Tekninen lautakunta 30.09.2020 § 59     

363/00.01.02.05/2020  

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 29.1.2020 § 5 palveluverkkotyön laadinnan aikataulun ja 25.03.2020 § 25 palveluverkon kehittämisen tavoitteet ja periaatteet.

Palveluverkkotyötä on jatkettu valtuuston päätösten mukaisesti ja Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman eli NUUKA-ohjelman tavoitteiden perusteella. Palveluverkkotyötä tehdään kuntalaisia, palvelujen käyttäjiä ja henkilökuntaa osallistaen.

Lautakunnat antavat palveluverkkosuunnitelmasta lausuntonsa kunnanhallitukselle 30.9.2020. Lautakunnat arvioivat esitettyjä suunnitelmia kunnan hallintosäännössä määrättyjen tehtäviensä ja vastuidensa näkökulmasta. Asia on tarkoitus saattaa kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi lokakuussa 2020.

Palveluverkon kehittämisen tavoitteet 

Valtuuston 25.03.2020 §25 päätöksen mukaisesti palveluverkon kehittämisen tavoitteita Nurmijärvellä ovat:

• Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa kampuksille.  
  • Kampus voi muodostua myös lähekkäin sijaitsevien palveluiden verkostosta
• Uudisrakentamisessa sekä saneeraamisessa suositaan monikäyttöisyyttä sekä tilatehokkuuden nostoa
  • Uudiskohteen täytyy pitkällä aikavälillä olla vanhaa kohdetta taloudellisempi
  • Toimitilasuunnittelussa tulee huomioida monipuolinen käyttäjäkunta sekä tilojen rakenteellinen muuntojoustavuus
• Kouluista ja päiväkodeista muodostetaan hallinnollisesti suurempia yksiköitä
  • Koulujen osalta tavoitteena on yhdistää tällä hetkellä luottamusrehtoreiden johtamat kouluyksiköt isompien kouluyksiköiden virkarehtoreiden johdettaviksi.
  • Päiväkotien osalta yksiköt muodostetaan niin, että päiväkodin johtajalla on johdettavana useampi hallinnollinen yksikkö
• Peruskorjattavien kiinteistöjen kohdalla arvioidaan toimipisteen tarvetta tulevaisuudessa ja verrataan peruskorjauksen kustannusta uuden rakentamiseen.
• Luovutaan kiinteistöitä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja
• Koulujen tavoitekoko alakoulujen osalta on 1 - 2 sarjainen koulu
  • Alakoulut pidetään lähipalveluina
  • Koulun minimikoko on 60 oppilasta
• Päiväkotien koko on 3 - 5 -ryhmäinen. Tavoitteena pidemmällä aikavälillä 10-ryhmäiset päiväkodit.
  • Isot päiväkodit sijoitetaan hyvien kulkureittien varrelle

Palveluverkon kehittäminen on jatkuvaa työtä ja palveluverkon kehittämistarpeita arvioidaan vuosittain osana talousarvioprosessia. Palveluverkon toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta arvioidaan yhtenäisten kriteerien perusteella. Kriteerien avulla tunnistetaan palveluverkon kohteet, joita tulee kehittää. Asetetuista raja-arvoista poikkeaville kohteille tehdään tarkempi analyysi ja haetaan ratkaisuja kohteen kehittämiseen. Kehittämisvaihtoehtoja laaditaan useita ja niissä otetaan huomioon palveluverkon pitkän aikavälin kehittämistavoitteet sekä tehdään vaikutusten ennakkoarviointi.

Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdot ja niiden sisältö 

Palveluverkkosuunnitelmassa kunta on jaettu kolmeen palvelualueeseen tarkastelun selkiyttämiseksi.

?         Eteläinen alue: Klaukkalan, Lepsämän, Metsäkylän ja Perttulan-Nummenpään tilastolliset suuralueet

?         Keskinen alue: Kirkonkylän, Palojoen ja Nukarin tilastolliset suuralueet

?         Pohjoinen alue: Rajamäen ja Röykän tilastolliset suuralueet

Kunkin alueen palveluverkon tarkemmat kuvaukset yksiköittäin on esitetty alueittaisissa taulukoissa (liitteenä). Palveluverkkosuunnitelman keskeiset toimenpide-ehdotukset alueittain ovat seuraavat.

