Valtuustoaloite Nurmijärven Onnenkimpale ry:n Heikkarin palvelutalossa tarjottavista palveluista

Vanhusneuvosto hyväksyi kannanoton. Kannanotto toimitetaan kunnanhallitukselle ja hyvinvointilautakunnalle.
Vanhusneuvosto piti tärkeänä, että valtuustoaloite käsitellään myös vammaisneuvostossa.

Vanhusneuvoston kannanotto valtuustoaloitteesta
Palveluverkkosuunnitelmassa olevan väestönkehitystä kuvaavan tilaston mukaan kunnan ikärakenne muuttuu merkittävästi, sillä suurin osa kasvusta tulee vanhimmista ikäluokista. Vuoteen 2040 mennessä 60-vuotiaiden ja vanhempien määrän ennakoidaan kasvavan nykyisestä merkittävästi (67%) ja työikäisten jonkin verran (18%), mutta lasten ja nuorten (alle 20-vuotiaat) määrän ennustetaan laskevan hieman (-8%). Yli 80-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes kolminkertaistuvan nykyisestä.

Kunnan perustehtävänä on edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Lisäksi kunnan on vahvistettava osana kunnan strategista suunnittelua valtuustokausittain suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Tulevan väestönkehityksen vastaamiin haasteisiin on kehitettävä erilaisia hyvinvointipalveluja niin hoivaa kuin omatoimisesti ja itsenäistä selviämistä tarvitseville. Kunnan oman suunnitelman lisäksi Keusote valmistelee parhaillaan kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen näkemykseen perustuvaa hyvinvointisuunnitelmaa. Sekä kunnan että Keusoten suunnitelmien valmistelussa vanhusneuvostojen tulee olla mukana (Vanhuspalvelulaki 11§, Kuntalaki 27§).

Sosiaali- ja terveyspalveluissa strategisena tavoitteena on ollut laitoshoidon vähentäminen ja kotona tai kodinomaisissa oloissa selviämisen lisääminen on sitten kysymys kotihoidosta tai muista tukipalveluista. Kotihoidosta on tullut pitkälti ympärivuorokautisen hoidon korvike. Kotihoito säästää rahaa, mutta ei tietyn rajan (hoitokertojen määrä) jälkeen. Kotihoidossa on tällä hetkellä myös entistä enemmän huonokuntoisia vanhuksia, jotka hoivaavat toinen toisiaan. Heidän paikkansa olisi todellisuudessa joku laitoshoitopaikka.

Jotta selviämme ikäihmisten voimakkaasta kasvusta ja sen aiheuttamasta kustannuspaineesta, tarvitsemme ennaltaehkäisevää toimintaa, joka siirtää pysyvämpää hoivatarvetta eteenpäin.

Vanhusneuvoston mielestä ikääntyvien palvelutarpeet voidaan jakaa selkeästi neljään eri kategoriaan: 1. Päivätoiminta, 2. Palvelukorttelit ja 3. Ikäihmisten olohuoneet/Toimintakeskukset ja 4. Omatoiminen toiminta.

Päivätoiminta
Ikääntyneiden päivätoimintaa toteutetaan tällä hetkellä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19§ mukaisesti. Päivätoimintapäivä sisältää Keusoten nykyisen ohjeistuksen mukaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tukevaa toimintaa. Tärkeänä osana päivää on sosiaalinen kanssakäyminen ja vertaisryhmän tuki sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Päivätoimintapäivään sisältyy tarvittaessa yksilöllistä apua ja hoivaa toimintakykyä tukien. Päivätoiminta on tarkoitettu tällä hetkellä asiakkaille, jotka eivät terveytensä tai kuntonsa vuoksi voi osallistua muihin kunnan, yhdistysten tai järjestöjen toimintaan. Päivätoiminnan kohderyhmänä voivat olla myös kuntoutuvat ja kotiutuvat asiakkaat, joiden kotona asumista edistetään ryhmätoiminnalla. Keusote on kehittämässä päivätoimintaan uutta toimintamallia.

