Kunnanhallitus 01.06.2020 § 126  

618/11.01.00/2020  

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Nurmijärven kunnalta lausuntoa ASM Kiviainespalvelu Oy:n ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta (ESAVI/8686/2020). Lausunto on pyydetty 3.6.2020 mennessä, mutta lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 12.6.2020 saakka.

ASM Kiviainespalvelu Oy hakee maa-aineslupaa maa- ja kiviainesten ottamista varten, ja ympäristölupaa kallion louhintaa, louheen murskausta, betoni- ja tiilijätteen käsittelyä ja muualta tuotavien ylijäämämaiden hyödyntämistä varten. Hankealue sijaitsee n. 2,5 km Röykän lounaispuolella, Leikontien varrella.

Ottamisalueen pinta-ala on noin 7 ha ja varsinaisen kaivu- ja louhinta-alueen pinta-ala noin 5 ha. Suunniteltu kokonaisottomäärä on noin 756 000 k-m3, josta noin 700 000 k-m3 on kiviainesta. Ottaminen etenee alueen koillisosasta kohti lounasta. Louhinta on suunniteltu ulotettavan tasoon +92-+93 metriä. Pintamaat sijoitetaan kaivualueen reunoille meluvalleiksi ja hyödynnetään myöhemmin alueen muotoilussa ja maisemoinnissa.

Betoni- ja tiilijäte murskataan ja toimitetaan hyödynnettäväksi maanrakentamisessa. Ylijäämämaita hyödynnetään alueen meluvallien rakentamisessa ja louhinnassa syntyvien kallioseinämien loiventamisessa. Osa ylijäämämaista toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Murskattavan kiviaineksen määrä on yhteensä keskimäärin 215 000 t/a ja enintään 390 000 t/a. Murskattavasta kiviaineksesta keskimäärin 20 000 t/a ja enintään 50 000 t/a on toiminta-alueen ulkopuolelta tuotavaa ylijäämälouhetta. Betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan ja käsitellään enintään 90 000 t/a. Ylijäämämaita tuodaan alueelle enintään 48 000 t/a.

Toiminta on ympärivuotista, mutta jaksottaista. Toiminta-ajoiksi esitetään seuraavia: poraus ma-pe klo 7-21, räjäytykset ma-pe klo 8-18, rikotus ma-pe klo 8-18 ja murskaus ma-pe klo 7-22. Kuljetuksia esitetään tehtävän ma-pe klo 6-22, tarvittaessa lauantaisin klo 7-18 sekä poikkeuksellisesti myös muina aikoina. Maa-aineslupaa ja ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi.

Toiminnasta aiheutuu melua, pölyä ja tärinää. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 600-700 metrin etäisyydellä ja lähin lomarakennus 400 metrin etäisyydellä hankealueesta. Melun leviämistä häiriintymiselle alttiiden kohteiden suuntaan on esitetty ehkäistävän mm. melulähteiden ja varastokasojen sijoittelulla. Lisäksi ottamisalueen reunoille on esitetty rakennettavan meluvalli. Melun leviämistä eri toimintavaiheissa on selvitetty mallintamalla. Pölyämistä aiheutuu erityisesti murskauksesta, seulonnasta ja materiaalien muusta käsittelystä kuten siirroista ja kuormauksesta sekä liikenteestä. Pölyn leviämistä vähennetään mm. kastelemalla, säätämällä putoamiskorkeutta ja varustamalla käsittelylaitteistojen merkittävimmät pölylähteet peittein tai koteloinnein. Porauskalusto varustetaan pölynkeräimellä. Alueella muodostuvat hulevedet kootaan tasausaltaaseen ja johdetaan Leikontien tienvarsiojaan ja edelleen Vehkaojaan.

Esittelijä 

Kunnanjohtaja

Esitys 

Kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ASM Kiviainespalvelu Oy:n ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisesta lupahakemuksesta:

Kaavatilanne

Alueella on voimassa koko kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1989.
Hakemuksen sivulla 8 esitetty maakuntakaavakartta ei ole voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä, vaan vireillä olevan Uusimaa-kaavan 2050 ehdotus. Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto käsittelee kokouksessaan 9.6.2020 Uusimaa-kaava 2050 hyväksymistä.

Hakemuksessa viitataan maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen hankealueen eteläpuolella. Kyseessä on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Nummenpään kylämaisema. Hakemuksessa todetaan, että etelän suunnalta ei avaudu näkymiä hankealueelle, eikä hankealueelta ole näkymiä kaukomaisemaan. Hankkeella ei siten olisi vaikutusta Nummenpään kylämaisemaan.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu maakunnallinen ulkoilureittimerkintä hankealueen ja Vierikka-lammen välistä. Reittimerkintää ei ole mainittu hakemuksessa. Ko. merkintä on tarkoitus Uusimaa-kaavan 2050 hyväksymisen yhteydessä.