Eteläinen alue

?         Urheilupuiston koulun uudisrakennus 2024-2025, koulun laajentaminen 6-9 lk kouluksi ja kapasiteetin kasvattaminen Klaukkalan keskustan ja läntisen alueen kasvua palvelevaksi (noin 550-600 oppilaan koulu). Klaukkalan ja Lepsämän kouluista 0-5 lk koulu. Aitohelmen päiväkodista luovutaan, kun eskarit siirtyvät Klaukkalan koululle alkuluokkiin.

?         Uusi keskustan alueen suurpäiväkoti (10-ryhmäinen + avoin varhaiskasvatus) Urheilupuistoon 2026-2027 nykyisen Urheilupuiston koulun paikalle. Luovutaan Isosuon ja Suopolun päiväkodeista sekä Vaskomäen päiväkodin lisärakennuksesta.

?         Ruotsinkielisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen keskittäminen Syrjälän pk:n nykyisiin tiloihin peruskorjauksen yhteydessä 2024-2025. Äppelgården daghem muuttuu suomenkieliseksi päiväkodiksi.

?         Alkuluokkatoiminnan käynnistäminen koko alueella (eskarit kouluille).

?         Harjulan ja Syrjälän koulujen hallinnollinen yhdistäminen ja opetuksen järjestely kahteen yksikköön 0-2 lk ja 3-6 lk kouluina (tai 0-3 ja 4-6), alkuluokat aloittavat.

?         Havumäen päiväkodin muuntaminen Mäntysalon koulun käyttöön ja alkuluokkatoiminnan käynnistäminen Mäntysalon/Haikalan koulussa (Haikalan koulu 0-2 lk, Mäntysalon koulu 3-9 lk).

?         Metsäkylän koulu yhdistetään hallinnollisesti Mäntysalon kouluun ja Valkjärven koulu Lepsämän kouluun. Metsäkylän ja Valkjärven koulun lakkauttaminen mahdollista, jos oppilasmäärät jatkavat laskuaan. Uotilan koulun hallinnollinen yhdistäminen selvitetään.

?         Yhdistetään hallinnollisesti: Isosuon ja Suopolun päiväkodit, Mäntysalon, Haikalan ja Professorintien päiväkodit, Tähkärinteen ja Riihipuiston päiväkodit, Syrjälän ja Harjulan päiväkodit.

?         Avoimen varhaiskasvatuksen keskittäminen päiväkotien kanssa samoihin tiloihin.

?         Lepsämän koulu: vanha suojeltu puukoulu peruskorjataan (ei opetustiloja) ja palanut koulurakennus korvataan siirtokelpoisella moduulirakennuksella. Alueen oppilasmäärien laskiessa Lepsämän koulun toiminta siirretään kokonaan Lintumetsään, jossa nyt on laajat väistötilat. Moduulirakennus siirretään, kivikoulu puretaan ja vanha puukoulu myydään muuhun käyttöön.

Keskinen alue

• Lukioratkaisun vaihtoehdot keskisellä alueella ja muutokset palveluverkkoon:

1)    Hajautettu lukio: Lukio jatkaa NYK:n tiloissa, NYK:n uusi liikuntasali 2025, alkuluokat Maaniittuun

2)    Uusi keskuslukio: NYK 6-9 lk (Kivelästä ja Sarjalasta luovutaan), Maaniittu, Lukkari ja Karhunkorpi 0-5 lk, Nukarin koulu jatkaa 0-6 lk

3)    Keskuslukio Maaniitun koululle: Lukkarin koulu 0-4 lk (vaatii noin 6 ryhmän lisärakennuksen), NYK 5-9 lk (uusi liikuntasali), Karhunkorpi 0-4 lk, Nukari 0-6 lk

