Kunnanhallitus 06.04.2020 § 81 

Kunnan toimialojen ja liikelaitosten palvelutoiminta ja henkilöstön työskentely on sopeutettu viime viikkojen ajan koronaepidemian edetessä ja maan poikkeusolojen edellyttämällä tavalla. Työssä ja toimintaympäristössä on tapahtunut Suomessa ennen kokemattomia muutoksia. Tilanteen kehittymistä on kuitenkin vaikea ennakoida. Epidemian rajaamiseksi tehdyt maan hallituksen, viranomaisten ja kunnan päätösten vaikutukset kohdentuvat kunnan eri ammattiryhmiin eri tavoin.

Kunnan valmiusjohtoryhmä käynnisti koronatilanteen operatiivisen johtamisen kunnassa 10.3.2020. Tilanteen kehittymistä seurataan, tilannetta arvioidaan ja tarvittavia toimenpiteitä tehdään päivittäin. Esimiehille ja henkilöstölle on laadittu henkilöstöä koskevia toimintaohjeita 9.3.2020 alkaen, KT Kuntatyönantajien ohjeistukset huomioiden.

Käytännössä kunnan toiminta on ollut ja tulee olemaan vielä ainakin tulevien viikkojen ajan tasapainoilua muuttuvien palvelutarpeiden, toimintojen supistumisen, henkilöstön riittävyyden, työmäärän kasvun ja työn vähenemisen välillä. Lisäksi kunnan on varauduttava vastaamaan kunnan ylläpidättävien ja kriittisten palvelujen sekä Keusoten palvelujen henkilöstötarpeeseen.

Epidemian aiheuttamissa tehtävämuutoksissa on edetty ja edetään monin tavoin ja keinoin: työtehtäviä ja toimintatapoja on muokattu ja muutettu ja työntekijöitä on siirtynyt yksiköistä toiseen tai toiseen työtehtävään. Erilaisin työjärjestelyin on turvattu palvelujen jatkuminen ja uudelleen käynnistyminen sulkemisten päätyttyä. Henkilöstöä koskevien toimenpiteiden vaikutuksia ja työmäärän kehittymistä seurataan päivittäin kuntatasoisen kokonaiskuvan ylläpitämiseksi. Myös henkilöstön edustajien kanssa keskustellaan tilanteesta ja toimenpiteistä säännöllisesti sekä arvioidaan henkilöstövaikutuksia päivittäisessä yhteistoiminnassa.

Suomen hallitus päätti 30.3.2020 jatkaa koronaepidemian vuoksi 16.3. tehtyjen päätösten voimassaoloa 13.5.2020 saakka. On mahdollista, että epidemian vaikutukset ulottuvat kesä-heinäkuulle asti. Poikkeusolojen jatkumisen arvioidaan vaikuttavan kunnan toimintaan, talouteen ja henkilöstöön laajenevasti. Edellä kerrotut työjärjestelyt eivät pidemmällä aikavälillä kaikissa kunnan toiminnoissa ole enää mahdollisia tai realistisia ja työvoiman tarpeen voidaan arvioida vähentyvän. Yhtenä ratkaisuna on palkanmaksun keskeyttäminen työsopimuslain 2 luvun 12 §:n perusteella (Työntekijän oikeus palkkaan työnteon estyessä), mutta tämä on sovellettavissa juridisen arvion perusteella suppeasti vain maan hallituksen päätöksellä suljettujen toimintojen henkilöstöön. 

Kokonaisarvion perusteella on todettavissa, että koronaepidemia ja poikkeusolot ovat aiheuttaneet  sekä tuotannollisen että taloudellisen syyn lomauttaa henkilöstöä. Siksi kunnanhallitukselle esitetään mahdollisten lomautusten periaatteiden hyväksymistä ja yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä. Mikäli kuitenkin tilanne muuttuu viikkojen edetessä esimerkiksi siten, että tuotannollisten syiden vuoksi lomautustarve vähenee, lomautusten toimeenpanoa harkitaan uudelleen tilanteen vaatimalla tavalla. Koronaepidemian vaikutuksia kunnan taloudelle arvioidaan parhaillaan, mutta pitkäaikaisia, todennäköisesti myös tuleville vuosille ulottuvia talousvaikutuksia voidaan arvioida kattavammin vasta myöhemmin tänä vuonna.

