Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta 03.05.2023 § 11     

298/11.06.04/2023  

Nurmijärven Vedellä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.2.2012 myöntämä lupa (ESAVI/428/04.09/2010) käyttää Vihtilammista Sääksjärveen ja Vihtijärveen johtavissa uomissa olevia patoja ja johtaa vettä Vihtilammista Sääksjärveen ja säännöstellä Vihtilammia Kiljavan ja Röykän pohjavedenottamoiden vedenoton turvaamiseksi. Juoksutuksen jatkamista varten haettiin jatkolupaa, josta Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen (236/2022) 11.8.2022. Luvan mukaan juoksutuksia voidaan jatkaa aikaisempaa vastaavina, mikä edellyttää vaikutusten tarkkailua. Lupa ei valitusten takia tullut lainvoimaiseksi tarkkailuvuoden aikana.

Voimassa olevan luvan määräyksissä Nurmijärven Vesi on velvoitettu selvittämään, aiheutuuko juoksutuksesta merkittävää lisäkuormitusta Sääksjärveen, ja tarkkailemaan säännöstelyn vaikutuksia seuraamalla mm.  Sääksjärven ja Vihtilammin vedenkorkeuksia, Sääksjärveen ja Vihtijärveen johdettavan veden virtaamaa sekä Sääksjärven, Vihtilammin ja Sääksojan veden laatua.

Vedenotto ja säännöstely on aloitettu vuonna 1979 ja niiden vaikutuksia on tarkkailtu siitä lähtien. Tarkkailu perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymään (päätös: UUDELY/3694/2016, 18.9.2018) tarkkailuohjelmaan.

Vihtilammista juoksutettiin Sääksjärveen vettä vain tammikuussa 2022 yhteensä 11 360 m3, mikä oli selvästi edellisvuosia vähemmän ja vain noin 0,1 % Sääksin tilavuudesta. Lupamääräysten mukaisesti Vihtilammin veden juoksutus Sääksjärveen on lopetettava, kun Sääksjärven pinta saavuttaa tason N2000 +99,82 m. Tämä pinta saavutettiin jo tammikuun lopulla ja järven vedenkorkeus säilyi vähintään tällä tasolla heinäkuun loppupuolelle asti, eikä lisäveden johtamiselle ollut tarvetta.

Vihtilammissa vedenkorkeus ylitti tavoitetason keväällä, oli pääosan kesää hyvällä tasolla, mutta laski vähäsateisen syksyn aikana ollen alimmillaan 24 cm alle talviminimirajan. Vuoden 2022 aikana Sääksjärven pinta vaihteli 36 cm.

Sääksjärvessä ja Vihtilammissa vedenlaatu on luonnontilaisille vesistöille tunnusomaista, mutta valuma-alueensa takia Vihtilammin vedessä humuspitoisuus on Sääksjärveä korkeampi ja pitoisuus vaihtelee pienessä lammessa sää- ja valuntaolosuhteiden mukaan. Lampiveden ravinnepitoisuudet olivat noin puolitoistakertaiset Sääksjärveen verrattuna.

Sääksiin juoksutetun lisäveden ei todettu heikentävän Sääksin vedenlaatua.

Esittelijä 

Vesilaitoksen johtaja

Esitys 

Valmistelija

vs. vesilaitoksen johtaja Kaisa Salminen, kaisa.k.salminen(at)nurmijarvi.fi

Päätös