• Kirkonkylän päiväkoti lakkautetaan ja puretaan kaikissa vaihtoehdoissa (eskarit alkuluokkiin kouluille), yksityinen Pilke Helmitarha lopettaa.
• Palojoen koulu yhdistetään hallinnollisesti Maaniitun kouluun. Jos oppilasmäärien kehitys jatkuu ennustetusti, Palojoen koulun lakkauttaminen ajankohtaista 2023/2025 (hajautetun lukion vaihtoehdossa oppilaat Maaniittuun).
• Nukarin ja Karhunkorven koulujen hallinnollinen yhdistäminen. Nukarin koulusta luopuminen mahdollista 2030-luvulla: 0-3 lk:n opetus Nukarin päiväkotiin tiloihin, 4-6 lk Karhunkorven koululle.
• Maaniitun päiväkodin ja leikkipuiston alueelle varhaiskasvatuksen kampuksen kehittäminen. Kerhotoiminnalle tilat (luovutaan Mäkituvan kerhosta), suurempi leikkipuisto ja lähiliikuntapaikka, varaus päiväkodin laajentamiselle (lisärakennus).
• Pääkirjaston peruskorjaus 2021-2022 (TA 2021, tekla 25.6.2020)

Pohjoinen alue

• Rajamäen kampus: Seitsemän veljeksen koulun vanhan osan korvaava uudisrakennus (2022-2023), Kuntolan peruskorjaus (2023-2024) ja Rajakaaren uudisrakennus (2024-2025)
  • Rajamäen ja Länsikaaren koulujen 6. lk:t siirtyvät kampukselle
  • Rajamäen koulun E-rakennuksesta luovutaan (mahdollisesti jo aiemmin)
  • Rajakaaren uudisrakennus: liikuntatilat, nuorisotilat, kirjasto (tämä riippuu vielä suojelumerkinnän poistavan kaavamuutoksen hyväksymisestä)
• Lukion toimipiste yläkoulukampuksen yhteyteen tai lukiokoulutuksen keskittäminen Kirkonkylään (jos lukiokoulutus Rajamäellä loppuu).
• Lukion toimipisteen toteutusvaihtoehdot (2024-2025):

1)    hankesuunnitelman mukaisesti

2)    kevyempi moduulirakenteinen toteutus

3)    väistötilojen siirto vuokraus pysyvästi/toistaiseksi

4)    olemassa olevien tilojen hyödyntäminen (Työtehoseura)

• Metsolan päiväkodin käyttöönotto 1.1.2021: Rajamäen koulun alkuluokat (0-1 lk), Toivojentien päiväkodin taloista luovutaan
• Tornitien päiväkodin uudisrakennus 2024-2025, luovutaan Isokallion päiväkodista
• Tornitien ja Mutkapolun päiväkotien hallinnollinen yhdistäminen
• Röykkä: päiväkodin omakotitalosta luopuminen (2022), nuorisotilat koululle (2026?), koulun lisärakennuksesta luopuminen (2030+)

Kustannusvaikutukset 

Palveluverkkosuunnitelman eri vaihtoehdoissa merkittävimmät kustannuserot syntyvät lukioratkaisun vaihtoehdoista. Tästä syystä kustannustarkastelu painottuu lukioratkaisun tarkasteluun.

Kaikissa hajautetun lukion vaihtoehdoissa kustannuksiin on laskettu NYK:n uusi liikuntasali (4,63 milj. €) sekä NYK:n lukion tilojen ylläpitovuokra. Rajamäen toimipistevaihtoehtojen kustannuksia vertailtaessa on syytä huomata, että V1c ja V1d-vaihtoehdoissa lukion tilat ovat merkittävästi suunniteltua pienemmät. Niissä ei ole lainkaan erikoisluokkia eikä oppilashuollon tiloja, vaan lukiolaiset käyttäisivät tältä osin yläkoulun tiloja. Työtehoseuran tilat sijaitsevat noin 800 m päässä kampukselta ja mm. liikuntatiloista.

Maaniitun koululle keskitetyssä lukioratkaisussa kustannuksiin on huomioitu myös muut muutokset palveluverkkoon: Lukkarin koulun lisätila ja sen käyttökustannukset sekä NYK:n uuden liikuntasalin investointi.