Nurmijärven kunta on viimeksi lomauttanut henkilöstöään vuonna 2010. Normaalitilanteessa lomauttamisella nähdään olevan kunnan palvelutuotannon jatkuvuudelle ja palvelujen saatavuudelle enemmän haitallisia vaikutuksia kuin taloudellisia hyötyjä pidemmällä aikavälillä.  Kunnassa tuotannolliset syyt lomautuksille ovat erittäin harvinaisia. Myös työnantajamaineelle lomautuksilla on yleensä negatiivinen vaikutus. Nyt poikkeusoloista johtuvat tuotannolliset vaikutukset ovat kuitenkin niin merkittäviä ja koko kunta-alaa koskevia, taloudellisten vaikutusten lisäksi, että myös lomautusten on oltava mahdollisia sopeuttamisen keinona. 

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä käynnistettävissä yhteistoimintaneuvotteluissa ja niiden jälkeen toimeenpantavassa lomauttamisessa noudatetaan kunnallisten virka- ja työehtosopimusten, työsopimuslain, kunnallisen viranhaltijalain ja kunnallisen yhteistoimintalain säädöksiä. Maan hallituksen päättämät muutokset yhteistoimintamenettelyjen ja lomautusten nopeuttamisesta eivät koske kunta-alaa.

Hallintosäännön 51 § mukaan kunnanhallitus päättää lomautusten periaatteista ja työntekijän/viranhaltijan lomauttamisesta päättää toimialajohtaja ja liikelaitoksissa liikelaitosjohtaja.

Lomautusten periaatteet

Lomautukset ovat enintään yhden kuukauden pituisia. Lomautukset suunnitellaan pantavaksi toimeen toukokuussa ja päättyvän 31.8.2020 mennessä.

Lomautuksiin ei ryhdytä, mikäli tilannearvio ennen lomautusten toimeenpanoa muuttuu. Valmiusjohtoryhmä ja tulosaluepäälliköt arvioivat tilannetta jatkuvasti muun muassa seuraamalla henkilöstömäärän riittävyyttä ja palvelutarpeen muutoksia. Yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstön edustajien kanssa käsitellään myös muita mahdollisia ja paikallisesti sovittavissa olevia keinoja lomautusten vaihtoehtoina.

Lomautusten piirissä on lähtökohtaisesti koko kunnan henkilöstö. Yhteistoimintamenettelyn aikana pyritään tarkentamaan lomautusten kohdentumista eri henkilöstöryhmiin. Lomautukset kohdentuvat ainakin suljettujen toimintayksiköiden henkilöstöön ja lisäksi niihin toimintayksiköihin, joissa työn arvioidaan vähentyneen palvelutuotannon muutoksista johtuen. Suljettuja yksiköitä ovat kirjastot ja kirjastoauto, kulttuuripalvelut, museot, Monikkotalo ja liikuntapalvelut. Työn arvioidaan vähentyvän lisäksi esimerkiksi hallinnon tehtävissä, ruoka- ja siivouspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa.

Lomautusten ulkopuolelle arvioidaan jäävän kunnan talouden, turvallisuuden ja kuntalaisten terveyden kannalta kriittiset toiminnot, kuten esimerkiksi päätöksentekoon, palkanmaksuun, raha- ja tietoliikenteeseen liittyviä toimintoja sekä vesihuollon ja kiinteistöjen huollon tai ylläpidon toimintoja. Lisäksi opettajien lomauttaminen koulujen loma-aikana ei oikeuskäytännön mukaan ole mahdollista.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys

Kunnanhallitus päättää

-          merkitä tiedoksi edellä kerrotun arvioinnin henkilöstövaikutuksista,

-          merkitä tiedoksi, että palkanmaksu voi keskeytyä työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin perusteella maan hallituksen sulkemissa toiminnoissa hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin,

-          hyväksyä edellä kerrotut lomautuksen periaatteet,

-          todeta, että työnantajan edustajat käynnistävät välittömästi valmistelun yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseksi sekä

-          tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa.

Valmistelija

henkilöstöjohtaja Leena Ojala, p. 040 317 4409

Käsittely

Virpi Räty ilmoitti esteellisyydestään (hallintolaki 28.1 § 3-kohta; intressijäävi) osallistua asian käsittelyyn ja päätöksentekoon sekä poistui kokouksesta.
 

Kirsi Lompolo saapui kokoukseen tämän pykälän ajaksi.
 

