Sivistyslautakunta 10.10.2023 § 52     

1124/12.00.01.00/2023  

Taustaa

Nurmijärven kunnassa on kokeiltu syksystä 2018 alkaen joustavaa alkuluokkarakennetta, jossa esiopetuksen sekä perusopetuksen 1. vuosiluokan oppilaat tai esiopetuksen sekä perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat opiskelevat yhdessä varhaiskasvatuksen opettajan ja luokanopettajan ohjauksessa. Lisäksi jokaisessa alkuluokassa työskentelee varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Sivistyslautakunta merkitsi tiedoksi alkuluokkatoiminnan kokeilun käynnistymisen 24.04.2018 pidetyssä kokouksessa (§ 26). Lisäksi sivistyslautakunta on tehnyt päätökset alkuluokkatoiminnan kokeilun laajentamisesta lukuvuosina 2019–2021 (24.1.2019 § 8 ja 5.9.2019 § 51) ja toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta alkuluokissa 23.01.2020 (§ 6). Luottamushenkilöille alkuluokkatoimintaa on esitelty sivistyslautakunnan kokouksissa 22.11.2018 ja 28.4.2022, valtuuston kyselytunneilla 19.5.2020 ja 17.4.2023. Luottamushenkilöille järjestettiin myös mahdollisuus tutustua neljään alkuluokkayksikköön 4.10.2022, jonka jälkeen heillä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä toimintaan liittyen erillisellä kyselytunnilla.

Alkuluokkien toimintaa ohjaavat perusopetuslaki (628/1998) ja perusopetusasetus (20.11.1998/852) sekä esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat. Täydentävässä varhaiskasvatuksessa olevia esioppilaita koskee myös varhaiskasvatuslaki (540/2018). Sekä esiopetuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmat edellyttävät suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen kesken.

Lukuvuonna 2023–2024 Nurmijärven kunnan esiopetus sekä 1. ja osittain 2. vuosiluokan opetus toteutuu alkuluokkamallissa lukuun ottamatta Mäntysalon koulun Haikalan toimipistettä ja Isoniitun koulua sekä Haikalan ja Ylitilantien päiväkoteja. Yhteensä alkuluokkatoiminnan piirissä on noin 1225 oppilasta.

NUUKA-ohjelma

Kunnanvaltuusto hyväksyi 12.6.2019 §:ssä 50 Nurmijärven kestävän kasvun -ohjelman (NUUKA) vuosille 2020–2026. Ohjelman asettamisen jälkeen Nurmijärven ja muiden Suomen kuntien toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi sote-uudistuksen myötä. Koronapandemian ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan heijastevaikutukset maailmantalouteen ovat osaltaan muuttaneet taloudellista toimintaympäristöä inflaation ja nousevien korkojen johdosta. Samaan aikaan kunnan pitkän aikavälin talousennusteet ovat jatkuvasti heikentyneet alkuperäisen NUUKA-ohjelman voimaantulon jälkeen, ja viimeisin ennuste (8/2022) näytti kunnan talouden kääntyvän alijäämäiseksi vuodesta 2024 alkaen ilman korjaavia toimenpiteitä. Näiden tietojen pohjalta Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 16.11.2022 (§ 94) käynnistää NUUKA-ohjelman päivitystyön loppuvuonna 2022 siten, että työn tavoitteellinen valmistumisaika oli keväällä 2023. Päivityksen yhteydessä alkuluokkatoiminnasta luopuminen asteittain kirjattiin NUUKA-ohjelman kohtaan B. Kuntalaisten palvelut/alkuluokkatoiminnasta luopuminen asteittain.

Kunnanvaltuusto käsitteli päivitetyn NUUKA-ohjelman 14.06.2023 (§ 96). Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti seuraavan täydennyksen kohtaan Alkuluokkatoiminnasta luopuminen asteittain: "Alkuluokkatoiminnasta luopumiseen asteittain valmistellaan suunnitelma syksyn 2023 aikana. Alkuluokkatoiminnasta tuodaan syksyllä raportointi alasajon kustannusvaikutuksista ja vaikutukset opetuksen järjestämiseen kouluissa sekä tilojen riittävyydestä koko kunnassa. Arvioinnin jälkeen alkuluokan toimintaan liittyvä selvitys tuodaan luottamuselimiin tiedoksi/päätettäväksi syksyn aikana ennen talousarviokäsittelyä."