Palveluverkkosuunnitelman vaikutusten ennakkoarviointi

Osana palveluverkkosuunnitelmaa on toteutettu alueellisten (eteläinen, keskinen ja pohjoinen) suunnitelmien vaikutusten ennakkoarviointi (EVA). Osana palveluverkkoprosessia toteutettiin hankesuunnitelmien mukaisten lukiovaihtoehtojen vaikutusten ennakkoarviointi kesäkuussa 2020. Tarkastelun jälkeen on selvitetty kustannustehokkaampia vaihtoehtoja hankesuunnitelmissa esitettyjen lukiovaihtoehtojen tilalle. Näitä tarkastellaan osana alueellisia suunnitelmia.             

Lausuntovaiheessa EVA on toteutettu tiivistämällä palveluverkkoprosessissa tuotettua tietoa tukemaan päätöksentekoa vaikutusten ennakkoarvioinnin näkökulmasta. Vaikuttavuusnäkökulmiksi on valittu Kuntaliiton suosittelemia näkökulmia (talousvaikutukset, asiakasvaikutukset sekä organisaatio- ja henkilöstövaikutukset). Tämän lisäksi on tarkasteltu elinvoimavaikutuksia.

Vaikutuksia on arvioitu kunkin alueen keskeisten elementtien kautta. Eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan (erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen) voimakkaassa kasvussa ja tähän vastaamisessa. Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Niin ikään pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan lukiokysymyksen kautta.

Eteläinen alue

Eteläisellä alueella tarkastelun paino on Klaukkalan kasvussa ja kehityksessä, sillä nykyinen palveluverkko ei kykene vastaamaan erityisesti Klaukkalan keskusta-alueen odotettuun voimakkaaseen kasvuun etenkin 2020- ja 2030-luvuilla.

Eteläisen alueen palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat valtuuston 25.03.2020 (§25) päättämien Nurmijärven palveluverkon kehittämistavoitteiden mukaisia. Eteläisen alueen ratkaisuilla mahdollistetaan osaltaan Klaukkalan houkuttelevuus erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta. Lisäksi panostus taajaman kasvuun ja kehittämiseen uudisrakennusten ja peruskorjausten sekä toiminnallisten muutosten kautta tukevat myös yksityisten palveluiden ja palvelutarjonnan kehittymistä. Tämän ennakoidaan lisäävän edelleen eteläisen alueen veto- ja pitovoimaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja useammasta tilasta luopuminen tuo myös säästöjä. Myös esitetyt hallinnolliset yhdistämiset alentavat käyttötalouden kustannuksia. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle.

Keskinen alue

Keskisellä alueella palveluverkon tarkastelu rakentuu lukioratkaisun ympärille. Kirkonkylään keskitetyn kunnallisen lukiokoulutuksen vahvuutena nähdään paras saavutettavuus sekä opiskelijoille että henkilöstölle niin kunnan sisällä kuin ulkopaikkakuntalaisille. Lukiokoulutuksen keskittämisen vahvuuksina ovat lukiokoulutuksen käyttökustannusten laskeminen sekä lukion isomman koon mahdollistama laajempi kurssitarjonta sekä opettajien ammatilliset tiimit. Kurssitarjonnan merkityksen korostuminen puoltaa keskitettyä lukiokoulutusta, kun korkeakoulujen päästötodistuksessa painotetaan yhä enemmän kirjoitusten tuloksia.

Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin uudisrakennuksena, olisi se tarkastelluista vaihtoehdoista kallein Kirkonkylän päiväkodin luopumisesta syntyvistä säästöistä huolimatta. Uudella lukiorakennuksella pystyttäisiin kuitenkin parhaiten vastaamaan lukiokoulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen sekä 6-luokkalaisten siirron Nurmijärven yhteiskoululle. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä.

