Sivistyslautakunta 20.11.2025 § 59     

1375/12.00.01.00/2025  

Tausta ja tarkoitus 

Oppimisen tuen lakiuudistus (Perusopetuslaki 1090/2024) astui voimaan 1.8.2025. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää oppimisen tuen järjestelmää, vahvistaa tuen jatkumoa esiopetuksesta toiselle asteelle sekä siirtää painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen. Opetuksen järjestäjän tulee varmistaa, että paikalliset opetussuunnitelmat vastaavat uusittuja perusteita ja lautakunta on päättänyt paikallisen opetussuunnitelman tarkennuksista kokouksessaan 18.6.2025. Lautakunnan tehtävänä on myös sopia tuen organisoinnin periaatteista ja varmistaa sitä kautta, että oppimisen tuki toteutuu lain edellyttämällä tavalla, mukaan lukien ryhmäkohtaiset ja oppilaskohtaiset tukimuodot. 

Keskeiset muutokset

Aikaisemmasta kolmiportaisesta tuen rakenteesta luovutaan ja jatkossa tukea toteutetaan oppimisen edellytyksiä tukevina opetusjärjestelyinä, ryhmäkohtaisena tukena sekä oppilaskohtaisena tukena. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa inklusiivisia toimintatapoja ja tukea oppilaita varhaisessa vaiheessa.

Oppimisen tuen uudistus vahvistaa lapsen ja oppilaan oikeutta saada varhaista, omassa ryhmässä toteutettavaa tukea, kuten yleistä tukiopetusta, opetuskielen tukiopetusta tai erityisopettajan antamaa opetusta. Tällöin puhutaan ryhmäkohtaisesta tuesta ja sitä opetuksen järjestäjän on varattava 0,122 tuntia oppilasta kohden per viikko.

Jos ryhmäkohtainen tuki ei riitä ja oppilas tarvitsee säännöllistä ja pitkäkestoista tukea, on mahdollista saada oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan antamaa opetusta pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan/erityisluokanopettajan antamaa pienryhmäopetusta tai erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa.

Uudistus lisää velvoitetta suunnitella ja toteuttaa opetusta ryhmän tarpeiden mukaan. Tuen keinoja voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, samanaikais- ja yhteisopetuksen lisääminen ja oppimisympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen.

Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen mukauttamista oppilaan tarpeisiin opetusjärjestelyjen, oppimisympäristön, opetusmenetelmien, materiaalien tai arvioinnin avulla. Samanaikais- ja yhteisopetus puolestaan tarkoittaa kahden opettajan, kuten luokan- ja erityisopettajan, yhdessä opettamista.

Vaikutukset opetuksen järjestäjälle

Nurmijärven kunnassa 11,2 % oppilaista on saanut erityistä tukea ja 14,6 % tehostettua tukea. Valtakunnallisesti erityisen tuen oppilaita on n. 10 % ja tehostetun tuen oppilaita n. 16 %. Erityisopetuksen resurssi on kunnassa organisoitu hyvin keskitetysti, mikä ei tue lain vaatimusta tuen järjestämisestä lähikoulussa, samanaikais- ja yhteisopettajuuden lisäämisestä ja tuen saavutettavuuden parantamisesta. Kunnan erityisopetuksen resurssista alakouluissa n. 65 % on ohjattu erityisluokkien opetukseen ja vain n. 35 % yleisopetuksen ryhmien tueksi. 

Yläkouluissa on toteutettu oppilaan tuen organisoinnissa lähikouluperiaatetta, etenkin kun Majakka-koulusta on luovuttu. Kaikissa yläkouluissa ei kuitenkaan ole kunnan resursoimana lainkaan erityisluokanopettajien virkoja ja sitä kautta mahdollisuutta oppilaskohtaisen tuen 2/3 opettamiseen tai erityisluokan toteuttamiseen. Rakenne heikentää merkittävästi kaikkien koulujen mahdollisuuksia ryhmäkohtaisen ja oppilaskohtaisen tuen toteuttamiseen. 

Nurmijärven kunnassa on toiminut työryhmä, joka on arvioinut tuen rakenteiden toimivuutta ennen lakiuudistusta sekä sen valmistelun aikana. Työryhmä on keskustellut rakenteesta koulujen rehtoreiden sekä erityisopettajien kanssa sekä tehnyt kyselyjä henkilöstölle ja huoltajille lakiuudistukseen liittyen lukuvuoden 2024-25 aikana. Työn tuloksena on todettu, että oppimisen tuen rakenteita on kehitettävä vastaamaan paremmin lain vaatimuksiin. Tuen järjestämisen periaatteet korostavat opetuksen eriyttämistä, samanaikais- ja yhteisopetusta sekä oppimisympäristön saavutettavuutta. Samalla on tärkeää vahvistaa tuen resurssointia osana toimintakulttuurin muutosta kohti vahvempaa yhteis- ja samanaikaisopettajuutta ja tuen toteuttamista lähikoulussa. Käytännössä tämä toteutetaan nykyistä erityisluokkajärjestelmää purkamalla ja siirtämällä vapautuvaa erityisopetuksen resurssia lähikouluihin, kuitenkin resurssia vähentämättä. Kunnassa on tarve edelleen keskitetyille erityisluokkapalveluille, mutta samalla mahdollisimman monella koululla on oltava erityisluokanopettajan virka tai virkoja, jotta oppilaskohtaisen tuen tarvitseva oppilas voi saada opetuksen omassa lähikoulussa.

Kunnan hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta vastaa esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Esittelijä

Sivistysjohtaja

Esitys

Valmistelija

Opetuspäällikkö Markus Torvinen, puh. 040 317 2401

Asian käsittely

Asian käsittelyn aikana esittelijä muutti esitystä lisäämällä esitykseen: Toteutumisen etenemistä arvioidaan vuosittain, ja arvioinnin tuloksia esitellään lautakunnalle.

Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti.

Päätös