Suunnitelma alkuluokkatoiminnasta luopumisesta

Kunnanvaltuuston antaman toimeksiannon mukaisesti kukin päiväkodin johtaja-rehtori-työpari on valmistellut suunnitelman ja aikataulun omien alkuluokkiensa alas ajamisesta. Suunnitelmia laadittaessa tarkasteltiin kunkin alueen oppilasennusteita sekä käytettävissä olevia tiloja ja henkilöstöä. Tämän valmistelun pohjalta koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyötiimi on laatinut seuraavan esityksen alkuluokkatoiminnasta luopumisesta:

Lukuvuoden 2024–2025 alussa: Vendlaskolan, Klaukkalan, Syrjälän, Harjulan, Valkjärven, Metsäkylän, Uotilan, Lukkarin, Maaniitun, Karhunkorven, Nukarin, Palojoen, Rajamäen ja Länsikaaren koulut.

Lukuvuosi 2025–2026: ei uusia muutoksia

Lukuvuoden 2026–2027 alussa: Lepsämän ja Röykän koulut. 

Esiopetuksen järjestäminen päättyy seuraavissa yksiköissä lukuvuoden 2024–2025 alussa: Vendlaskolan, Valkjärven, Metsäkylän, Karhunkorven ja Palojoen koulut. Näiden koulujen tulevien alkuopetuksen oppilaiden esiopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan sijainniltaan parhaassa mahdollisessa esiopetusyksikössä.

Alkuluokkatoiminnasta luopumisen vaikutusten ennakkoarviointi

Vaikutusten ennakkoarviointi on toteutettu noudattaen kunnanvaltuuston toimeksiantoa. Toimeksiantona oli laatia tarkempi suunnitelma alkuluokkatoiminnasta luopumisesta, kustannusvaikutuksista, sekä vaikutuksista opetuksen järjestämiseen ja tilojen riittävyyteen koko kunnassa.

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa; nykytilaa ja suoria luokkia. Tarkastelunäkökulmiksi valittiin lapsivaikutukset, henkilöstövaikutukset, taloudelliset- ja kustannusvaikutukset, vaikutukset oppilassijoitteluun, tiloihin, sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön. 

Vaikutusten ennakkoarviointi ja vaihtoehtojen vertailu on liitteenä.

Alkuluokkatoiminnasta luopumisen merkittävimmät vaikutukset

Lapsi- ja henkilöstövaikutukset

• Moniammatillisuuden hyödyntäminen lapsen kasvun ja oppimisen tukena vähenee, koska alkuluokkatoiminnan rakenteet purkautuvat ja jatkossa perusopetuksen perinteisessä luokkaopetuksessa on vain yksi opettaja.
• Myönteinen kehitys esi- ja alkuopetuksen yhteisen toimintakulttuurin ja pedagogiikan muodostumisessa katkeaa, koska yhteinen työ alkuluokassa sekä yhteiseen suunnitteluun varattu aika vähenee.
• Joustavassa alkuluokkamallissa 20–30 oppilasta kohden on 2–4 kasvattajaa. Alkuluokkatoiminnasta luopumisen jälkeen esiopetuksen ryhmäkoko on pääsääntöisesti 21 lasta ja kolme kasvattajaa, täydentävä varhaiskasvatus huomioiden. Perusopetuksessa yhden opettajan opetusryhmän koko suorissa luokissa vaihtelee pääsääntöisesti 15 ja 25 oppilaan välillä.
• Alkuluokkatoiminnasta luopumisen seurauksena esiopetuksen järjestämistä ohjaavat olemassa olevat tilat koulupolkuajatuksen sijaan. Lisäksi joissakin kouluissa järjestetty esiopetus siirtyy isompien esiopetusyksiköiden yhteyteen, jolloin kaikkien lapsien ehyt koulupolku esiopetuksen osalta ei toteudu.
• Moniammatillinen yhteistyö alkuluokkatiimissä lisää pääsääntöisesti henkilöstön kykyä sopeutua ja mukautua muutoksiin sekä selvitä haastavista tilanteista joustavasti ja yhteisöllisesti. Tämä vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin. Luopumisen seurauksena alkuluokkatoiminnan moniammatillisesta yhteistyöstä saatu hyöty työhyvinvoinnin näkökulmasta vähenee.
• Alkuluokkatoiminta on vaikuttanut henkilökunnan rekrytointiin esiopetuksen näkökulmasta myönteisesti. Sen sijaan perusopetuksen henkilökunnan näkökulmasta sillä on ollut sekä veto- että pitovoimaa, mutta myös työntövoimaa. Alkuluokkatoiminnasta luopumisen vaikutukset henkilöstön saatavuuteen tulevat näkyviin vasta myöhemmin. 
• Alkuluokkatoiminnasta luopuminen tarkoittaa tämänhetkisen arvion mukaan yhteensä 15 HTV:n vähenemistä. Henkilöstömäärän väheneminen on tarkoitus toteuttaa siirtämällä henkilöstö vastaaviin tehtäviin muissa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden yksiköissä. Lisäksi määräaikaisen henkilöstön osalta palvelussuhteet voivat päättyä määräaikaisuuksien päättyessä. Nämä henkilöstövaikutukset ovat käsittelyssä yhteistoimintaneuvottelussa. Neuvottelu päättyy 12.10.2023, ja siitä laaditaan erillinen pöytäkirja. 