Hakemuksessa viitataan hankealueen itäpuolella sijaitsevaan maakuntakaavan siniseen pistekatkoviivamerkintään, jolla on osoitettu vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue. Kyseessä on Lepsämänjoki, johon hankealueen hulevedet laskevat Vehkaojan kautta. Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksessa Lepsämänjoki on osoitettu merkinnällä av/vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on seuraava: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta." Suunnittelumääräys tulee huomioida louhintahankkeen jatkosuunnittelussa ja hulevesien hallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Hankkeen vaikutukset luontoarvoihin

Lepsämänjoessa elää luonnonvarainen taimenkanta. Koska hankealueen hulevedet johdetaan Lepsämänjokeen, tulee hankkeen jatkosuunnittelussa ja toiminta-aikana huolehtia siitä, että hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia joen taimenkannalle.

Lupahakemusta varten laadittu luontoselvitys on puutteellinen, koska selvityksen maastotyöt on tehty ajankohtana, jolloin suurinta osaa uhanalaisista lajeista ei voida havainnoida riittävän luotettavasti (helmikuu). Selvityksessä on kuitenkin havaittu alueella EU:n luontodirektiivin IV- liitteen lajin (kirjoverkkoperhonen) ravintokasvia. On siis mahdollista, että alueella on lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Luontoselvitystä tulee täydentää kirjoverkkoperhosselvityksellä.

Hakemuksen sivulla 17 mainitaan hankealueen kaakkoiskulman lähdepaikasta, josta purkautuu pohjavettä. Hakemuksessa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, onko kyseessä vesilain 2. luvun 11 §:n suojelema luonnontilainen lähde. Luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lähteen luonnontilaisuus tulee selvittää ja tarvittaessa arvioida louhinnan vaikutukset lähteen luonnontilaan.

Nurmijärven kunnan ekologisten yhteyksien selvityksen mukaan hanke sijoittuu alueelle, joka on yksi laajimmista yhtenäisistä metsäluonnon ydinalueista Nurmijärvellä. Toteutuessaan hanke pienentää ydinaluetta jonkin verran.

Vaikutukset pohjaveteen

Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistua siitä, että louhinnalla ja murskeen varastoinnilla ei ole haitallisia vaikutuksia läheisten loma-asuntojen vedenhankintaan.

Melun ja pölyn leviäminen ja liikenneturvallisuus
Hankkeesta aiheutuu melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Melua aiheuttavat kiviaineksen louhiminen ja murskaus, betonin murskaus, kiviaineksen, ylijäämämaiden ja betonin kuormaus sekä liikennöinti alueelle ja sieltä pois. Hakemuksen liitteenä olevan melumallinnuksen mukaan hankkeesta aiheutuva melu ei ylitä Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 raja-arvoja tai Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja häiriintyvissä kohteissa. Tämä kuitenkin edellyttää louhinnan loppuvaiheessa melusuojauksen rakentamista, jotta raja-arvot eivät ylity Vierikanlammen rannalla sijaitsevien loma-asuntojen pihapiireissä.

Pölyn leviämistä on arvioitu sanallisesti, eikä siitä ole tehty erillistä mallinnusta. Ottamisalueen ulkopuolelle leviävän pölyn määrän arvioidaan jäävän vähäiseksi. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä murskauslaitoksesta. Hakemuksesta ei käy ilmi, missä määrin pölyn voidaan arvioida leviävän tälle etäisyydelle.

Muuta
Toiminta aiheuttaa raskaan liikenteen lisääntymisen Leikontiellä ja Kassakummuntiellä. Leikontien varrella on asutusta, jonka ohi raskas liikenne ohjautuu. Kassakummuntie on asemaavoitetun alueen katu. Näin ollen toiminnan aiheuttama raskas liikenne kulkee asuinalueen läpi kulkevaa katua pitkin. Raskaan liikenteen lisääntyminen aiheuttaa melua ja heikentää liikenneturvallisuutta asuinalueen läpi kulkevalla kadulla. 

Yhteenveto

Hakemus on puutteellinen mm. luontoselvityksen osalta.  Lisäksi siitä puuttua selvitys mahdollisen vesilain mukaisen lähteen olemassa olosta. Hakemusta tulee täydentää lausunnossa esitettyjen puutteiden osalta. Lisäksi Nurmijärven kunta varaa tilaisuuden lausua hakemuksen täydennyksistä ennen lupapäätöksen tekemistä.

Valmistelija

yleiskaavapäällikkö, Anita Pihala, etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

Käsittely

Virpi Räty ehdotti, että lupahakemuksessa pitäisi arvioida vaikutuksia ja riskejä alueen yritystoimintaan kuten esim. hevostalleihin liittyvään yritystoimintaan. Petri Vaulamo ja Juha Peltonen kannattivat Virpi Rädyn ehdotusta.

Päätös