä on useampia muita tiheämmin asuttuja alueita, joilla ei ole tarjolla keskitettyä vesihuoltoa. Näiden alueiden vesihuoltolain 6–8 §:n tarkoittama vesihuollon tarve arvioitiin edellisessä luvussakin mainitun Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman yhdessä vuonna 2015.

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa kehittämistarvealueiksi valittiin kiireellisyysjärjestyksessä seuraavat alueet: Toivala, Ripatti, Lepsämä, Kuonomäentien pohjoispää, Röykän vedenottamon ympäristö, Rannikonmäki, Simola, Koivumäentie-Uusikylä, Salmelanmäki, Valkjärvi itä, Tiiranranta, Nummenpää, Palojoki, Teilinummi ja Holma. Valitut vesihuollon kehittämistarvealueet on esitetty kuvassa 1.

Tämän toiminta-aluepäivityksen yhteydessä Nurmijärven kunnan ja Nurmijärven Veden edustajat arvioivat jokaisella vesihuollon kehittämistarvealueilla tapahtuneet mahdolliset muutokset (suurehkon asukasjoukon tarve, terveydensuojelulliset syyt ja ympäristönsuojelulliset syyt) ja arvioivat, tulisiko näiden syiden vuoksi Nurmijärven Veden toiminta-aluetta laajentaa näille alueille. Arvioinnin johtopäätöksenä oli, että suurehkon asukasjoukon tarpeessa, terveydensuojelullisissa syissä tai ympäristönsuojelullisissa syissä ei ole tapahtunut kehittämistarvealueilla sellaisia muutoksia, joiden vuoksi Nurmijärven Veden toiminta-aluetta olisi laajennettava näille alueille. Muutokset asukasmäärässä ovat kaikilla vesihuollon kehittämistarvealueilla olleet vähäisiä.

Toiminta-alue-ehdotuksen nähtävillä olo

Ehdotus Nurmijärven Veden toiminta-alueesta, piirustukset 5947/1-7 sekä selostusosa, on ollut nähtävillä 10.5.-8.6.2023 välisen ajan. Nähtävillä oloa jatkettiin 30.6.2023 asti. Prosessivirheen vuoksi ehdotus Nurmijärven Veden toiminta-alueesta asetettiin uudestaan nähtäville 6.9.-5.10.2023 väliseksi ajaksi. Nähtävillä oloaikana ehdotuksesta saatiin lausunnot ELY-keskukselta ja Keski-Uudenmaan Ympäristölautakunnalta.

ELY-keskuksen lausunto

Nurmijärven Veden toiminta-alueen päivitystä on tehty yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja työhön liittyen on pidetty useita yhteistyöpalavereita. ELY-keskuksen näkemykset on huomioitu toiminta-alue-esityksessä hyvin. Nurmijärven Veden toiminta-alue-ehdotuksen karttojen esitystapa on erittäin selkeä, toiminta-aluerajaus yksiselitteinen ja kartat täyttävät lainsäädännön vaatimukset (vesihuoltolaki 8.4 §). Koska kartoilla on esitetty Nurmijärven Veden lisäksi muidenkin vesihuoltotoimijoiden alueet, saa niistä myös käsityksen vesihuollon kokonaiskuvasta kunnan alueella.

Selostusosio täydentää karttoja erinomaisesti ja ELY-keskus pitää erittäin hyvänä, että sellainen on laadittu. Selostuksessa on esimerkiksi määritetty, miten toimitaan kiinteistöjä lohkottaessa ja tapauksissa, joissa toiminta-alue ei kata koko kiinteistöä sekä kuinka supistettavien alueiden vesihuolto verkostoon liittyneiden kiinteistöjen osalta järjestetään (asiakkuus säilyy ennallaan). Nämä lisäävät toiminta-alue-ehdotuksen selkeyttä ja yksiselitteisyyttä merkittävästi.

Nurmijärven kunta on tehnyt vesihuoltolain 6–8 §:n mukaisen vesihuollon tarpeen arviointia jo vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2015) sekä hyödyntänyt kehittämissuunnitelman mukaista arviointitapaa toiminta-alueen päivitystyössä. Toiminta-alueselostuksessa on kuvattu vesihuollon kehittämissuunnitelmassa määritetyt kehittämistarvealueet. Selkeyden vuoksi selostuksessa olisi syytä mainita, että kehittämissuunnitelman mukaisilla tarvealueilla ei kunnan arvioinnin mukaan kuitenkaan täyty vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jotta ei jää epäselvyyttä siitä, miksi kyseisiä alueita ei ole sisällytetty toiminta-alueeseen.