Palvelukorttelit
Tavoitteena on, että ikääntyneet asuvat kuntien taajamissa itsenäisesti ja hyödyntävät korttelin palveluja, kotona asumisen helpottamiseksi. Näitä palveluja ovat mm. siivous- ja ruokailupalvelut sekä liikunta- ja virkistysmahdollisuudet. Taajamien palvelukorttelikokonaisuuteen kuuluu erilaisia asumismuotoja, kuten yhteisöasumista, itsenäistä senioriasumista ja palveluasumista. Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmaa tulee päivittää koskemaan myös ikääntyvien asukasryhmän tarpeet ja niissä tarvittavat tilaratkaisut. Päivitettävässä palveluverkkosuunnitelmassa tulee olla mukana kolmen päätaajaman keskustoihin sijoittuvat palvelukorttelit sekä ikäihmisten olohuoneet/toimintakeskukset.

Ikäihmisten olohuoneet/Toimintakeskukset
Ikäihmisten olohuoneiden toiminnan tavoitteena on ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen ylläpitämällä kohtaamispaikkoja, joissa voi viettää aikaa seurustellen mukavan tekemisen parissa. Toimintaan sisältyy virikkeiden tarjoaminen ja vertaistoiminta. Ikäihmisten olohuoneet on tarkoitettu omatoimisille ikäihmisille tai saattajan/läheisen kanssa osallistuville. Ohjelmassa voi olla liikuntaa, peli-iltoja, kädentaitoryhmiä, porinapiirejä, musiikki-iltamia, kulttuuria, tietovisoja, bingo tai mukana voi olla esiintyjiä, vierailijoita tai näyttelyitä. Olohuoneiden osallistujat voivat osallistua sisällön tuottamiseen. On tärkeätä, että olohuoneet ovat esteettömiä ja helposti saavutettavissa.

Omatoiminen toiminta
Tähän kategoriaan lukeutuvat ne, jotka päättävät ja valitsevat itse tarvitsemansa palvelut tarjolla olevista julkisista ja yksityisistä palveluista ja toiminnasta. Näistä kunnan ei vanhusneuvoston mielestä tarvitse olla huolissaan. Vanhusneuvoston mielestä valtuustoaloitteen tekijät viittaavat aloitteessaan nimenomaan uudenlaisen kokonaisratkaisun löytämiseen. Vanhusneuvoston mielestä kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä toiminnalle, joissa eri toimijat voivat olla tuottamassa niitä asiakkaille. Kunnallisille luottamus- ja vaikuttamistoimielimille pitää antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä päivätoiminnasta ja sen kehittämisestä ennen toimintamallin käyttöönottoa.

Vanhusneuvoston mielestä Nurmijärven kunnan jokaiseen päätaajamaan tulee asemakaavassa varata taajaman keskustaan paikka ikääntyvien ihmisten palvelukorttelille, jossa ikääntyvät voivat viettää turvallista ja toimintarikasta elämää.

Lisäksi vanhusneuvosto pitää tärkeänä, että kunnan kolmeen päätaajamaan perustetaan Ikäihmisten olohuoneet/toimintakeskukset, joissa toiminnan tavoitteena on ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen ylläpitämällä kohtaamispaikkoja, joissa voi viettää aikaa seurustellen mukavan tekemisen parissa. Vanhusneuvoston mielestä olohuoneiden perustaminen tulee aloittaa Kirkonkylästä, jossa toiminta voidaan helposti käynnistää esteettömyyden ja helpon saavutettavuuden vuoksi Heikkarin palvelutalossa. Eri puolella Suomea toimivat olohuoneet toimivat pääsääntöisesti palvelutalojen yhteydessä. Kirkonkylän jälkeen Ikäihmisten olohuone tulee perustaa Klaukkalaan ja sen jälkeen Rajamäkeen.

Vanhusneuvoston mielestä toiminnan käytännön toteuttajana voi olla yhdistys tai useamman yhdistyksen muodostama allianssi, joka hakee toimintaan ulkopuolista rahoitusta. STEA on tukenut eri puolella Suomea toimivia yhdistyspohjaisia olohuoneita. Tärkeätä on kuitenkin, että kolmannen sektorin toimijoilla on kunnan tuki asialle. Tällainen malli on useammalla paikkakunnalla osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Lisäksi vanhusneuvosto esittää, että Heikkarin palvelukeskusta käyttäville yhdistyksille myönnetään vuokratukea 1.6.2021 lukien, kun kunnan vuokrasopimus päättyy Onnenkimpale Oy:n kanssa. Käyttäjäyhdistyksille on tärkeätä, että tilat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia.