Kunnanhallitus 30.11.2020 § 267   

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 29.1.2020 § 5 palveluverkkotyön laadinnan aikataulun ja 25.03.2020 § 25 palveluverkon kehittämisen tavoitteet ja periaatteet.  Palveluverkkosuunnitelma on laadittu valtuuston päätösten mukaisesti sekä Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman eli NUUKA-ohjelman tavoitteiden perusteella. Lisäksi Nurmijärven kunnan palveluverkkotyön läpikantavana ajatuksena on ollut kuntalaisten, palvelujen käyttäjien ja henkilöstön vahva osallistaminen ja kuunteleminen. Työhön on osallistettu myös luottamushenkilöitä, vaikuttamistoimielimiä ja sidosryhmiä.

1          Palveluverkkosuunnitelman merkitys

Palveluverkkosuunnitelma ja siinä tehtävät ratkaisut ovat keskeisessä roolissa kunnan strategisessa ja pitkäjänteisessä kehittämisessä ja suunnittelussa. Palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on löytää parhaita mahdollisia ratkaisuja kunnan palveluverkon kehittämiseen siten, että ratkaisut tukevat mahdollisimman hyvin kunnan kasvua ja kehittymistä haluttuun suuntaan. Tällöin palveluverkkoon kohdistettavat investoinnit ovat vahvassa synergiassa kunnan kehittämisen ja kasvun kanssa.

Palveluverkkosuunnitelmalla varmistetaan, että kunnan omaleimaisten alueiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Mikäli jatkaisimme palveluverkon kehittämistä ja suunnittelua kohde/toimipiste kerrallaan irrallisina yksittäispäätöksinä, saattaisi alueen ja koko kunnan kehittämisen iso kuva jäädä hämäräksi. Tämä saattaa nostaa jo ennestään kalliisti ylläpidettävän nykyisen palveluverkon kustannuksia.

Myös kunnan nykyinen taloustilanne haastaa kehittämään palveluverkkoa. Talouden sopeuttaminen peruspalvelujen turvaamiseksi edellyttää rakenteellisia uudistuksia palvelutuotannossa. Kestäviä säästöjä tuleekin hakea palveluiden toteuttamisen uudelleen järjestämisellä siten, että palvelut toimivat ja kustannukset laskevat.

2          Palveluverkon kehittämisen tavoitteet 

Valtuuston 25.03.2020 §25 päätöksen mukaisesti palveluverkon kehittämisen tavoitteita Nurmijärvellä ovat:

1. Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa kampuksille.

­          Kampus voi muodostua myös lähekkäin sijaitsevien palveluiden verkostosta

2. Uudisrakentamisessa sekä saneeraamisessa suositaan monikäyttöisyyttä sekä tilatehokkuuden nostoa

­          Uudiskohteen täytyy pitkällä aikavälillä olla vanhaa kohdetta taloudellisempi

­          Toimitilasuunnittelussa tulee huomioida monipuolinen käyttäjäkunta sekä tilojen rakenteellinen muuntojoustavuus

3. Kouluista ja päiväkodeista muodostetaan hallinnollisesti suurempia yksiköitä

­          Koulujen osalta tavoitteena on yhdistää tällä hetkellä luottamusrehtoreiden johtamat kouluyksiköt isompien kouluyksiköiden virkarehtoreiden johdettaviksi.

­          Päiväkotien osalta yksiköt muodostetaan niin, että päiväkodin johtajalla on johdettavana useampi hallinnollinen yksikkö

4. Peruskorjattavien kiinteistöjen kohdalla arvioidaan toimipisteen tarvetta tulevaisuudessa ja verrataan peruskorjauksen kustannusta uuden rakentamiseen.

5. Luovutaan kiinteistöistä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja

6. Koulujen tavoitekoko alakoulujen osalta on 1-2 sarjainen koulu

­          Alakoulut pidetään lähipalveluina

­          Koulun minimikoko on 60 oppilasta

7. Päiväkotien koko on 3-5-ryhmäinen. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä 10-ryhmäiset päiväkodit.

­          Isot päiväkodit sijoitetaan hyvien kulkureittien varrelle

Palveluverkon kehittäminen on jatkuvaa työtä ja palveluverkon kehittämistarpeita arvioidaan vuosittain osana talousarvioprosessia. Palveluverkon toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta arvioidaan yhtenäisten kriteerien perusteella. Kriteerien avulla tunnistetaan palveluverkon kohteet, joita tulee kehittää. Asetetuista raja-arvoista poikkeaville kohteille tehdään tarkempi analyysi ja haetaan ratkaisuja kohteen kehittämiseen. Kehittämisvaihtoehtoja laaditaan useita ja niissä otetaan huomioon palveluverkon pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sekä tehdään vaikutusten ennakkoarviointi.

3          Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdot ja niiden sisältö

Palveluverkkosuunnitelman laadintaa on ohjannut vaihtoehtoisten ratkaisujen tarkastelu erityisesti keskisellä ja pohjoisella alueella. Näillä alueilla palveluverkon ratkaisut kytkeytyvät vahvasi kunnallisen lukiokoulutuksen järjestämisen ratkaisuun.

Palveluverkkosuunnitelma sisältää paikallisten ratkaisuehdotusten lisäksi myös koko kuntaa koskevia yleisiä kehittämissuuntia. Nämä ovat:

1. Hallinnolliset yhdistämiset varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (päätetty palveluverkon kehittämisen tavoitteiden yhteydessä. valtuuston kokous 25.03.2020, §25)
2. Eri palveluiden kokoaminen lähelle toisiaan kampusalueille (päätetty palveluverkon kehittämisen tavoitteiden yhteydessä. valtuuston kokous 25.03.2020, §25)
3. Alkuluokkatoiminnan laajentaminen koko kuntaa koskevaksi.
4. 6. luokkien siirtäminen yläkoulujen yhteyteen mahdollista, jos muut tilajärjestelyt sitä edellyttävät.

Kunkin alueen palveluverkon tarkemmat kuvaukset yksiköittäin on esitetty alueittaisissa taulukoissa (liitteenä). Palveluverkkosuunnitelman keskeiset toimenpide-ehdotukset alueittain on esitetty alla.

3.1         Eteläinen alue (Klaukkalan, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttulan-Nummenpään tilastolliset suuralueet)

VARHAISKASVATUS

-          Aitohelmen päiväkodista luovutaan, kun eskarit siirtyvät Klaukkalan koululle alkuluokkiin.

-          Uusi keskustan alueen suurpäiväkoti (10-ryhmäinen + avoin varhaiskasvatus) Urheilupuistoon 2026-2027 nykyisen Urheilupuiston koulun paikalle. Luovutaan Isosuon ja Suopolun päiväkodeista sekä Vaskomäen päiväkodin lisärakennuksesta. Suurpäiväkodin toteutus yksityisen toimijan toimesta NUUKA-toimenpideohjelman mukaisesti.

-          Ruotsinkielisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen keskittäminen Syrjälän päiväkodin nykyisiin tiloihin peruskorjauksen yhteydessä 2024-2025.

-          Havumäen päiväkodin muuntaminen Mäntysalon koulun käyttöön

-          Avoimen varhaiskasvatuksen keskittäminen päiväkotien kanssa samoihin tiloihin.

PERUSOPETUS

-          Urheilupuiston koulun uudisrakennus 2024-2025, koulun laajentaminen 6-9 lk kouluksi ja kapasiteetin kasvattaminen Klaukkalan keskustan ja läntisen alueen kasvua palvelevaksi.

-          Klaukkalan ja Lepsämän kouluista 0-5 lk koulu.

-          Metsäkylän koulu yhdistetään hallinnollisesti Mäntysalon kouluun ja Valkjärven koulu Lepsämän kouluun. Uotilan koulun hallinnollinen yhdistäminen selvitetään.

-          Lepsämän koulun vanha puukoulu peruskorjataan. Rakennukseen sijoitetaan ruokasali, keittiö, opetustiloja sekä hallinnon/oppilashuollon tiloja. Palanutta koulurakennusta ei korvata. Koulun toiminta jatkuu kahdessa paikassa Lepsämässä sekä Lintumetsässä.

KOKO KUNTAA KOSKEVAT YHTEISET KEHITTÄMISSUUNNAT

-          Alkuluokkatoiminnan käynnistäminen koko alueella (eskarit kouluille).

-          Harjulan ja Syrjälän koulujen hallinnollinen yhdistäminen ja opetuksen järjestely kahteen yksikköön

-          Alkuluokkatoiminnan käynnistäminen Mäntysalon/Haikalan koulussa (Haikalan koulu 0-2 lk, Mäntysalon koulu 3-9 lk).

-          Hallinnollinen yhdistäminen: Isosuon ja Suopolun päiväkodit, Mäntysalon, Haikalan ja Professorintien päiväkodit, Tähkärinteen ja Riihipuiston päiväkodit, Syrjälän ja Harjulan päiväkodit.

3.2         Keskinen alue (Kirkonkylän, Palojoen ja Nukarin tilastolliset suuralueet)

VARHAISKASVATUS

-          Maaniitun päiväkodin ja leikkipuiston alueelle varhaiskasvatuksen kampuksen kehittäminen. Kerhotoiminnalle tilat (luovutaan Mäkituvan kerhosta), suurempi leikkipuisto ja lähiliikuntapaikka, varaus päiväkodin laajentamiselle (lisärakennus).

-          Kirkonkylän päiväkodin lakkauttaminen ja purkaminen lukioratkaisusta riippumatta (eskarit alkuluokkiin kouluille), yksityinen Pilke Helmitarha lopettaa.

LUKIORATKAISU JA TÄMÄN VAIKUTUS MUUHUN PALVELUVERKKOON

-          Lukioratkaisun vaihtoehdot keskisellä alueella ja muutokset palveluverkkoon:

• Hajautettu lukio: Lukio jatkaa NYK:n tiloissa, NYK:n uusi liikuntasali 2025, alkuluokat Maaniittuun
• Uusi keskuslukio: NYK 6-9 lk (Kivelästä ja Sarjalasta luovutaan), Maaniittu, Lukkari ja Karhunkorpi 0-5 lk, Nukarin koulu jatkaa 0-6 lk
• Keskuslukio Maaniitun koululle ja Lukkarin koululle lisätilat: Lukkarin koulu 0-4 lk (vaatii noin 6 ryhmän lisärakennuksen), NYK 5-9 lk (uusi liikuntasali), Karhunkorpi 0-4 lk, Nukari 0-6 lk
• Keskuslukio Maaniitun koululle ja Maaniitun koululle lisätilat: NYK muuttuu yhtenäiskouluksi, alkuluokat (0-2 lk) sijoittuvat Maaniitun koululle (lisärakennus), NYK:n uusi liikuntasali 2025

NURMIJÄRVEN YHTEISKOULU

-          Nurmijärven yhteiskoulun vanhimmat osat korvataan uudisrakennuksella 2027-2029 lukioratkaisusta riippumatta.

KIRJASTOPALVELUT

-          Pääkirjaston peruskorjaus 2021-2022 (TA 2021, tekninen lautakunta 25.6.2020)

KOKO KUNTAA KOSKEVAT YHTEISET KEHITTÄMISSUUNNAT

-          Palojoen koulun yhdistäminen hallinnollisesti Maaniitun kouluun.

-          Nukarin ja Karhunkorven koulujen hallinnollinen yhdistäminen.

-          Alkuluokkatoiminnan laajentaminen tehtävän lukioratkaisun mukaisesti.

3.3         Pohjoinen alue (Rajamäen ja Röykän tilastolliset suuralueet)

VARHAISKASVATUS

-          Metsolan päiväkodin käyttöönotto 1.1.2021. Toivojentien päiväkodin taloista luopuminen.

-          Tornitien päiväkodin toteutus yksityisen toimijan toimesta NUUKA-toimenpideohjelman mukaisesti.

-          Isokallion päiväkodista luopuminen

RAJAMÄEN KOULUKAMPUS

-          Seitsemän veljeksen koulun vanhan osan korvaus uudisrakennuksella (2022-2023)

-          Kuntolan peruskorjaus (2023-2024)

-          Rajakaaren uudisrakennus (2024-2025)

-          Rajamäen koulun E-rakennuksesta luopuminen

LUKIORATKAISU

-          (1) Lukion toimipiste yläkoulukampuksen yhteyteen tai (2) lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylään (jos lukiokoulutus Rajamäellä loppuu). Mikäli lukiokoulutus jatkaa kahden toimipisteen mallilla, Rajamäen lukion toimipisteen toteutusvaihtoehdot ovat seuraavat:

1. hankesuunnitelman mukaisesti
2. kevyempirakenteinen toteutus
3. väistötilojen siirto vuokraus pysyvästi/toistaiseksi
4. olemassa olevien tilojen hyödyntäminen (Työtehoseura)

RÖYKKÄ

-          päiväkodin omakotitalosta luopuminen (2022)

-          nuorisotilat koululle (2020-luvun lopulla), koulun lisärakennuksesta luopuminen (2030+)

KOKO KUNTAA KOSKEVAT YHTEISET KEHITTÄMISSUUNNAT

-          Rajamäen koulun alkuluokat (0-1 lk) uuteen Metsolan päiväkotiin

-          Rajamäen ja Länsikaaren koulujen 6. lk:t siirtyvät kampukselle

-          Tornitien ja Mutkapolun päiväkotien hallinnollinen yhdistäminen, mikäli Tornitie jatkuu kunnallisena päiväkotina.

4          Lukioratkaisun kustannukset

Palveluverkkosuunnitelman eri vaihtoehdoissa merkittävimmät kustannuserot syntyvät lukioratkaisun vaihtoehdoista. Tästä syystä kustannusvertailu painottuu lukioratkaisun tarkasteluun. Seuraavassa on tarkasteltu, millaisia kokonaisvaikutuksia eri lukiovaihtoehdoilla on kuntatalouteen. On huomattavaa, että palveluverkkosuunnitelmaan esitetään muitakin merkittäviä hankkeita, joista investointikustannuksiltaan suurimpia ovat Rajamäen kampushanke (29,6 milj.€ ilman lukiota), Urheilupuiston koulu (19,1 milj.€) ja Nurmijärven yhteiskoulun vanhojen osien korvaaminen (15,5 milj.€). Suurimmat päiväkotihankkeet (Tornitie Rajamäellä ja Urheilupuiston uusi päiväkoti Klaukkalassa) esitetään toteutettavaksi yksityisinä hankkeina.

Koska eri lukiovaihtoehdoilla on erilaisia vaikutuksia myös muuhun palveluverkkoon, on tavoitteena laskea sellainen vertailukustannus, joka mahdollisimman tasapuolisesti kuvaa eri vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia koko kunnan talouteen myös pitkällä aikavälillä. Tämä ei siis tarkkaan ottaen kuvaa puhtaasti lukiokoulutuksen kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Vertailukustannukseen lasketaan mukaan kaikki investoinnit (rakentaminen ja irtaimisto), kiinteistöjen ylläpito (ml. puhtaanapito) sekä toimintakustannukset (henkilöstökustannukset ja ruokailu). Laskelma huomioi näiden erilaisen kustannuskehityksen ja pitkän aikavälin vertailuissa (10 v ja 20 v) palauttaa tulevaisuuden rahavirrat nykyarvoon diskonttaamalla. Diskonttauskorkona on käytetty 1,0 %.

Kiinteistön hoitoon liittyvien kustannusten osalta laskelmassa on huomioitu vain ne tilat, jotka eri lukiovaihtoehdoissa poikkeavat toisistaan eli käytännössä joko lukion käyttöön tulevat uudet tilat tai lukioratkaisun seurauksena rakennettavat muun kouluverkon käyttöön tulevat tilat. Jos ratkaisun yhteydessä palveluverkosta poistuu tiloja, lasketaan nämä tilakustannuksiin mukaan säästöinä.

Yhteenveto lukioratkaisun eri vaihtoehtojen kustannuksista on esitetty alla olevassa taulukossa (luvut miljoonaa euroa). Vaihtoehdoista investoinneiltaan kallein on lukiokoulutuksen keskittäminen uudisrakennukseen Kirkonkylään. Kun investointien ohella otetaan huomioon kiinteistön ylläpito ja toimintakustannukset tulee lukiokoulutuksen keskittäminen nykyisen Maaniitun koulun tiloihin merkittävästi edullisimmaksi varsinkin pitkän ajan vertailussa. Maaniitun ratkaisu on 20 vuoden ajanjaksolla kaikkiaan 7,5-8,5 milj.€ edullisempi kuin kahden toimipisteen nykymalli. Toisaalta hajautettu kahden toimipisteen malli on n. 7-8 milj.€ edullisempi kuin uudisrakennukseen keskittäminen.

Vaihtoehto, jossa Rajamäen lukion toimipiste sijoittuisi Työtehoseuran koulutuskeskukselle on edelleen selvitettävänä. Tarjolla olevien tilojen laajuus ja tilavuokra eivät ole vielä selvillä, joten tältä osin vertailu on hyvin spekulatiivinen. On myös huomattava, että Rajamäen toimipisteen vaihtoehtoina väistötilat (V1, 1 152 m2) ja tässä huomioitu Työtehoseuran tila (V1D, 1 160 m2) ovat mitoitukseltaan merkittävästi suppeampia kuin kampuksen yhteyteen suunnitellut tilat (V1A ja V1B, 1 806 m2).

5          Mitä vaikutuksia palveluverkkosuunnitelman eri ratkaisuilla on?

Osana palveluverkkosuunnitelmaa on tarkasteltu myös eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia niin alueellisesti kuin myös koko kunnan tasolla.

Kesäkuussa 2020 toteutettiin hankesuunnitelmien mukaisen kunnallisen lukiokoulutuksen järjestämisen vaikutusten ennakkoarviointi. Tarkastelun jälkeen on selvitetty kustannustehokkaampia vaihtoehtoja hankesuunnitelmissa esitettyjen lukiovaihtoehtojen lisäksi. Näiden ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia tarkastellaan osana palveluverkkosuunnitelmaa.

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa on huomioitu lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten lausunnot sekä kuntalaisten, henkilöstön että muiden sidosryhmien kommentit palveluverkkosuunnitelmaluonnokseen. Vaikutuksia on tarkasteltu talous- elinvoima-, kuntalais- ja ympäristönäkökulmasta. Lisäksi on tarkasteltu ratkaisuehdotusten vaikutuksia organisaatioon ja henkilöstöön.

Vaikutusten ennakkoarvioinnista on tehty myös erillinen yhteenveto, joka kerää yhteen lautakuntien evästyksissä esiin nousseita aiheita ja näkökulmia. Yhteenveto sisältää palveluverkkosuunnitelman koko kuntaa koskevat keskeisimmät sekä merkittävämmät yksittäiset ratkaisuehdotukset ja näiden vaikutuksia. Vaikutuksia on tarkasteltu henkilöstön ja palveluiden järjestämisen, lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, perheen arjen sujuvuuden, alueiden elinvoiman sekä talouden näkökulmasta.

Palveluverkkosuunnitelman eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan (erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen) voimakkaassa kasvussa ja tähän vastaamisessa. Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Niin ikään pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan lukiokysymyksen kautta.

5.1         Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset eteläisellä alueella

Eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan kasvussa ja kehityksessä, sillä nykyinen palveluverkko ei kykene vastaamaan erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen odotettuun voimakkaaseen kasvuun etenkin 2020- ja 2030-luvuilla.

Eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat valtuuston 25.03.2020 (§25) päättämien Nurmijärven palveluverkon kehittämistavoitteiden mukaisia. Eteläisen alueen ratkaisuilla mahdollistetaan osaltaan Klaukkalan houkuttelevuus erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Lisäksi panostus taajaman kasvuun ja kehittämiseen uudisrakennusten ja peruskorjausten sekä toiminnallisten muutosten kautta tukevat myös yksityisten palveluiden ja palvelutarjonnan kehittymistä. Tämän ennakoidaan lisäävän edelleen eteläisen alueen veto- ja pitovoimaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja useammasta tilasta luopuminen tuo myös säästöjä. Myös esitetyt hallinnolliset yhdistämiset alentavat käyttötalouden kustannuksia. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle.

5.2         Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset keskisellä alueella

Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Kirkonkylään keskitetyn kunnallisen lukiokoulutuksen vahvuutena nähdään paras saavutettavuus sekä opiskelijoille että henkilöstölle niin kunnan sisällä kuin ulkopaikkakuntalaisille. Lukiokoulutuksen keskittämisen vahvuuksina ovat lukiokoulutuksen käyttökustannusten laskeminen sekä lukion isomman koon mahdollistama laajempi kurssitarjonta sekä opettajien ammatilliset tiimit. Kurssitarjonnan merkityksen korostuminen puoltaa keskitettyä lukiokoulutusta, kun korkeakoulujen päästötodistuksessa painotetaan yhä enemmän ylioppilaskirjoitusten tuloksia.

Lukioratkaisusta riippumatta palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että Nurmijärven yhteiskoulun vanhimmat osat korvataan uudisrakennuksella 2027-2029. Mikäli lukiokoulutusta ei keskitetä uudisrakennukseen, Kirkonkylän liikuntapaikkapulaa helpottamaan rakennetaan NYK:n yhteyteen uusi erillinen liikuntasalirakennus.

KESKITETTY LUKIO UUDISRAKENNUKSENA. Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin uudisrakennuksena, olisi se tarkastelluista vaihtoehdoista kallein. Uudella lukiorakennuksella pystyttäisiin kuitenkin parhaiten vastaamaan lukiokoulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen sekä 6-luokkalaisten siirron Nurmijärven yhteiskoululle. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä.

KESKITETTY LUKIO, MAANNITUN KOULUN REMONTOINTI LUKIOKÄYTTÖÖN JA LISÄTILAT LUKKARIN TAI MAANIITUN KOULULLE.  Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin Maanitun koulun muutoksella olisi se investointi- ja käyttökustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Sijainniltaan Maaniittu on myös keskeisempi kuin uudisrakennuksen suunnitellut sijaintivaihtoehdot Krannilan urheilupuiston eteläosassa tai Toreeninmäellä. Muun palveluverkon osalta Maaniittu-ratkaisulla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia.

Alkuperäisen ratkaisuvaihtoehdon mukaan Kirkonkylän alueen 0-4 -luokkien opetus keskitettäisiin Lukkarin ja Karhunkorven kouluille (Lukkarin kouluun lisätilat noin kuudelle ryhmälle) ja Nurmijärven yhteiskoulussa olisivat alueen kaikki 5-9 -luokkalaiset (Nukarin ja Palojoen kouluja lukuun ottamatta). Esitetty ratkaisu pidentäisi erityisesti Helsingintien pohjoispuolen/Raalantien varren asuinalueiden pienimpien koululaisten koulumatkaa. Tämä saattaa hieman lisätä koulukuljetusten kasvua. Esitetty ratkaisu ei kaikilta osin täytä myöskään valtuuston asettamaa tavoitetta (25.03.2020, §25) alakoulujen pitämisestä lähipalveluna. Pienimpien koululaisten pisimmät koulumatkat saattavat myös vaikuttaa heikentävästi Raalantien varrella olevien asuinalueiden ja myös uuden Heinojan omakotitaloalueen houkuttelevuuteen. Esitetyn Maaniittu-ratkaisun merkittävistä vaikutuksista huolimatta syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehille kohdistetussa kyselyssä lukiokoulutuksen keskittäminen Maaniittuun sai eniten kannatusta.

Kuntalaisten palautteen ja lautakuntien lausuntojen pohjalta ratkaisuvaihtoehtoa lukiokoulutuksen keskittämiseksi Maaniitun koululle on päivitetty. Uudessa ratkaisuvaihtoehdossa Nurmijärven yhteiskoulu muutetaan yhtenäiskouluksi, jossa alakoululuokkien osalta olisivat nykyisen Maaniitun koulun oppilaat. Alakoulun osalta 3-6 luokat sijoittuisivat NYK:n tiloihin ja 0-2 luokille rakennettaisiin Maaniitun koulun yhteyteen oma lisärakennus, joka on laajuudeltaan lähes vastaava kuin alkueräisen ratkaisuvaihtoehdon Lukkarin koulun lisärakennus. Kustannusten osalta ratkaisut eivät käytännössä eroa toisistaan. Muita muutoksia kouluverkkoon ei esitetä.

Päivitetty ratkaisu mahdollistaa sen, että Helsingintien pohjoispuolen (Maaniittu, Toreeni, Laidunalue, uusi Heinojan asuinalue) pienimpien koululaisten koulumatka säilyisi nykyisellään ja he voisivat edelleen hyödyntää Maaniitun koulun toimivaa ja kunnostettua piha-aluetta. Maaniitun varhaiskasvatuskampuksen ulkoalueiden kehittäminen palvelisi myös pienimpiä koululaisia. Useimpien Maaniitun koulun nykyisten 3.-6. luokkien oppilaiden osalta koulumatka pitenisi jonkin verran nykyisestä, mutta vähemmän kuin alkuperäisessä ratkaisussa (Lukkarin koulun sijaan koulumatka Nurmijärven yhteiskouluun). NYK:n tilat järjestettäisiin niin, että 3.-6. luokkien omat luokkatilat olisivat erillään yläkoulun tiloista.

HAJAUTETTU LUKIORATKAISU. Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin hajautetussa mallissa, sisältäisi myös tämä ratkaisu Nurmijärven yhteiskoulun liikuntatilojen uudistamisen 2025 sekä Nurmijärven yhteiskoulun vanhimpien osion korvaamisen uudisrakennuksella 2027-2029. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä.

5.3         Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset pohjoisella alueella

Pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan keskisen alueen tavoin lukiokysymyksen kautta.

HAJAUTETTU LUKIORATKAISU. Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin pohjoisella alueella, toteutettaisiin koulutus hajautetulla mallilla. Tämän etuna voidaan nähdä pohjoisen alueen elinvoiman ja houkuttelevuuden tukeminen sekä lukiolaisten lyhyet koulumatkat. Lisäksi pienempi lukion toimipiste voi näyttäytyä opiskelijoiden, asukkaiden sekä henkilöstön silmissä vetovoimaisempana.

Tilojen puolesta lukiokoulutus voidaan järjestää Rajamäellä neljällä eri vaihtoehdolla.  Kampusalueelle sijoittuvat (1) moduulirakentaminen sekä (2) hankesuunnitelman mukainen ratkaisu ovat toiminnallisesti tarkasteltuna toimivimpia ratkaisuja. Lukion toimipisteen toteuttaminen kustannustehokkaasti sekä toimintaa palvelevaksi toteutuu parhaimmin kevyemmällä toteutuksella (moduulirakentamisella) kampuksen yhteyteen. Kampusalueella olevien (3) väistötilojen vuokraaminen pysyvästi ei ole toiminnallisesti tarkasteltuna perusteltu vaihtoehto. Lukion Rajamäen toimipiste voidaan mahdollisesti toteuttaa myös (4) kampusalueen ulkopuolelle Työtehoseuran tiloihin. Ratkaisu tarkoittaa kuitenkin lukion sijaitsemista liki kilometrin päässä koulukampuksesta. Ratkaisussa voidaan nähdä haasteita, sillä sekä oppilaat, opettajat että opiskelijahuolto joutuvat liikkumaan Työtehoseuran tilojen sekä kampuksen välillä.

Pohjoisen alueen muun palveluverkon osalta perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palvelujen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja tiloista luopuminen tuo myös säästöjä. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle.

LUKION KESKITTÄMINEN KIRKONKYLÄÄN. Mikäli kunnallinen lukiokoulutus keskitettäisiin Kirkonkylään, tarkoittaisi se pohjoisen alueen lukiolaisten koulupäivien pidentymistä kasvaneen liikkumistarpeen vuoksi. Samalla paine ja kysyntä sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle kasvaa. Ratkaisun voidaan myös nähdä heikentävän pohjoisen alueen elinvoimaa siitä huolimatta, että Rajamäelle rakennetaan uusi moderni koulukampus.

6          Mitä mieltä kuntalaiset, oppilaat ja opiskelijat sekä henkilöstö olivat palveluverkkosuunnitelmasta? Kuntalaiskyselyn tulosten yhteenveto

Kuntalaisilta ja henkilöstöltä kerättiin palautetta palveluverkkosuunnitelmasta yleisesti sekä sen sisältämistä yksityiskohtaisista kehittämisehdotuksista verkkokyselyllä 29.9.-7.10.2020. Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia (N=1 138) kunnan kaikilta alueilta. Neljännes vastaajista oli kunnan palveluksessa, erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö oli hyvin edustettuina. Myös yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret olivat vastaajien joukossa hyvin edustettuina (n=141).

Palveluverkon kehittämisehdotukset saivat kuntalaisilta ja henkilöstöltä pääosin hyväksynnän. Erityisesti suhtautuminen on positiivista esityksiin, joissa vanhoja ja huonokuntoisia tiloja korvataan uusilla ja ajanmukaisilla tiloilla. Myös alkuluokkatoiminnan kehittäminen sekä palveluverkon alueelliset Röykän, Harjulan ja Syrjälän sekä Mäntysalon ja Haikalan alueella saivat pääosin positiivisen vastaanoton.

Suunnitelmassa on kuitenkin kohtia, jotka synnyttävät kritiikkiä ja aiheuttavat huolta. Erityisesti huolena olivat Maaniitun lukioratkaisun vaikutukset perusopetuksen Keskisen alueen palveluverkkoon sekä esitys 6. luokkien siirtämisestä yläkoulujen yhteyteen. Perusteena kritiikille oli huoli lapsen edun toteutumisesta sekä perheiden arjen vaikeutumisesta.

Lukioratkaisun osalta näkemykset jakautuvat: kahden toimipisteen ratkaisun kannatus on hieman suurempaa, mutta henkilöstön niukka enemmistö kannattaa keskitettyä ratkaisua. Kirkonkylään keskitetyn lukioratkaisun osalta kuntalaiset suosisivat kustannuksista huolimatta uudisrakennusta. Rajamäen toimipisteen osalta suhtautuminen väistötilojen tai Työtehoseuran tilojen hyödyntämiseen oli varsin kriittistä.

7          Miten palveluverkkotyöhön on osallistettu eri tahoja?

Nurmijärven kunnan palveluverkkotyön läpikantavana ajatuksena on ollut kuntalaisten, palvelujen käyttäjien ja henkilöstön vahva osallistaminen ja kuunteleminen. Työhön on osallistettu myös luottamushenkilöitä, vaikuttamistoimielimiä ja sidosryhmiä.

Vuoden 2020 aikana kuntalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti palveluverkkotyöhön Me tehdään Nurmijärvi -osallisuustyön avulla. Ajatuksiaan palveluverkon kehittämiseen on voinut kertoa läpi palveluverkkotyön niin työpajoissa, kyselyissä kuin Nurmijärven kunnan ensimmäisissä webinaareissakin. Laajat sekä tarkoin suunnitellut ja ajoitetut osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja keinot sekä kunnan verkkosivuilla julkaistut tulosten yhteenvedot ovat keränneet kuntalaisilta kiitosta. Syys-lokakuun vaihteessa kuntalaiset pääsivät vielä kerran kommentoimaan palveluverkkosuunnitelman luonnosta webinaarin ja kyselyn avulla. Tulosten yhteenveto toimi palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena.

Palveluverkkotyöhön on osallistunut alusta alkaen laajasti myös ratkaisuja eniten koskettava ryhmä eli palveluiden käyttäjät ja palveluiden tuottajat. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan henkilöstön ajatuksia palveluverkon priorisoinneista kerättiin jo alkuvuonna 2020. Samaan aikaan myös perusopetus- ja lukioikäisiltä sekä kaikkein pienimmiltä eli varhaiskasvatuksen asiakkailta kysyttiin näkemyksiä palveluverkon kehittämisen suunnista ja tärkeistä elementeistä. Ajatuksia lukioratkaisuun sekä Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmiin kysyttiin keväällä 2020 perusopetuksen oppilailta (5-9lk), opiskelijoilta sekä henkilökunnalta. Vaihtoehdoista kuultiin myös nuorisovaltuustoa. Syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehet arvioivat vielä alueelliset palveluverkkosuunnitelmaluonnokset ennen lautakuntien lausunnonannon vaihetta syys-lokakuussa 2020.

Vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto ja kyläasiain neuvottelukunta) ovat osallistuneet aktiivisesti läpi palveluverkkotyön. Erityisesti nuorisovaltuuston korostunut rooli palveluverkkotyössä on huomioitu ja nuorisovaltuustolta pyydettiin mm. erilliset kommentit lukioratkaisusta ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmista. Kaikilta vaikuttamistoimielimiltä pyydettiin lausunto palveluverkkosuunnitelmaluonnoksesta 2020 kesäkuisen lukioratkaisun ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmien tavoin. Palveluverkkosuunnitelmaluonnoksesta lausui myös alueittaiset vanhempainfoorumit. Lausunnot toimivat palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena.

Kunnan luottamushenkilöitä on osallistettu läpi palveluverkkotyön. Alkuvuonna 2020 työpajoissa määritettiin yhteiset palveluverkkosuunnitelman kriteerit ja työnlaadinnan suuntaviivat. Näiden perusteella tarkempia palveluverkkosuunnitelmassa olevia ratkaisuvaihtoehtoja on haettu oppilaiden, opiskelijoiden, henkilöstön ja kuntalaisten kanssa. Työn etenemisestä on luottamushenkilöille kerrottu läpi vuoden erilaisissa tilaisuuksissa mm. valtuuston kyselytunneilla. Kunnanhallitus on toiminut palveluverkkosuunnitelman laadinnan ohjausryhmänä.

Liitteet

­          Palveluverkkosuunnitelma 2020-2040 

­          Alueittaiset suunnitelmataulukot 

­          Lukioratkaisujen kustannusvertailu 

­          Vaikutusten ennakkoarviointi 

­          Vaikutusten ennakkoarvioinnin yhteenveto keskeisimmistä ratkaisuehdotuksista 

­          Sivistyslautakunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta  

­          Hyvinvointilautakunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Elinvoimalautakunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta

­          Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan lausuntopalveluverkkosuunnitelmasta 

­          Teknisen lautakunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Aleksia liikelaitoksen johtokunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Nuorisovaltuuston lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Vanhusneuvoston lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Vammaisneuvoston lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Alueittaisten vanhempainfoorumien lausunnot palveluverkkosuunnitelmasta

­          Kyläasiain neuvottelukunnan lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 

­          Kuntalais- ja henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto 

­          Rakentamisennuste

­          Väestölaskelma 

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Kunnanhallitus päättää:

1. hyväksyä ja esittää edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman 2020-2040 seuraavin ratkaisuin:

1. Kunnallinen lukiokoulutus toteutetaan hajautetulla mallilla siten, että lukion toimipisteet ovat sekä Kirkonkylällä että Rajamäellä.
   
   Ratkaisu on valtuuston 28.2.2018 hyväksymän kuntastrategian 2018-2025 mukainen palveluiden saatavuuden näkökulmasta ja tukee strategian mukaisesti kunnan päätaajamien tasapainoista kasvua ja kehittämistä, elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta sekä asuinpaikkana, että yritystoiminnan sijoittumisen kannalta. Molemmissa taajamissa ovat merkittävät teollisuuskeskittymät, joilla on olennainen rooli kunnan työpaikkaomavaraisuuden parantamisessa.

Koulutyön näkökulmasta kahden toimipisteen etuna voidaan nähdä opiskelijoiden sujuvampi arki, lyhyemmät koulumatkat ja pienempien yksiköiden vetovoimaisuus. Kahden yksikön välillä on myös mahdollista hyödyntää yhteisiä resursseja. Ratkaisu tukee kampuskehitystä ja eri palvelutoimintojen synergiaa taajamien keskusta-alueilla. Hajautettu ratkaisu jättää myös mahdollisuuksia lukiopalvelujen ja kampusalueiden edelleen kehittämiselle ja tilaratkaisu joustaa lukiokoulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeiden mukaisesti.

2. Kahden toimipisteen suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V1B, jonka mukaan Rajamäen lukion toimipiste sijaitsee kampusalueella. Lukion toimipiste toteutetaan kevytrakenteisesti ja rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä ja joustavuutta muuttuviin tarpeisiin sekä ratkaisun kustannustehokkuutta. Valinta toimipisteen sijainnista ja rakentamistavasta täsmentyy suunnitelmien ja kustannuslaskelmien konkretisoituessa.

3. muilta osin päätös palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

2. esittää valtuustolle, että vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelma päivitetään tehtyjen palveluverkkosuunnitelmapäätösten mukaiseksi.

3. oikeuttaa viranhaltijat tekemään tekniset korjaukset palveluverkkosuunnitelmaan.

Valmistelija

tekninen johtaja Jouko Lehtonen, puh. 040 317 2300,

sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, puh. 040 317 4410

Käsittely:

Lukioratkaisu

Juha Hyvämäki teki Pispalan, Vaulamon, Peltosen, Jalavan ja Rädyn kannattamana seuraavan muutosesityksen lukioratkaisuun:

Kohdat 1.a. ja 1.b. muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kunnanhallitus päättää:

Hyväksyä ja esittää edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman 2020-2040 seuraavin ratkaisuin:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Perustelut:

Ratkaisu on valtuuston 28.2.2018 hyväksymän kuntastrategian 2018-2025 mukainen palveluiden saatavuuden näkökulmasta ja tukee kunnan kasvua ja kehittämistä. Ratkaisu palvelee opiskelijoiden näkökulmasta tasapainoisesti koko kuntaa, lukiokoulutuksen kehittämistä ja turvaa alakoululaisten ehyen koulupolun Nurmijärven keskisellä alueella. Yksi toimipiste vastaa parhaiten lukiokoulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin ja tuottaa säästöjä käyttötalouteen.

Muutosesityksessä on otettu huomioon myös Nurmijärven Yhteiskoulun tarvitsema vanhimpien osien korvaaminen uudisrakennuksella (15,5 milj.€).

Tarja Salonen teki Riikka Raekannaksen kannattamana seuraavan muutosesityksen lukioratkaisuun:

Päätösesityksen 1b kohtaan tehdään seuraava lisäys (lisäys tummennettuna):

Kahden toimipisteen suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V1B, jonka mukaan Rajamäen lukion toimipiste sijaitsee kampusalueella. Lukion toimipiste toteutetaan kevytrakenteisesti ja rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä ja joustavuutta muuttuviin tarpeisiin sekä ratkaisun kustannustehokkuutta. Lisäksi tulee rinnalla tutkia edelleen vaihtoehtoa V1D, jonka mukaan lukion toimipiste sijaitsisi Työtehoseuran koulutuskeskuksessa. Tämä ratkaisu tulee huomioida vertailtaessa rakentamisen investointikustannuksia ja mm. lukiokoulutuksen kaksoistutkintojen mahdollisuuksia ennen kuin vaihtoehto kehittää koulutusta yhteistyössä Työtehoseuran kanssa hylätään. Valinta toimipisteen sijainnista ja rakentamistavasta täsmentyy suunnitelmien ja kustannuslaskelmien konkretisoituessa.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi pohjaesityksestä poikkeavaa muutosesitystä, joten suoritetaan nimenhuutoäänestykset.

Ensimmäisessä äänestyksessä ovat vastakkain Hyvämäen ja Salosen muutosesitykset siten, että

Hyvämäen esitys = JAA

Salosen esitys = EI

Äänestyksen tulos:

6 JAA -ääntä (Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo, Räty)

5 EI -ääntä (Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen, Laitinen)

Toisessa äänestyksessä ovat vastakkain esittelijän pohjaesitys ja Hyvämäen muutosesitys siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Hyvämäen muutosesitys = EI

Äänestyksen tulos:

5 JAA -ääntä ( Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen, Laitinen)

6 EI -ääntä (Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo, Räty)

Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 5 JAA - 6 EI hyväksyä Hyvämäen muutosesityksen lukioratkaisuksi.

Tarja Salonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, johon Sailio, Hägg, Laitinen ja Raekannas yhtyivät.

Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Yleiset palveluverkkolinjaukset koko kunnan alueelle

Riikka Raekannas teki Salosen kannattamana muutosesityksen, että päätökseen lisätään kohta 1c kuulumaan seuraavasti:

Palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa huomioitava lisäksi seuraavat seikat:

i. Hallinnolliset yhdistämiset: Ennen hallinnollisia yhdistämisiä tulee selvittää yhdistämisen vaikutukset koulujen/päiväkotien henkilöstöön, oppilaisiin/lapsiin ja yhteistyöhön vanhempien kanssa. Vaikutusten tulee sisältää myös kustannusvaikutukset. Yhdistämisestä päätetään lopullisesti näiden selvitysten perusteella.

ii. Alkuluokkatoiminnan laajeneminen: Alkuluokkatoiminnan laajeneminen ei saa rikkoa lapsen ehyttä koulupolkua ja turvallista oppimis- ja kasvuympäristöä sekä lapsen sosiaalisia suhteita. Alkuluokan toteuttamisesta ja nivelvaiheista (3lk siirtymisestä) on kerättävä lisää kokemuksia niiltä kouluilta, joissa toimintaa on jo useamman vuoden ajan toteutettu (esim. Salpakankaan koulu). Kokemuksia tulee arvioida yhdessä henkilökunnan kanssa. Alkuluokkatoimintaa voidaan laajentaa helposti niissä yksiköissä, joissa tilaa toiminnan laajenemiselle löytyy. Toiminnan laajenemista tulee tehdä asteittain seuraten oppilasmäärien kehitystä alueilla ja tilojen mahdollisen luontaisen vapautumisen mahdollistamissa rajoissa. Alkuluokkatoiminnan laajenemisen tulee olla hallittua ja vaikutuksiltaan suunniteltua, eikä se saa aiheuttaa uusia tilatarpeita tai muiden ikäryhmien siirtoa tiloista toiseen ehyen koulupolun säilymisen vastaisesti.

iii. Kampusajattelu: Kampusajattelu ei saa jatkossa aiheuttaa kohtuutonta painetta pelkästään yhteen yksittäiseen kampusalueen kouluun. Tulevaisuuden joustavassa ja dynaamisessa palveluverkkokehityksessä tulee huomioida oppilaiden ohjaaminen kouluihin, joissa on tilaa. Tämä varmistaa tilojen riittävyyden ja vältymme ylimääräisiltä laajennustarpeilta ja investoinneilta.

iv. 5-6 luokkalaiset: 5-6 luokkalaisia ei lähtökohtaisesti tule siirtää yläkoulujen yhteyteen seurauksena siitä, että saataisiin alkuluokille alakouluihin tilaa. 5-6 luokkalaisten mahdollisen siirtämisen syyn tulee olla heidän oman kehitykseensä ja koulupolkuunsa perustuva, ei ketjureaktio liian nopeasta alkuluokkatoiminnan laajentamisesta. Lapsivaikutusarviointien tekeminen ja henkilöstön kuuleminen toteutusmallista (luokanopettaja/aineenopettaja) tulee tehdä ennen siirtopäätöksiä. Tulevaisuuden palveluverkossa tulee turvata lapsille ehyt ja turvallinen koulupolku. Siirtymävaiheet on ajoitettava oikein lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioiden ja niitä tukien.

v. Alakoulujen toiminnan turvaaminen: Kunnanvaltuuston 25.3.2020 kokouksessaan vahvistamien kriteereiden mukaisesti alakoulut on tavoitteena pitää lähipalveluina. Kuntastrategian mukaisesti kyliemme houkuttelevuuden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi lapsia tulee ohjata avoimilta oppilaaksiottoalueilta myös pienempiin kouluihin, ei pelkästään isoihin yksiköihin.

vi. Palveluverkon kehittäminen: Jatkossa vuosikellon yhteydessä on tuotava sivistyslautakunnan tietoon ja arvioitavaksi ne sivistystoimialaan kuuluvat palvelut, jotka on otettu palveluverkon tarkasteluprosessin ja kehittämisen alle. Näiden palveluiden tulevaisuuden näkymiä arvioidaan säännöllisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen vuosittaista talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on tuotava myös kunnanhallitukselle tiedoksi.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten pidetään nimenhuutoäänestys siten, että äänestetään muutosesityksen jokainen kohta erikseen esittelijä pohjaesitystä vastaan.

Ensimmäisessä äänestyksessä pohjaesitys ja Raekannaksen muutosesitys olivat vastakkain siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Raekannaksen muutosesityksen kohta i. =  EI

Äänestyksen tulos:

9 JAA -ääntä (Hyvämäki, Hägg, Jalava, Peltonen, Pispala, Sailio, Laitinen, Vaulamo, Räty)

2 EI -ääntä (Raekannas, Salonen)

Toisessa äänestyksessä pohjaesitys ja Raekannaksen muutosesitys olivat vastakkain siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Raekannaksen muutosesityksen kohta ii. =  EI

Äänestyksen tulos:

5 JAA -ääntä (Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Sailio, Vaulamo)

6 EI -ääntä (Hägg, Pispala, Raekannas, Salonen, Laitinen, Räty)

Kolmannessa äänestyksessä pohjaesitys ja Raekannaksen muutosesitys olivat vastakkain siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Raekannaksen muutosesityksen kohta iii. =  EI

Äänestyksen tulos:

7 JAA -ääntä (Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Sailio, Vaulamo, Räty)

4 EI -ääntä (Hägg, Raekannas, Salonen, Laitinen)

Neljännessä äänestyksessä pohjaesitys ja Raekannaksen muutosesitys olivat vastakkain siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Raekannaksen muutosesityksen kohta iv. =  EI

Äänestyksen tulos:

7 JAA -ääntä (Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Sailio, Vaulamo, Räty)

4 Ei -ääntä (Hägg, Raekannas, Salonen, Laitinen)

Viidennessä äänestyksessä pohjaesitys ja Raekannaksen muutosesitys olivat vastakkain siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Raekannaksen muutosesityksen kohta v. =  EI

Äänestyksen tulos:

6 JAA -ääntä (Jalava, Peltonen, Pispala, Sailio, Vaulamo, Räty)

4 EI -ääntä (Hägg, Raekannas, Salonen, Laitinen)

1 VAITI (Hyvämäki)

Kuudennessa äänestyksessä pohjaesitys ja Raekannaksen muutosesitys olivat vastakkain siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Raekannaksen muutosesityksen kohta vi. =  EI

Äänestyksen tulos:

2 JAA -ääntä (Jalava, Sailio)

9 EI -ääntä (Hyvämäki, Hägg, Peltonen, Pispala, Raekannas, Salonen, Laitinen, Vaulamo, Räty)

Äänestysten jälkeen kunnanhallitus päätti lisätä palveluverkkosuunnitelmaan seuraavat kohdat:

ii. Alkuluokkatoiminnan laajeneminen: Alkuluokkatoiminnan laajeneminen ei saa rikkoa lapsen ehyttä koulupolkua ja turvallista oppimis- ja kasvuympäristöä sekä lapsen sosiaalisia suhteita. Alkuluokan toteuttamisesta ja nivelvaiheista (3lk siirtymisestä) on kerättävä lisää kokemuksia niiltä kouluilta, joissa toimintaa on jo useamman vuoden ajan toteutettu (esim. Salpakankaan koulu). Kokemuksia tulee arvioida yhdessä henkilökunnan kanssa. Alkuluokkatoimintaa voidaan laajentaa helposti niissä yksiköissä, joissa tilaa toiminnan laajenemiselle löytyy. Toiminnan laajenemista tulee tehdä asteittain seuraten oppilasmäärien kehitystä alueilla ja tilojen mahdollisen luontaisen vapautumisen mahdollistamissa rajoissa. Alkuluokkatoiminnan laajenemisen tulee olla hallittua ja vaikutuksiltaan suunniteltua, eikä se saa aiheuttaa uusia tilatarpeita tai muiden ikäryhmien siirtoa tiloista toiseen ehyen koulupolun säilymisen vastaisesti.

vi. Palveluverkon kehittäminen: Jatkossa vuosikellon yhteydessä on tuotava sivistyslautakunnan tietoon ja arvioitavaksi ne sivistystoimialaan kuuluvat palvelut, jotka on otettu palveluverkon tarkasteluprosessin ja kehittämisen alle. Näiden palveluiden tulevaisuuden näkymiä arvioidaan säännöllisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen vuosittaista talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on tuotava myös kunnanhallitukselle tiedoksi.