ELY-keskus muistuttaa, että suurehkon asukasjoukon tarpeen sekä terveydellisten ja ympäristönsuojelullisten tekijöiden ohella toiminta-aluetta rajatessa tulee huomioida vesihuoltolain 8.2 §:n vaatimukset vesihuollon toteuttamisen taloudellisille edellytyksille sekä maksujen muodostumiselle. Toiminta-aluepäätökseen tulee liittää maininta/selvitys siitä, että toiminta-aluetta rajattaessa on huomioitu, että:

1)      vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja

2)      vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.

Lisäksi ELY-keskus esittää muutaman yksityiskohtaisemman huomion karttoihin ja selostukseen liittyen:

• Myös tavoitteellisille toiminta-alueen osille olisi karttoihin lisättävä selite, josta käy ilmi, onko ne saatettava vesijohto- ja/vai jätevesiviemäriverkoston piiriin.

• Nukarin alueen kartasta (Piirustus nro 5947–7) puuttuvat aikataulut tavoitteellisille toiminta-alueen osille.

• Selostuksessa puhutaan toiminta-alueen laajenemisesta 2022, pitäisi olla 2023.

ELY-keskus muistuttaa, että kunnan tekemä toiminta-alueen hyväksymispäätös tulee saattaa ELY-keskuksen tietoon. Päätökseen tulee liittää valitusosoitus vesihuoltolain 32 §:n mukaisesti. Päätöksen mukana pyydetään toimittamaan kunnan verkkosivujen osoite, jolla toiminta-aluekartta tulee olemaan yleisesti saatavilla (vesihuoltolaki 8.4 §).

Vastine ELY-keskuksen lausuntoon

Selostusosaan sivulle 7 on nähtävillä olon jälkeen lisätty maininta siitä, että kehittämissuunnitelman mukaisilla tarvealueilla ei kunnan arvioinnin mukaan täyty vesihuollon järjestämisvelvollisuus.

Toiminta-aluetta rajattaessa on huomioitu, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti ja vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.

Tavoitteellisille toiminta-alueen osille on karttoihin nähtävillä olon jälkeen lisätty selitteet siitä, onko ne saatettava vesijohto- ja/tai jätevesiviemäriverkoston piiriin. Piirustukseen 5947-7 on nähtävillä olon jälkeen lisätty aikataulut tavoitteellisille toiminta-alueen osille. Lisäksi selostusosaan on nähtävillä olon jälkeen päivitetty toiminta-alueen laajenemisen vuosiluvuksi 2023.

Keski-Uudenmaan Ympäristölautakunnan lausunto

Nurmijärven Veden vesihuollon toiminta-alueeksi ehdotetut alueet ovat kaikki asemakaava-alueella sekä tilastollisella taajama-alueella. Lisäksi toiminta-aluetta on suunniteltu laajennettavan uusille rakennettaville alueille. Tiiviisti asuttujen asemakaava- ja taajama-alueiden sisällyttäminen toiminta-alueeseen on hyvä asia niin terveyden- kuin ympäristönsuojelun näkökulmasta. Toiminta-alueen laajentaminen kyseisille alueille edistää alueen asukkaiden liittymistä kunnalliseen vesijohtoverkostoon, jonka vedenlaatua valvotaan talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaisesti. Lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää lähtökohtaisesti ympäristön kannalta positiivisena, että viemäriverkosto laajenee ja alueen jätevedet saadaan käsiteltyä kootusti.

Nurmijärven kunnan pohjavesialueilla sijaitsevat taajamat on pääosin sisällytetty vesihuollon toiminta-alueisiin, joko Nurmijärven Veden tai vesiosuuskuntien. Ali-Labbartin - Lepsämän pohjavesialueella sijaitseva Lepsämän alue on kuitenkin jätetty toiminta-alueen ulkopuolelle, vaikka alueella on suhteellisen paljon asutusta (430 asukasta v. 2015). Nurmijärven Veden vuoden 2015 vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Lepsämä on määritetty vesihuollon kehittämistarvealueeksi. Toiminta-alue-ehdotuksen selostusosan mukaan sitä tai muitakaan kehittämistarvealueita ei ole kuitenkaan nyt sisällytetty toiminta-alueeseen, koska suurehkon asukasjoukon tarpeessa, terveydensuojelullisissa syissä tai ympäristönsuojelullisissa syissä ei ole arvioitu tapahtuneen kehittämistarvealueilla sellaisia muutoksia, joiden vuoksi Nurmijärven Veden toiminta-aluetta olisi laajennettava näille alueille. Kuten Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta lausunnossaan Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksestä vuonna 2015 on todennut, Lepsämän kehittämisalue sijaitsee pohjavesialueella, alueella on Lepsämän vedenottamon suojavyöhyke sekä alueella virtaa Lepsämänjoki. Lepsämänjoen ekologinen luokka on tyydyttävä, joten vesistön tilaa tulee parantaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti. Alueen rakennuskanta on osin vanhaa, ja puutteellisesti kiinteistökohtaisesti käsitellyt jätevedet saattavat aiheuttaa haittoja ja ovat riski niin pohjavedelle, vedenottamolle, Lepsämänjoelle kuin alueen asukkaille ja heidän talousvesikaivoilleen. Keski- Uudenmaan ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Lepsämän kehittämisalueelle ryhdytään rakentamaan keskitettyä vesihuoltoa, joko sisällyttämällä alue Nurmijärven Veden toiminta-alueeseen tai tukemalla vesiosuuskunnan perustamista alueelle.

