Elinvoimalautakunta 19.05.2020 § 48  

168/10.03.00.03/2020  

Helsingin hallinto-oikeus pyytää kuntaa antamaan lausuntonsa 8.6.2020 mennessä luvan hakijoiden valituksesta, joka koskee elinvoimalautakunnan kielteistä suunnittelutarveratkaisua 3.3.2020 § 20. Elinvoimalautakunta totesi ratkaisussaan, ettei 130 k-m²:n suuruisen omakotitalon rakentamiseksi tilalle Koivumäki 543-414-4-252 ollut maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n tarkoittamia edellytyksiä.

Valittajat pyytävät, että edellä mainittu päätös kumotaan ja haettu lupa myönnetään.

Perusteluinaan valittajat esittävät seuraavaa:

1. Koivumäki on iso metsäpalsta ilman rakennuksia ja tila tarvitsee päärakennuksen
2. Rakennuksen sijainnista ei aiheudu näköhaittaa kenellekään, eikä rakennettava talo näkyisi Rajamäentielle.
3. Rakennukselle olisi valmiit tieyhteydet.
4. Tilan lähialueille on myönnetty rakennuslupia muillekin ja valittajat kokevat eriarvoista kohtelua verrattuna muihin naapureihin.
5. Alue, jolle rakennus olisi tulossa, on ollut saman suvun omistuksessa useita vuosikymmeniä.

Valituksen johdosta voidaan todeta seuraavaa:

Hakemuksen kohteena oleva tila Koivumäki 543-414-4-252 (pinta-ala 15,3228 ha) on muodostettu vuonna 2019 yhdistämällä osa (2,5569 ha) tilasta Pihlajamäki 543-414-4-220 ja tila Koivumäki 543-414-4-222 (12,7659 ha). Tilan Pihlajamäki 543-414-4-220 pinta-alaksi jäi 1,4527 ja sillä sijaitsee vuonna 1988 valmistunut omakotitalo. Tilat ovat saman omistajan omistuksessa. Tilakokonaisuudella on jo olemassa päärakennus.

Kuten valittajat toteavat valituksen kohteena oleva asuinrakennus oli sijainniltaan esitetty metsän ympäröimäksi eikä rakennus näkyisi Rajamäentielle. Näköhaitta ei kuitenkaan katsottu olevan kielteisen päätöksen perusteena.

Asemapiirroksessa suunniteltu asuinrakennus oli osoitettu noin 30 metrin etäisyydelle Koivumäenpolku-nimisestä yksityistiestä. Uutta tieyhteyttä oli kuitenkin esitetty rakennettavaksi noin 150 metriä. Uusi asuinrakennus tieyhteyksineen varaisi täten huomattavan alueen yhden rakennuspaikan käyttöön. Valituksen kohteena oleva alue sijoittuu Rajamäen asemakaavoitetun alueen lievealueelle. Kaavalliselle suunnittelulle tulee asemakaavan lievealueella jättää suunnitteluvaraa. Suunnitteluvaran puuttuminen voi vaikeuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjen yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten täyttymistä. Tarkemmassa suunnittelussa ratkaistavia yksityiskohtia ovat mm. tie- ja liittymäjärjestelyt, yhdyskuntateknisen huollon verkostot, eri toimintojen yhteensovittaminen ja luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen sekä kaava-alueella maata omistavien tasapuolinen kohtelu kaavasuunnittelussa.

Valituksen kohteena olevan tilan lähialueille rakentaminen on tapahtunut suorin rakennusluvin sekä useita vuosikymmeniä sitten myönnettyihin poikkeuslupiin perustuen. 2000-luvulla myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja on lähialueella tehty ainoastaan korvaavaan rakentamiseen ja yksi ns. vanhalle itsenäiselle tilalle 543-414-4-87, joka on muodostettu ennen ajankohtaa 1.7.1959 ja se sijaitsee oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan asumiseen osoitetulla alueella. Valituksen kohteena oleva rakentaminen ei sijoitu ns. vanhalle itsenäiselle tilalle ja oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M1).

Valituksen kohteena oleva tila on ollut useita vuosikymmeniä saman suvun hallussa, mutta sitä on jo aiemmin käytetty rakentamiseen. Hakemuksen kohteena olevan tilan 543-414-4-252 emätilana voidaan pitää vuonna 1953 rekisteröityä tilaa Koivumäki 543-414-4-79. Tästä tilasta on muodostettu yhteensä 9 tilaa, joista 5 on rakennettu. Haettu rakentaminen sijoittuu alueelle, joka on ollut vielä alkuvuodesta 2019 samaa tilaa jo rakennetun tilan Pihlajamäki 543-414-4-220 kanssa.

Kun otetaan huomioon rakennuspaikan lähialueella jo toteutunut rakentaminen, alueen keskeneräinen suunnittelutilanne sekä vaatimukset maanomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja riittävän suunnitteluvaran jättämisestä, hankkeen toteuttaminen kaavoituksesta erillisellä suunnittelutarveratkaisulla aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Oikeudellisia edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole.

Esittelijä 

Tekninen johtaja

Esitys 

Elinvoimalautakunta toistaa valituksenalaisessa päätöksessä esittämänsä seikat ja päättää antaa lausuntonaan Helsingin hallinto-oikeudelle johdantotekstin mukaisen lausunnon. Elinvoimalautakunta katsoo, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa elinvoimalautakunnan päätöstä. Valitus tulee näin ollen hylätä.

Valmistelija

yleiskaavainsinööri Arja Junttila, puh. 040 317 2530

Päätös