Mikäli Kirkonkylään keskitettävä kunnallinen lukiokoulutus toteutettaisiin Maaniiitun koulun muutoksella olisi se investointi- ja käyttökustannuksiltaan tarkastelluista vaihtoehdoista edullisin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Kirkonkylän päiväkodista luopuminen tuo myös lisäsäästöä. Tarkastelu pitää sisällään Lukkarin kouluun tarvittavat lisätilat. Sijainniltaan Maaniittu on myös parempi kuin uudisrakennuksen suunnitellut sijaintivaihtoehdot Krannilan urheilupuiston eteläosassa tai Toreeninmäellä. Muun palveluverkon osalta Maaniittu-ratkaisulla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia. Lukkarin koulusta tulisi Kirkonkylän alueen ainoa 0-4 -luokkalaisten koulu (Lukkarin kouluun lisätilat n. kuudelle ryhmälle) ja Nurmijärven yhteiskoulussa olisivat alueen kaikki 5-9 -luokkalaiset (Nukarin koulua lukuun ottamatta). Esitetty ratkaisu pidentäisi erityisesti Helsingintien pohjoispuolen/Raalantien varren asuinalueiden pienimpien koululaisten koulumatkaa. Tämä saattaa lisätä koulukuljetusten kasvua. Esitetty ratkaisu ei kaikilta osin täytä myöskään valtuuston asettamaa tavoitetta (25.03.2020, §25) alakoulujen pitämisestä lähipalveluna. Pienimpien koululaisten pisimmät koulumatkat saattavat myös vaikuttaa heikentävästi Raalantien varrella olevien asuinalueiden ja myös uuden Heinojan omakotitaloalueen houkuttelevuuteen. Maaniittu-ratkaisun merkittävistä vaikutuksista huolimatta syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehille kohdistetussa kyselyssä lukiokoulutuksen keskittäminen Maaniittuun sai eniten kannatusta.

Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin hajautetussa mallissa, toisi se toimintojen osalta helpotusta Nurmijärven yhteiskoulun liikuntatiloihin, mutta tarkastelu ei huomioi lukion Kirkonkylän toimipisteen muita korjausinvestointeja. Kirkonkylän päiväkodista luopuminen tuo kuitenkin säästöä. Muun palveluverkon osalta ratkaisu mahdollistaa alkuluokkatoiminnan laajentamisen. Lisäksi oppilasmääriltään pienimpien koulujen hallinnolliset yhdistämiset parantaisivat palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja toisivat näin käyttökustannusten säästöjä.

Pohjoinen alue

Pohjoisella alueella palveluverkkoa tarkastellaan keskisen alueen tavoin lukiokysymyksen kautta. Mikäli kunnallista lukiokoulutusta jatkettaisiin pohjoisella alueella, toteutettaisiin koulutus hajautetulla mallilla. Tämän etuna voidaan nähdä pohjoisen alueen elinvoiman ja houkuttelevuuden tukeminen sekä lukiolaisten lyhyet koulumatkat. Lisäksi pienempi lukion toimipiste voi näyttäytyä opiskelijoiden, asukkaiden sekä henkilöstön silmissä vetovoimaisempana. Tilojen puolesta lukiokoulutus voidaan järjestää Rajamäellä neljällä eri vaihtoehdolla. Vaihtoehdot asettuvat 17,0-20,5 miljoonaan euroon.  Kampusalueelle sijoittuvat moduulirakentaminen, väistötilojen vuokraaminen pysyvästi sekä hankesuunnitelman mukainen ratkaisu ovat toiminnallisesti tarkasteltuna toimivimpia ratkaisuja. Lukion toimipisteen toteuttaminen kustannustehokkaasti sekä toimintaa palvelevaksi toteutuu parhaimmin kevyemmällä toteutuksella (moduulirakentamisella) kampuksen yhteyteen.

Pohjoisen alueen muun palveluverkon osalta perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palvelujen toimintojen uudelleen järjestämisellä saadaan myös tehostettua tilojen käyttöä ja tiloista luopuminen tuo myös säästöjä. Lisäksi esitetty toimenpide parantaa palveluiden järjestämisen ja kehittämisen edellytyksiä ja luo puitteet toimipisteverkon jatkokehittämiselle.

Mikäli kunnallinen lukiokoulutus keskitettäisiin Kirkonkylään, tarkoittaisi se pohjoisen alueen lukiolaisten koulupäivien pidentymistä kasvaneen liikkumistarpeen vuoksi. Samalla paine ja kysyntä sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle kasvaa. Ratkaisun voidaan myös nähdä heikentävän pohjoisen alueen elinvoimaa siitä huolimatta, että Rajamäelle rakennetaan uusi moderni koulukampus.