Herunen 2 -alue on toiminta-alue-ehdotuksessa esitetty vesihuollon laajentumisalueeksi ja sen toteutusajankohdaksi 2027 jälkeen. Alueen voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1967. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta huomauttaa, että alue on Rajamäen 1E-luokan pohjavesialuetta, pohjaveden muodostumisaluetta ja vedenottamon suoja-aluetta, mikä tulee ottaa alueen maankäytössä huomioon. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa voimassa olevan asemakaavan ajantasaisuus tulee arvioida ja tarvittaessa kaavaa päivittää ympäristönäkökohdat huomioiden. Alueelle mahdollisesti rakennettavat rakennukset tulee liittää vesihuoltoverkostoon.

Toiminta-alue-ehdotuksen mukaan Nurmijärven Veden toiminta-aluetta myös supistetaan joiltain osin. Selostuksen mukaan suurin osa toiminta-alueen supistuksista on tehty siksi, että toiminta-alue vastaisi nykyisin voimassa olevia kiinteistörajoja ja asemakaavassa asutukselle tai siihen vesihuollon kannalta rinnastuvalle elinkeinotoiminnalle osoitettujen alueiden rajoja. Klaukkalantien varrella on joitakin kiinteistöjä, jotka on sisällytetty toiminta-alueeseen ainoastaan veden osalta, mutta jäteveden osalta Nurmijärven kunnan esityksessä toiminta-aluetta ehdotetaan supistettavan niin, että kiinteistöt jäävät sen osalta toiminta-alueen ulkopuolelle ja omien kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien varaan. Keski- Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että veden ja jäteveden toiminta-alueiden olisi hyvä vastata toisiaan, koska vesijohtoon liittäminen todennäköisesti lisää kiinteistöjen vedenkulutusta ja siten myös jätevesikuormitusta.

Vastine Keski-Uudenmaan Ympäristölautakunnan lausuntoon

Nurmijärven kunta ei ole tässä vaiheessa laajentamassa vesihuollon toiminta-aluetta Ali-Labbartin – Lepsämän pohjavesialueelle ja Lepsämän asuinalueelle. Nurmijärven kunnalla on kunnallistekniikan rakentamisohjelmassa vuosittain varattuna määrärahaa vesiosuuskuntien tukemiseen. Vesiosuuskunnan toiminnan käynnistäminen edellyttää aktiivisuutta myös alueen asukkailta. Joitakin vuosia sitten Lepsämän alueella oli suunnitteilla vesiosuuskunnan perustaminen, mutta asia ei ole Lepsämässä edennyt.

Nurmijärven vesi tarkkailee vedenlaatua säännöllisin mittauksin Lepsämän pohjavedenottamolla. Veden laadussa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia viime vuosina.

Herunen-2 asemakaava-alueelle toteutetaan keskitetty vesihuolto, kun asemakaava-alueen toteuttaminen on ajankohtaista. Herunen-2 asemakaava-alue on tällä hetkellä rakennuskiellossa.

Toiminta-alue-ehdotuksessa on pyritty selkeyttämään toiminta-alueen rajausta. Mm. asemakaavassa M-merkinnällä (maa- ja metsätalousalue) merkityt alueet on jätetty toiminta-alueen ulkopuolelle. Asiakkuus kuitenkin säilyy niillä M-alueiden rakennuksilla, jotka on jo nykyisin liitetty keskitettyyn vesihuoltoon (vesi ja/tai jätevesi).

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Valmistelija

liikenneinsinööri Pia Korteniemi, pia.korteniemi@nurmijarvi.fi

Päätös