Tarja Salonen toimi kokouksen puheenjohtajana tämän pykälän ajan. Markku Jalava valittiin pöytäkirjantarkastajaksi tämän pykälän ajaksi.
 

Juha Peltonen esitti, ettei esitystä hyväksytä ja että asiaan palataan tarvittaessa myöhemmin. Leni Pispala kannatti Peltosen esitystä.
 

Puheenjohtaja totesi tehdyn kannatetun vastaesityksen ja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että JAA (pohjaesitys) ja EI (Peltosen muutosesitys)
 

äänestystulos
JAA 8 (Hyvämäki, Hägg, Jalava, Raekannas, Salonen, Tapiolinna, Vaulamo, Lompolo)
EI 3 (Peltonen, Pispala, Sailio)

Päätös 

Kunnanhallitus päätti (äänestys: JAA 8 - EI 3)
- merkitä tiedoksi edellä kerrotun arvioinnin henkilöstövaikutuksista,
- merkitä tiedoksi, että palkanmaksu voi keskeytyä työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin perusteella maan hallituksen sulkemissa toiminnoissa hallintosäännön mukaisin toimivaltuuksin,
- hyväksyä edellä kerrotut lomautuksen periaatteet,
- todeta, että työnantajan edustajat käynnistävät välittömästi valmistelun yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseksi sekä
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa.

Virpi Räty poistui esteellisenä (hallintolaki 28.1 § 3-kohta; intressijäävi) kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Jakelu

Kunnanhallitus 04.05.2020 § 103  

436/01.00.02/2020  

Henkilöstön edustajat vastaanottivat kutsun yhteistoimintaneuvotteluun 7.4.2020. Neuvottelut käytiin työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken 15.4. - 29.4.2020. Yhteistoiminta-neuvotteluissa käsiteltiin työnantajan suunnitelmaa lomautuksista sekä muita mahdollisia keinoja ja toimenpiteitä sopeuttaa toimintaa koronaepidemian ja poikkeusolojen johdosta. Yhteistoimintaneuvottelut todettiin päättyneiksi 29.4.2020, jolloin myös todettiin, että työnantaja on antanut henkilöstön edustajille yhteistoimintalain mukaisen selvityksen ja että yhteistoimintavelvoite lain 13 §:n mukaisesti tuli täytetyksi. Allekirjoitettu pöytäkirja toimitetaan kunnanhallituksen kokoukseen.

Neuvottelujen aikana on harkittu mahdollisuutta soveltaa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaista palkanmaksun keskeyttämistä 14 vuorokauden kuluttua työn estymisestä lukien koronaepidemian vuoksi hallituksen keskeyttämissä toiminnoissa. Työnantajan edustajien arviointi kuitenkin osoitti, ettei työnteko ole kunnan toiminnoissa estynyt siinä määrin ja tavoin, mitä työsopimuslain ko. pykälän soveltaminen edellyttäisi, sillä töitä on pystytty järjestelemään ja muokkaamaan.

Tuotannollinen peruste mahdollisille lomautuksille on muodostunut toimintojen ja palveluja koskevien rajoitusten ja poikkeusolojen pitkittymisen yhteisvaikutuksesta ja siitä aiheutuneesta tai aiheutuvasta työn vähenemisestä osassa kunnan toimintoja. Arviona oli, että työ olisi vähentynyt tai vähentymässä noin 200 työntekijän kohdalla (vrt. kunnan henkilöstömäärä 1769).

Työnantajan näkemyksenä oli, että myös taloudellisista syistä lomautukset voisivat olla perusteltuja. Koronaepidemian ja poikkeusolojen vaikutuksista kunnan talouteen tehtiin ensimmäinen arvio huhtikuussa, jolloin nettomenojen nousun arvioitiin olevan ainakin 2-4 miljoonaa euroa. Arvio ei vielä sisällä erikoissairaanhoidon kasvavia kustannuksia. Pidemmän aikavälin talousvaikutuksia ei voitu tämän neuvotteluprosessin aikana vielä tarkastella riittävästi.

Kunnan henkilöstökulut vuonna 2020 ovat noin 75 miljoona euroa eli 27 % noin kaikista toimintakuluista. Palkkakulut sivukuluineen ovat kuukausitasolla noin 6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut ovat valtaosin kiinteitä palkkakustannuksia, joista leikkaaminen ainakaan lyhyellä aikavälillä ei ole juurikaan mahdollista. Kesäkauden lomautusten säästövaikutukseksi arvioitiin 0,5 - 1 miljoonan euroa, riippuen niiden laajuudesta ja kestosta. Taloudellisista syistä henkilöstön lomauttamisen arvioitiin kuitenkin vaikeuttavan kunnan toimintaa erityisesti kesäajaksi painottuvien toimintojen osalta. Henkilöstökulujen säästöihin tarvitaan pidemmän aikavälin suunnitelma, jotta sopeutustoimet voidaan toteuttaa osana hallittua toiminnan suunnittelua.

Epidemiatilanteen vaikutuksia kunnan käyttötalouteen ja investointeihin joudutaan tarkastelemaan pidemmällä aikavälillä ja myös päivittämään kunnan kestävän talouden Nuuka -ohjelmaa. Kunnan talouden oikaisu tulee vaatimaan jatkossa poikkeuksellisia toimenpiteitä, jotka kohdentuvat sekä kunnan palvelutuotannon rakenteisiin ja toimintaprosesseihin kuin myös harkinnanvaraisiin palveluihin. Investointitasoa tulee selvästi madaltaa nykyisestä sekä tulorahoituspohjan vahvistamisen tapoja arvioida uudelleen.

Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena esitetään kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi seuraavat toimenpiteet ja keinot, joilla vastataan työn vähenemiseen ja taloudellisiin paineisiin:

Ensisijainen keino on jatkaa edelleen työtehtävien muutoksia kunnan toiminnan ja tilanteen edellyttämällä ja mahdollistamilla tavoilla. Lisäksi lisätään työvoiman sisäisiä siirtoja työntekijän omasta ja työnantajan aloitteesta. Tarkoituksena on, että kunnan määräaikaisen työvoiman tarvetta täytetään kesäkaudella 2020 siirtämällä henkilöstöä tehtäviin, joissa on suurin työvoiman tarve. Työntekijöillä on myös mahdollisuus siirtyä määräajaksi Keusoten palvelukseen. Vuosilomia pidetään kesäaikana työehtosopimusten puitteissa mahdollisimman paljon siten, että sijaisten tarve muina vuodenaikoina olisi mahdollisimman vähäinen. Lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi ei voida tällä hetkellä sopia paikallisesti, koska kunta-alalla ei ole sen edellyttämiä työehtosopimuksia voimassa, mutta työnantaja on ilmaissut halunsa sopia asiasta heti kun se on mahdollista. Henkilöstökulujen säästämiseksi suositellaan, että jokainen kunnan työntekijä ja viranhaltija pitää kaksi viikkoa palkatonta vapaata vuonna 2020. Rekrytoinneissa tiukennetaan menettelyä siten, että kaikista yli kaksi kuukautta kestävistä työsuhteista tarvitaan perusteltu rekrytointilupa. Lisäksi tehdään tarkastelu kunnan henkilöstörakenteesta ja henkilöstömääristä kaikissa toiminnoissa ja asetetaan sen perusteella tavoitteet henkilöstömäärän hallittuun vähenemiseen tulevina vuosina. Käyttötalouden ja investointien tasapainotusten valmistelu käynnistetään 1.6.2020 mennessä koskien vuoden 2020 talousarviota ja vuoden 2021 talousarvioesitystä.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Kunnanhallitus

- merkitsee tiedoksi 29.4. päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen,

- hyväksyy edellä esitetyt keinot ja toimenpiteet toiminnan sopeuttamiseksi sekä

- toteaa, että kunnan kokonaistalouden tasapainotuksen valmistelu kuluvan vuoden sekä tulevan taloussuunnitelman 2021-2023 osalta käynnistyy välittömästi. Valmistelussa arvioidaan NUUKA-ohjelman päivittämistarve ja tasapainotustyö ulotetaan koskemaan myös henkilöstörakenteen tarkastelua sekä henkilöstökulujen säästömahdollisuuksia. 

Valmistelija

henkilöstöjohtaja Leena Ojala, p. 040 317 4409.

Käsittely

Virpi Räty ilmoitti esteellisyydestään (hallintolaki 28.1 § 3-kohta; intressijäävi) osallistua asian käsittelyyn sekä päätöksentekoon ja poistui kokouksesta. 

Päätös 

 Esitys hyväksyttiin.

Virpi Räty poistui esteellisenä (hallintolaki 28.1 § 3-kohta; intressijäävi) kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Asian käsittelyn jälkeen pidettiin kokoustauko klo 17:06 - 17:10.