Eteläinen alue:

Juha Hyvämäki teki Salosen ja Vaulamon  kannattamana seuraavan muutosesityksen:

Palveluverkkosuunnitelma2020-2040 s.12 /Eteläisen  alueen palveluverkon kehittämisen pääkohteet 2020-2030

Poistetaan teksti:

Tulevaisuudessa on mahdollista, että Lepsämän koulun toiminta siirtyisi kokonaan Lintumetsään

Alueittaiset suunnitelmataulukot/ 1. Nurmijärven eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelma / Lepsämä

Poistetaan viimeisen sarakkeen teksti:

Alueen oppilasmäärien mahdollisesti laskiessa Lepsämän koulun toiminta siirretään kokonaan Lintumetsään. Kivikoulu laajennuksineen puretaan ja suojeltu puukoulu myydään.

Perustelut:

Palveluverkkoa tarkastellaan valtuuston hyväksymien kriteerien perusteella sen tullessa ajankohtaiseksi. Toimenpiteitä ei voi kirjata suunnitelmaan etukäteen ilman tarkastelua, varsinkin jos perusteena on epävarmaksi myönnetty väestöennuste.

Lepsämän koulun vastikään peruskorjattu kivikoulu uusine laajennuksineen ei ole tulossa elinkaarensa päähän pitkiin aikoihin. Esityksessä yksilöity maininta uuden ja terveen rakennuksen purkamisesta, tai kalliista lyhytkäyttöisestä peruskorjausinvestoinnista ohjaa päätöksentekoa epätaloudelliseen ja virheelliseen suuntaan.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten pidetään nimenhuutoäänestys siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Hyvämäen muutosesitys= EI

Äänestyksen tulos

2 JAA -ääntä (Peltonen, Sailio)

9 Ei -ääntä (Hyvämäki, Hägg, Jalava, Pispala, Raekannas, Salonen, Laitinen, Vaulamo, Räty)

Kunnanhallitus päätti äänin 2 JAA - 9 EI hyväksyä Hyvämäen muutosesityksen.

Keskinen alue:

Virpi Räty teki Peltosen ja Raekannaksen kannattamana muutosesityksen, että Karhunkorpi pidetään 0-6 lk kouluna.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten pidetään nimenhuutoäänestys siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Rädyn muutosesitys = EI

Äänestyksen tulos

4 JAA -ääntä (Hägg, Sailio, Salonen, Laitinen)

7 EI -ääntä (Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Raekannas, Vaulamo, Räty)

Kunnanhallitus päätti äänin 4 JAA - 7 EI hyväksyä Rädyn muutosesityksen.

Pohjoinen alue:

Tarja Salonen teki Raekannaksen ja Hyvämäen kannattamana muutosesityksen, että päätökseen lisätään seuraava kohta

"Rajamäen kampusalueen tilatarpeet tulee arvioida olemassa olevat, käyttökelpoiset tilat huomioiden. Uusia tiloja tulee rakentaa vain todelliseen tarpeeseen. Kampusalueelle kaavaillut nuorisotilat ja kirjasto tulee olla mahdollista jättää suunnitelmasta pois, mikäli tällä säästetään investointikuluissa ja muita ratkaisuja on käytettävissä. "

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosesitys, joten pidetään nimenhuutoäänestys siten, että

esittelijän pohjaesitys = JAA

Salosen muutosesitys = EI

Äänestyksen tulos:

2 JAA -ääntä (Sailio, Laitinen)

9 EI -ääntä (Hyvämäki, Hägg, Jalava, Peltonen, Pispala, Raekannas, Salonen, Vaulamo, Räty)

Kunnanhallitus päätti äänin 2 JAA - 9 EI hyväksy Salosen muutosesityksen.

Päätös 

Kunnanhallitus päätti äänestysten jälkeen hyväksyä ja esittää edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelman 2020-2040 seuraavin ratkaisuin:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

1.c. Palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa huomioitava lisäksi seuraavat seikat:
i. Alkuluokkatoiminnan laajeneminen: Alkuluokkatoiminnan laajeneminen ei saa rikkoa lapsen ehyttä koulupolkua ja turvallista oppimis- ja kasvuympäristöä sekä lapsen sosiaalisia suhteita. Alkuluokan toteuttamisesta ja nivelvaiheista (3lk siirtymisestä) on kerättävä lisää kokemuksia niiltä kouluilta, joissa toimintaa on jo useamman vuoden ajan toteutettu (esim. Salpakankaan koulu). Kokemuksia tulee arvioida yhdessä henkilökunnan kanssa. Alkuluokkatoimintaa voidaan laajentaa helposti niissä yksiköissä, joissa tilaa toiminnan laajenemiselle löytyy. Toiminnan laajenemista tulee tehdä asteittain seuraten oppilasmäärien kehitystä alueilla ja tilojen mahdollisen luontaisen vapautumisen mahdollistamissa rajoissa. Alkuluokkatoiminnan laajenemisen tulee olla hallittua ja vaikutuksiltaan suunniteltua, eikä se saa aiheuttaa uusia tilatarpeita tai muiden ikäryhmien siirtoa tiloista toiseen ehyen koulupolun säilymisen vastaisesti.

ii. Palveluverkon kehittäminen: Jatkossa vuosikellon yhteydessä on tuotava sivistyslautakunnan tietoon ja arvioitavaksi ne sivistystoimialaan kuuluvat palvelut, jotka on otettu palveluverkon tarkasteluprosessin ja kehittämisen alle. Näiden palveluiden tulevaisuuden näkymiä arvioidaan säännöllisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen vuosittaista talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on tuotava myös kunnanhallitukselle tiedoksi.

1.d. Rajamäen kampusalueen tilatarpeet tulee arvioida olemassa olevat, käyttökelpoiset tilat huomioiden. Uusia tiloja tulee rakentaa vain todelliseen tarpeeseen. Kampusalueelle kaavaillut nuorisotilat ja kirjasto tulee olla mahdollista jättää suunnitelmasta pois, mikäli tällä säästetään investointikuluissa ja muita ratkaisuja on käytettävissä.

1.e. muilta osin päätös palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

2. esittää valtuustolle, että vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelma päivitetään tehtyjen palveluverkkosuunnitelmapäätösten mukaiseksi.

3. oikeuttaa viranhaltijat tekemään tekniset korjaukset palveluverkkosuunnitelmaan.

Lisäksi päätettiin

a) poistaa seuraavat tekstit:
Palveluverkkosuunnitelma2020-2040 s.12 /Eteläisen  alueen palveluverkon kehittämisen pääkohteet 2020-2030
Poistetaan teksti:
Tulevaisuudessa on mahdollista, että Lepsämän koulun toiminta siirtyisi kokonaan Lintumetsään

Alueittaiset suunnitelmataulukot/ 1. Nurmijärven eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelma / Lepsämä
Poistetaan viimeisen sarakkeen teksti:
Alueen oppilasmäärien mahdollisesti laskiessa Lepsämän koulun toiminta siirretään kokonaan Lintumetsään. Kivikoulu laajennuksineen puretaan ja suojeltu puukoulu myydään.

b) säilyttää Karhunkorpi luokkien 0-6 kouluna.

Tarja Salonen jätti päätöksen kohtiin 1.a. ja 1.b.  eriävän mielipiteen, johon Sailio, Hägg, Laitinen ja Raekannas yhtyivät sekä esittelijä jätti eriävän mielipiteen päätöksen kohtiin 1.a. ja 1.b.