Vaikutukset tilojen riittävyyteen ja käyttöön koko kunnassa

• Esiopetusta tullaan järjestämään sekä koulujen että päiväkotien tiloissa. Olemassa olevat koulujen ja päiväkotien tilat riittävät, koska kokonaislapsimäärät ovat laskussa ja tulevat eri alueilla kunnassa muuttumaan ja vaihtelemaan alueittain. Kestävän kasvun ohjelman mukaista taloudellista säästöä saadaan syntymään siten, että esiopetusta ei järjestetä kaikissa yksiköissä. Esioppilaat pyritään sijoittamaan siten, että muodostuu varhaiskasvatuslain mukaisia kolmen kasvattajan ryhmiä ja henkilöstöresurssit ovat näin tehokkaasti käytössä.
• Molemmissa vaihtoehdoissa (nykytilanne/suorat luokat) tilat vaativat muokkausta esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen tarpeisiin.

Taloudelliset vaikutukset

• Alkuluokkatoiminnan kehittämiseen suunnatun henkilöstöresurssin väheneminen tuottaa taloudellista säästöä.
• Joissakin kouluissa järjestetty esiopetus siirtyy isompien esiopetusyksiköiden yhteyteen, joka tuottaa taloudellista säästöä.

Tarkemmat vaikutusten ennakkoarvioinnit löytyvät liitteestä.

Päätösesitys

Sivistys- ja hyvinvointitoimiala esittää Nuuka-ohjelman päätöksen mukaisesti, että alkuluokkatoiminnasta luovutaan edellä esitetyn aikataulun ja suunnitelman mukaisesti lukuvuoden 2025–2026 loppuun mennessä.

Alkuluokkatoiminnan asteittainen purkaminen vähentää varhaiskasvatuksen lastenhoitajien henkilöstömäärää kokonaisuudessaan 15 henkilötyövuodella. Alkuluokkatoiminnasta luopumisesta saatava säästö on 559 000 €. Säästö jakautuu vuosille 2024–2027 seuraavasti: vuonna 2024 189 000 €, vuonna 2025 258 000 €, vuonna 2026 47 000 € ja vuonna 2027 65 000 €. Vuonna 2027 toteutuu 15 henkilötyövuoden säästö kokonaisuudessaan.

Lisäksi alkuluokkatoiminta on lisännyt ruokahuoltoon ja siivoukseen liittyviä kustannuksia varhaiskasvatuksessa, koska alkuluokkatoimintaan liittyvä täydentävä varhaiskasvatuksen ruokahuolto, aamupala ja välipala ovat lisänneet osassa toimipisteitä ruokapalveluvastaavien työtunteja. Tästä aiheutuva säästö on 17 808 €/vuosi.

Kunnan hallintosäännön 26 §:n mukaan sivistyslautakunta vastaa esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä sivistys- ja hyvinvointitoimialan talouden, toiminnan ja organisaation kehittämisestä.

Esittelijä 

Sivistysjohtaja

Esitys 

Valmistelija

Varhaiskasvatuspäällikkö Marianna Kokko, puh. 040 317 2201

Opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh. 040 317 2401

Kehittämisasiantuntija Terhi Joki, puh. 040 317 2418

Asian käsittely

Lautakunnan jäsen Otto Suhonen teki esittelijän esitykseen muutosesityksen seuraavasti:

Asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että tehdyn vaikutusarvioinnin skenaarioiden lisäksi laaditaan päätösvaihtoehto ja ennakkovaikutusten arviointi vaihtoehdosta, jossa alkuluokkatoimintaa jatkettaisiin esi- ja perusopetuksen välisenä tiivistetyn yhteistyön muotona osassa yksiköistä.

Vaihtoehdossa alkuluokkamallin käyttöä jatkettaisiin esi- ja perusopetuksen välisenä tiivistetyn yhteistyön muotona yksiköissä, joissa ensinnäkin alkuluokkatoiminta on tällä hetkellä käynnissä ja toiseksi tilaratkaisut mahdollistavat ryhmän jakamisen pienempiin osiin vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarkoitetulla tavalla ja/tai esiopetus päättyisi alkuluokkamallin alasajon myötä. Vaihtoehdon tavoitteena olisi, että alkuluokkatoiminta jatkuisi yksiköissä, joiden tilat ja toimintaympäristö mahdollistavat alkuluokkamallin kehittämisen edelleen.