Osallistaminen

Nurmijärven kunnan palveluverkkotyön läpikantavana ajatuksena on ollut kuntalaisten, palvelujen käyttäjien ja henkilökunnan vahva osallistaminen ja kuunteleminen. Työhön on osallistettu myös luottamushenkilöitä, vaikuttamistoimielimiä ja sidosryhmiä.              

Vuoden 2020 aikana kuntalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti palveluverkkotyöhön Me tehdään Nurmijärvi -osallisuustyön avulla. Ajatuksiaan palveluverkon kehittämiseen on voinut kertoa läpi palveluverkkotyön niin työpajoissa, kyselyissä kuin Nurmijärven kunnan ensimmäisessä webinaarissakin. Laajat sekä tarkoin suunnitellut ja ajoitetut osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja keinot sekä kunnan verkkosivuilla julkaistut tulosten yhteenvedot ovat keränneet kuntalaisilta kiitosta. Syys-lokakuun vaihteessa kuntalaiset pääsevät vielä kerran kommentoimaan palveluverkkosuunnitelmaa webinaarin ja kyselyn avulla. Tulosten yhteenveto toimii palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena.

Palveluverkkotyöhön on osallistunut alusta alkaen laajasti myös ratkaisuja eniten koskettava ryhmä eli palveluiden käyttäjät ja palveluiden tuottajat. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan henkilöstön ajatuksia palveluverkon priorisoinneista kerättiin jo alkuvuonna 2020. Samaan aikaan myös perusopetus- ja lukioikäisiltä sekä kaikkein pienimmiltä eli varhaiskasvatuksen asiakkailta kysyttiin näkemyksiä palveluverkon kehittämisen suunnista ja tärkeistä elementeistä. Ajatuksia lukioratkaisuun sekä Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmiin kysyttiin keväällä 2020 perusopetuksen oppilailta (5-9lk), opiskelijoilta sekä henkilökunnalta. Vaihtoehdoista kuultiin myös nuorisovaltuustoa. Syyskuussa 2020 sivistys- ja hyvinvointitoimialan esimiehet arvioivat vielä alueelliset palveluverkkosuunnitelmaluonnokset ennen lautakuntien lausunnonantovaihetta.

Vaikuttamistoimielimet (nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto ja kyläasiain neuvottelukunta) ovat osallistuneet aktiivisesti läpi palveluverkkotyön. Erityisesti nuorisovaltuuston korostunut rooli palveluverkkotyössä on huomioitu ja nuorisovaltuustolta pyydettiin mm. erilliset kommentit lukioratkaisusta ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmista. Kaikilla vaikuttamistoimielimiltä pyydetään lausunto palveluverkkosuunnitelmasta 2020 kesäkuisen lukioratkaisun ja Rajamäen kampuksen hankesuunnitelmien tavoin. Lausunnot toimivat palveluverkkoesityksen viimeistelyn tukena.

Kunnan luottamushenkilöitä on osallistettu läpi palveluverkkotyön. Alkuvuonna 2020 työpajoissa määritettiin yhteiset palveluverkkosuunnitelman kriteerit ja työnlaadinnan suuntaviivat. Työn etenemisestä on myös kerrottu läpi vuoden erilaisissa tilaisuuksissa mm. valtuuston kyselytunneilla. Kunnanhallitus on toiminut palveluverkkosuunnitelman laadinnan ohjausryhmänä.

Esittelijä 

Kunnallistekniikan päällikkö

Esitys 

Tekninen lautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmasta 2020-2040 seuraavan lausunnon:

Valtuuston hyväksymiä palveluverkon kehittämisen tavoitteita Nurmijärvellä ovat muun muassa palveluiden ohjaaminen taajamissa kampuksille, monikäyttöisyyden suosiminen sekä tilatehokkuuden nosto uudisrakentamisessa ja saneeraamisessa sekä luopuminen kiinteistöistä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja. Tekninen lautakunta toteaa, että eteläisen, keskisen ja pohjoisen alueen palveluverkkosuunnitelmat toteuttavat Nuuka-ohjelman ja valtuuston palveluverkon kehittämiselle asettamia tavoitteita.