Asian käsittelyn jälkeen kokouksessa pidettiin tauko klo 19.17-19.25.

Jakelu

Valtuusto 16.12.2020 § 92     

363/00.01.02.05/2020  

Esitys 

Kunnanvaltuusto hyväksyy palveluverkkosuunnitelman 2020-2040 seuraavin ratkaisuin:

1.a. Kunnallinen lukiokoulutus järjestetään keskitetyllä mallilla siten, että lukion toimipiste on Kirkonkylällä.

1.b. Suunnittelun pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehto V2B, jonka mukaan lukion toimipiste toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena. Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

1.c. Palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa huomioitava lisäksi seuraavat seikat:
i. Alkuluokkatoiminnan laajeneminen: Alkuluokkatoiminnan laajeneminen ei saa rikkoa lapsen ehyttä koulupolkua ja turvallista oppimis- ja kasvuympäristöä sekä lapsen sosiaalisia suhteita. Alkuluokan toteuttamisesta ja nivelvaiheista (3lk siirtymisestä) on kerättävä lisää kokemuksia niiltä kouluilta, joissa toimintaa on jo useamman vuoden ajan toteutettu (esim. Salpakankaan koulu). Kokemuksia tulee arvioida yhdessä henkilökunnan kanssa. Alkuluokkatoimintaa voidaan laajentaa helposti niissä yksiköissä, joissa tilaa toiminnan laajenemiselle löytyy. Toiminnan laajenemista tulee tehdä asteittain seuraten oppilasmäärien kehitystä alueilla ja tilojen mahdollisen luontaisen vapautumisen mahdollistamissa rajoissa. Alkuluokkatoiminnan laajenemisen tulee olla hallittua ja vaikutuksiltaan suunniteltua, eikä se saa aiheuttaa uusia tilatarpeita tai muiden ikäryhmien siirtoa tiloista toiseen ehyen koulupolun säilymisen vastaisesti.

ii. Palveluverkon kehittäminen: Jatkossa vuosikellon yhteydessä on tuotava sivistyslautakunnan tietoon ja arvioitavaksi ne sivistystoimialaan kuuluvat palvelut, jotka on otettu palveluverkon tarkasteluprosessin ja kehittämisen alle. Näiden palveluiden tulevaisuuden näkymiä arvioidaan säännöllisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen vuosittaista talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on tuotava myös kunnanhallitukselle tiedoksi.

1.d. Rajamäen kampusalueen tilatarpeet tulee arvioida olemassa olevat, käyttökelpoiset tilat huomioiden. Uusia tiloja tulee rakentaa vain todelliseen tarpeeseen. Kampusalueelle kaavaillut nuorisotilat ja kirjasto tulee olla mahdollista jättää suunnitelmasta pois, mikäli tällä säästetään investointikuluissa ja muita ratkaisuja on käytettävissä.

1.e. muilta osin päätös palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

2. valtuusto päättää, että vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelma päivitetään tehtyjen palveluverkkosuunnitelmapäätösten mukaiseksi.

3. valtuusto oikeuttaa viranhaltijat tekemään tekniset korjaukset palveluverkkosuunnitelmaan.

Lisäksi valtuusto päättää:

a) poistaa seuraavat tekstit:
Palveluverkkosuunnitelma2020-2040 s.12 /Eteläisen  alueen palveluverkon kehittämisen pääkohteet 2020-2030
Poistetaan teksti:
Tulevaisuudessa on mahdollista, että Lepsämän koulun toiminta siirtyisi kokonaan Lintumetsään

Alueittaiset suunnitelmataulukot/ 1. Nurmijärven eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelma / Lepsämä
Poistetaan viimeisen sarakkeen teksti:
Alueen oppilasmäärien mahdollisesti laskiessa Lepsämän koulun toiminta siirretään kokonaan Lintumetsään. Kivikoulu laajennuksineen puretaan ja suojeltu puukoulu myydään.

b) Karhunkorpi säilytetään luokkien 0-6 kouluna.

Käsittely

Ennen asian käsittelyä pidettiin kokoustauko klo 16.58-17.04 palveluverkkosuunnitelmaa koskevien kysymysten vuoksi.

Käsittelyn alkaessa Janne Taipale ilmoitti esteellisyydestään osallistua asian käsittelyyn koulujen hallinnollista yhdistämistä koskevilta osin ((hallintolaki 28.1§ 1-kohta; asianosaisjäävi, koulun rehtori).

Lukioratkaisu:

Tarja Salonen esitti Maiju Tapiolinnan ja Arto Häggin kannattamana, että

-          1.a. Kunnallinen lukiokoulutus toteutetaan hajautetulla mallilla siten, että lukion toimipisteet ovat sekä Kirkonkylällä että Rajamäellä.

-          1.b. Toimipisteet ja tilojen suunnittelu:

• Rajamäen lukion toimipiste: Toimipisteen sijaintia selvitetään ja neuvotellaan kahden palveluverkkotyössä alustavasti esiin nousseiden vaihtoehtojen perusteella. Pohjaksi otetaan ratkaisuvaihtoehdot V1B (toimipiste kampusalueella kevytrakenteisesti to-teutettuna) ja V1D (toimipiste sijaitsisi Työtehoseuran koulutuskeskuksessa lukio-ope-tusta yhteistyössä Työtehoseuran kanssa kehittäen). Valinta toimipisteen sijainnista ja rakentamistavasta täsmentyy suunnitelmien ja kustannuslaskelmien konkretisoitu-essa. Lukio jatkaa Rajamäellä toistaiseksi väistötiloissa.
• Kirkonkylän lukion toimipiste: Lukio jatkaa NYK:n tiloissa. NYK:n vanhimpien osien (Erkkilä ja Törmä) uusimista aikaistetaan palveluverkkosuunnitelmassa esitetystä 2027-2029 => 2025-2027. Mikäli mahdollista, ne korvataan uudisrakennuksella (vaih-toehtona peruskorjaus). Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja joustaviksi sekä lukio-laisten että yläkoululaisten käyttöön.

Kannatetun vastaesityksen vuoksi asiassa suoritettiin äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen:

JAA = kunnanhallituksen esitys

EI = Salosen esitys

Äänestyksen tulos:

JAA 27 ääntä

EI 24 ääntä

Äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen esitys voitti äänin 27-24. Äänestysluettelo on päätöksen liitteenä.

Tarja Salonen, Arto Hägg, Maiju Tapiolinna, Mira Lappalainen, Kimmo Pirkkala, Esa Laitinen, Sami Virtanen, Riikka Raekannas, Tapio Sivula, Tiina Koivalo, Jyrki Lihr, Kalevi Laine, Sirpa Rantala, Aulikki Markkanen ja Tero Arteli jättivät lukioratkaisusta eriävän mielipiteen. Eriävien mielipiteiden perustelut ovat liitteenä.

Asian käsittelyn jälkeen pidettiin tauko klo 19.35.-19.55.

Yleiset palveluverkkolinjaukset koko kunnan alueelle

Keskustelun aikana tehtiin kannatettuja muutosesityksiä ja kokous keskeytettiin klo 20.33-20.48 väliseksi ajaksi. Keskustelun kuluessa Tarja Salonen esitti Sirpa Rantalan kannattamana, että palveluverkkosuunnitelma palautetaan valmisteluun kohdasta 1.c. alkaen. Puheenjohtaja rajasi seuraavat puheenvuorot koskemaan vain asian palauttamista valmisteluun.

Puheenjohtaja totesi, että asiassa tulee suorittaa äänestys, koska on tullut kannatettu esitys asian palauttamisesta valmisteluun. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen:

JAA = asian käsittelyn jatkaminen

EI = asian palauttaminen valmisteluun

Äänestyksen tulos:

JAA 21 ääntä

EI 28 ääntä

VAITI 2 ääntä

Äänestyksen tuloksena kunnanvaltuusto päätti palauttaa palveluverkkosuunnitelman takaisin valmisteluun kohdasta 1.c alkaen. Äänestysluettelo on päätöksen liitteenä.

Päätös