Perustelut esitykselle:

Kaikissa hallintoviranomaisten lapsia koskevissa toimissa sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu (YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 art., Perusopetuslain 3 a §, Varhaiskasvatuslain 4 §).

Ennakkovaikutusten arvioinnissa on arvioitu suoriin luokkiin siirtymisellä olevan huomattavia haitallisia lapsivaikutuksia. Arvioinnin mukaan suoriin luokkiin siirtyessä ”Yksi aikuinen luokassa ei pysty vastaamaan kaikkien oppilaiden tarpeisiin”, ”Tämän päivän lasten tarpeisiin vastaaminen ilman eriyttämisen mahdollisuutta on haastavaa” ja ”Tuen jatkumo esi- ja alkuopetuksen välillä katkeaa”. Lisäksi vaikutusarvioinnissa kuvataan, että suoriin luokkiin siirryttäessä ”Esioppilaaksi ottaminen ei tapahdu jatkossa välttämättä koulupolun mukaisesti” ja esioppilaiden sijoittelussa pyritään muodostamaan kolmen kasvattajan ryhmiä, joissa henkilöstöresurssit ovat tehokkaasti käytössä. Tämä saattaisi tarkoittaa useiden koulujen oppilaaksioton osalta sitä, että samalla luokalla koulun aloittavat oppilaat saattaisivat hajaantua esiopetuksessa eri ryhmiin. Koulupolkua mutkistava vaikutus kohdistuisi erityisesti yksikköihin, joista esiopetus lakkaisi alkuluokkamallin alasajon myötä.

Vastaavasti ennakkovaikutusten arvioinnissa kuvataan alkuluokkatoiminnalla olevan suuri määrä lapsen edun kannalta positiivisia vaikutuksia. Arvioinnin mukaan alkuluokkatoiminnassa tuen resurssit ovat hyvät, ”useamman kasvattajan ryhmissä pystytään huomioimaan lapsen tarpeet”, ”Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen toteutuu tehokkaammin”, ”on mahdollista ottaa huomioon lasten oppimisen valmiudet”, ”useampi kasvattaja luokassa mahdollistaa tuen järjestämisen ja lasten tarpeisiin vastaamisen” ja eheä koulupolku säilyy.

Merkittävä osa alkuluokkamallin arvioinnissa tunnistetuissa lapsiin kohdistuvista haittavaikutuksista liittyy tiloihin, joissa toimintaa toteutetaan. Arvioinnin mukaan ”toiminnallinen oppiminen aiheuttaa meteliä ja hälinää jakotilojen puuttumisen vuoksi”, ”mikäli ryhmän jakaminen pienempiin ryhmiin ei onnistu, alkuluokan koetaan olevan iso ryhmä” ja ”alkuluokat tukevat heikosti lapsia, joilla on tarkkaavaisuuden haastetta johtuen tilojen sopimattomuudesta toiminnalle.” Nämä vaikutukset esiintyvät kuitenkin vain osassa toimipisteistä, joissa alkuluokkamalli on käytössä. Jos alkuluokkamallin käyttöä supistetaan, olisi toiminta tarkoituksenmukaista lakkauttaa yksiköissä, joiden tilat ja toimintaympäristö eivät tue alkuluokkamallin toteutusta.

Lapsen edun kannalta optimaalisen alkuopetuksen järjestämiseksi on hyvää päätöksentekoa ottaa päätöksenteon yhdeksi vaihtoehdoksi malli, jossa alkuluokkamallin käyttöä jatketaan yksiköissä, joiden tiloissa ryhmien jakamisen pienempiin osiin on arvioinnissa tarkoitetulla tavalla mahdollista, ja yksiköissä, joissa alkuluokkamallista luopuminen ja esiopetuksen päättyminen voisi johtaa kyseisessä yksikössä samalla luokalla samaan aikaan perusopetuksen aloittavien lasten sijoittelun eri esiopetusryhmiin.

Mallin tarkastelua tukevat myös henkilöstösyyt. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että alkuluokkamalli on osalle henkilöstöstä veto- ja pitovoimatekijä ja taas joillekin työntövoima. Jos kunnassa olisi alkuluokkatoimintaa toteuttavia sekä suorilla luokilla toimivia opetusyksikköjä, varmistaisimme sen, että mahdollisimman suuri osa kilpaillusta kasvattajista löytäisi toiveitaan vastaavan työpaikan kunnastamme.

Puheenjohtaja tiedusteli voiko lautakunta olla muutosesityksestä yksimielinen. Puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimieliseksi.

Päätös