Kunnanhallitus 25.10.2021 § 272   

Kuntalain 111 §:n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n mukaan valtuusto määrää kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit tulee määrätä sadasosan tarkkuudella. Verotusmenettelylain 91 a §:n 1 momentin mukaan tuloveroprosentti tulee ilmoittaa neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Kunnan taloudellinen tilanne ja veroratkaisun perustelut

Kunnan taloudellinen tilanne on ollut viime vuosien aikana haasteellinen mistä johtuen osana NUUKA-ohjelman vahvistamista valtuusto päätti kokouksessaan 13.11.2019 § 88 korottaa kunnallisveroprosenttia sekä kiinteistöveroprosentteja vuodesta 2020 alkaen. Kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,25 prosenttiyksiköllä 19,75 prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti nostettiin 1,18 prosenttiin, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48 prosenttiin, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,18 prosenttiin sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,30 prosenttiin. Veronkorotusten vaikutus kunnan verotuloihin on arvioitu olevan vuodessa noin 8,5 milj. euroa. Korotusten jälkeen Nurmijärvi on valtakunnallisessa tarkastelussa edelleen verrattain matala verottaja.

Taloussuunnitelma 2022-2024 on laadittu ylijäämäiseksi. Ylijäämäisyyttä selittää erityisesti poikkeuksellisen korkeat kertaluontoiset maan myynnin luovutusvoitot vuonna 2022 sekä vuonna 2023 voimakas verotilitysten kasvu, joka osaltaan selittyy kertaluontoisella verotilitysten jaksotushäiriöllä. Jaksotushäiriön perusteella vuodelle 2023 kohdentuu aikaisemmilta vuosilta verotuloja kunnan vanhan veroprosentin mukaisesti. Vuodesta 2024 tilanne ylijäämien osalta tasoittuu ja kääntyy lähelle nollatulosta.

Vaikka taloussuunnitelma 2022-2024 on kirjanpidollisesti laadittu ylijäämäiseksi, rahoituksellisesti taloussuunnitelma vajavainen, joka osaltaan johtaa kunnan velkaantumisen jatkumiseen. Lainanottotarve taloussuunnitelmassa on yhteensä noin 27 milj. euroa, jonka perusteella kunnan lainakannan arvioidaan nousevan vuoden 2024 loppuun mennessä noin 247 milj. euroon.

Pitkän aikavälin talousennusteessa kunnan talouden arvioidaan kääntyvän jälleen alijäämäiseksi kuluvan vuosikymmenen puolivälissä ja alijäämäisten vuosien ennakoidaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen, mikäli sopeutuksia ei tehdä. Nykyarvioiden perusteella vuosittainen rakenteellinen alijäämä on noin 4-6 milj. euroa. Lisäksi kunnan investoinnit tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina, joka osaltaan kasvattaa rahoitusvajetta ja kiihdyttää velkaantumista.

Meneillään oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kunnan tulorahoituksen määrään ja rakenteeseen. Kunnallisveroihin tullaan tekemään merkittävä, yli 12 prosenttiyksikön leikkaus ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Lähtökohtana on leikata kunnan tulorahoitusta sote-menoja vastaava määrä, mutta täydellisen vastaavuuden saavuttaminen on mahdotonta. Kunnan kannalta on oleellista, ettei rahoitusasema kokonaisuudessaan heikkene nykyisestä, ja että valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa huomioidaan kasvukunnan investointitalouden erityispiirteet.

Koska taloussuunnitelma 2022-2024 on kirjanpidollisesi ylijäämäinen ja sote-uudistuksen vaikutukset kunnan talouteen ovat toistaiseksi epävarmoja, esitetään kunnan verotuksen säilyvän nykytasossa vuonna 2022 sekä vuonna 2023 sote-uudistuksen siirtymäkauden ajan. Kunnallisveroprosentti jäädytetään sote-uudistuksen perusteella vuonna 2023 edellisvuoden tasoon, jolloin nyt tehtävät veropäätökset tulevat olemaan voimassa vuoden 2023 loppuun saakka.

Vuoden 2022 aikana kunnan pitkän aikavälin talousennuste tulee tarkentumaan nykyisestä merkittävästi, joka osaltaan selkiyttää arvioita verojen kiristämistarpeesta osana ennakoitujen alijäämien kattamista ja velkaantumisen hidastamista.

Oheismateriaalina on kuntien veroprosenttivertailu 2021

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se päättää:

1. vahvistaa kunnan vuoden 2022 tuloveroprosentiksi 19,75 % sekä

2. vahvistaa kunnan vuoden 2022 kiinteistöveroprosenteiksi:
2.1 yleinen kiinteistöveroprosentti 1,18 %,
2.2 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,48 %,
2.3. yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti 0,00 %,
2.4. muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,18 %,
2.5. rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 4,30 %.

Valmistelija

strategia- ja talousjohtaja Ville Rajahalme, puh. 040 317 2080

Päätös 

Esitys hyväksyttiin.

Valtuusto 17.11.2021 § 155     

1580/02.03.00.00/2021  

Esitys 

Käsittely

Matti Putkonen esitti Teijo Syväkankaan kannattamana vuodelle 2022 haja-asutusalueen kiinteistöveroprosenteiksi:

-          yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,93 %

-          vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentiksi 0,41 %

-          muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 0,93 %

Puheenjohtaja totesi, että Putkosen tekemää esitystä ei voida ottaa käsiteltäväksi, koska Verohallinnon kiinteistöverolain soveltamisohjeen mukaisesti "eri osiin kuntaa, eri verovelvollisryhmille tai erilaisille tonteille ei voida vahvistaa muista poikkeavia prosentteja".

Päätös