Palveluverkkosuunnitelman eri vaihtoehdoissa merkittävimmät kustannuserot syntyvät lukioratkaisun vaihtoehdoista.

Tekninen lautakunta toteaa, että kunnallisen lukion toimipisteiden määrällä ja sijainnilla on erilaisia vaikutuksia investointi- ja käyttökustannuksiin sekä liikenneyhteyksien toteuttamiseen ja kaikki palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot ovat käytännössä toteuttamiskelpoisia. Kaikkien vaihtoehtojen toteuttamiseen liittyy jonkinasteisia haasteita ja vaihtoehdoilla on erilaisia vaikutuksia. Kahden toimipisteen mallissa Rajamäen toimipiste tulisi sijoittaa kampusalueelle, jotta se tukeutuu alueen muihin sivistystoimen palveluihin. Keskitetyn lukion mallissa tulee toiminnot ensisijaisesti sijoittaa jo nyt opetuskäytössä oleville alueille ja niiden rakennuksiin, kuten Maaniitun vaihtoehdossa on esitetty.

Pitkällä aikavälillä keskitetyn ja kahden toimipisteen mallin kokonaiskustannukset ovat myös uusissa kevennetyissä ratkaisuissa korkeat ja lähellä toisiaan. Vaihtoehtojen keskinäistä etuisuutta ei tule arvioida vain kustannuserojen perusteella, vaan ratkaisu tulee tehdä toiminnallisten näkökulmien ja kunnan kokonaisedun mukaisesti.

Lukiotilojen jatkosuunnittelussa tärkeimmät näkökulmat ovat tilatehokkuus, muuntojoustavuus ja käyttöarkkitehtuuri. Kustannuksia hallitaan yksinkertaisilla teknisillä ja arkkitehtonisilla ratkaisuilla ja mahdollisuuksien mukaan käytetään esimerkiksi tilaelementtirakentamista. Rakentamisessa tulee lisäksi kartoittaa mahdollisuudet hyödyntää moduulirakentamista, jotta rakennuksen kokoa voidaan muuttaa joustavammin. Rakennushankkeiden toteutusmallina tulee perinteisen urakkamallin lisäksi tutkia elinkaarimallin käyttöä sekä lainarahoituksen rinnalla tulee selvittää leasingrahoituksen käyttöä.

Valmistelija

tekninen johtaja Jouko Lehtonen, jouko.lehtonen@nurmijarvi.fi

Asian käsittely

Keskustelun aikana Jaakola-Siimes esitti Laineen kannattamana palveluverkkosuunnitelman lausunnon palauttamista valmisteluun. Lautakuntien yhteiskokouksessa 30.9. klo 17 esiteltiin palveluverkko liiteaineistoineen. Lautakunnan kokouksessa on samana päivänä esityksenä hyväksyä lausunto, jonka valmisteluun ko. asiantuntijalautakunta ei ole voinut antaa evästystä. Samaa aineistoa on esitelty 21.9. valtuuston kyselytunnilla, jonne kaikkien lautakuntien jäsenillä ei ole pääsyä. Lisäksi kuntalaisille on juuri 29.9. avattu palveluverkkokysely, jota lautakunta ei vielä pääse ottamaan huomioon. Suunnittelussa on useampi kohta, jotka vaativat lisäselvityksiä ja vaikutusarviointien huolellisempaa tarkastelua. Lautakunta antaa kokouksessaan 30.9. lausuntoon ja palveluverkkosuunnitelmaan kommentit ja evästykset varsinaisen lausunnon valmistelua varten.

Koska oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta valmisteluun, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

jaa = asian käsittelyn jatkaminen

ei = asian palauttaminen valmisteluun

Äänestyksen tulos:

Jaa 5 ääntä: Aittakallio, Sandberg, Taipale, Tarikka ja Vuorisalo

Ei 6 ääntä: Jaakola-Siimes, Laine, Lounela, Luostarinen, Pukarinen ja Tapiolinna

Päätös: